Page 13 - Alueviesti_44

Keskiviikko marraskuun 1. 2006

13

Jos oikein olen havainnut

tai ymmärtänyt, arvot ovat

kovenemassa täällä koti-

Suomessamme. Raha, te-

hokkuus ja omien etujen

ajaminen ovat tärkeällä si-

jalla ihmisten ajattelussa ja

elämäntavassa. Jos olet äly-

käs, omistat paljon ja jak-

sat tehdä ahkerasti työtä

olet arvostettu ja kunnioi-

tusta herättävä kansalai-

nen. Sinua kuullaan a saat

ystäviä ja vaikutusvaltaa.

Jos taas olet varaton, ehkä sairas tai jostain muusta

syystä ”et hyödytä” tätä yhteiskuntaa , voit tuntea ettei

sinusta välitetä eikä sinua kuulla. Koet, että sinulla ei

ole ihmisarvoa, ja on kuitenkin niin, että yhteiskunnan

arvon mitta on se, kuinka se huolehtii heikoimmista jäse-

nistään.

Tässä muutamia esimerkkejä epätasa-arvosta ja ihmi-

sen unohtamisesta:

Vanhukset kokevat olevansa taakka yhteiskunnalle.

Tuntuu siltä, että ikäihmisten tekemää työtä ei nuori

polvi arvosta. Puhutaan paljon siitä, mitä vahustenhoito

maksaa yhteiskunnalle ajattelematta , että tämän päivän

ikäihmiset ovat nostaneet Suomen siihen hyvinvoinnin

tilaan, missä se nyt on.

Ikäihmisten ei ole mukava kuulla ainaista puhetta

siitä, mitä vanhustenhoito maksaa veronmaksajalle. Tun-

tee olevansa taakka lapsilleen.

Jos terveys- ja sosiaalipalvelut yksityistetään, merkit-

see se sitä, että ne, joilla on varaa voivat käyttää näitä

palveluita, mutta jos olet varaton, et saa tarpeellisiakaan

palveluita, koska sinulla ei ole rahaa maksaa.

Epätasa-arvoa on myös kotihoidon työntekijöiden vä-

hyys. Kukaan ei ehdi huolehtia vanhuksen tai vammai-

sen kodin siisteydestä, asioimisista eikä perushoidosta-

kaan riittävästi puhumattakaan siitä, että vanhus voisi

keskustella ongelmistaan hoitavan ihmisen kanssa. Työn-

tekijällä on kiire. Kotikäyntipaikkoja on paljon ja sydän

kärsien on lähdettävä, vaikka näkisin vanhuksen hädän.

Jos olet varakas, voit ostaa palveluita yksityisiltä yrityk-

siltä, ja elämänlaatusi on parempaa.

Lapset ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa. On

lapsia, joilla kaikki on hyvin. Vanhemmat antavat tur-

vaa ja aineellisesti ei ole hätää. On myös lapsia, joiden

vanhemmat eivät kykene eri syistä huolehtimaan lapsis-

taan ja aineellisetkaan asiat eivät ole kunnossa. Vielä

löytyy köyhyyttäkin, jopa enenmässä määrin.

Mielenterveyskuntoutuja on ahdingossa. Sairaalajak-

sot ovat lyhyitä osin säästösyistä. Kotihoito ei toimi riit-

tävän tehokkaasti ja arka mielenterveyshäiriöistä kärsi-

vä ihminen ei osaa tai uskalla hakea apua. Ei ole ihmistä,

joka tulisi kotiin katsomaan, kuinka siellä voidaan. Yksi-

näisyys ja masennus ovat seuralaisina.

Kovista arvoista puhuu myös se, että meidän on vai-

kea ymmärtää ja hyväksyä ihmistä, joka on erilainen

ajtuksiltaan ja arvoiltaan kuin itse on. Ei osata ottaa

erilaisen ihmisen mielipiteitä huomioon, vaan minun

arvokkaat ja oikeat mielipiteeni ovat ainoastaan hyviä.

Toisen ihmisen kunnioitaminen on vähentynyt. Jos osai-

simme arvostaa jokaista kanssakulkijaamme ja lähteä eri-

laistakin ihmistä aidosti kuuntelemaan asenteella, mitä

minä voin oppia tuolta toiselta ja millainen vosi olla

meidän yhteinen näkemyksemme. Itsekkyyttä on se, että

vain minä puhun ja vain minä olen oikeassa. Lämmin

lähimmäisyys ei ole tätä.

Haluan kuitenki uskoa, että hyvyyttä ja toisen ihmi-

sen kunnioittamista sekä pehmeiden arvojen kannattajia

on vielä olemassa, niin että meidän on mahdollista luoda

ympäristöstämme sellainen, jossa myös heikkojen ja pien-

ten on hyvä elää. Näitä lähimmäisyyttä arvostavia peri-

aatteita on syytä korostaa lapsille, jotka ovat luomassa

tulevaisuuden yhteiskuntaa

Pirkko Lahtinen

Pehmeiden vai

kovien arvojen

Suomi?

Vammalan keskustan poh-

joispuolella sijaitsevan Muis-

tolan saneeratun koulun vih-

kiäisiä vietettiin hämärtyväs-

sä maanantai-illassa. Kolme

vuotta kestäneen remontin

aikana tilat uudistuivat lat-

tiasta kattoon. Muistolassa

aloitti tänä lukuvuonna 328

oppilasta, jotka viihtyvät nyt

valoisissa ja värikkäissä ti-

loissa.

Muistolan koulun rehtori

Mauri Esko tituleerasi opinah-

joa ”monien mahdollisuuksi-

en Muistolaksi”.

-Meillä on nyt moderni kou-

lu, ja hyvät puitteet niin lii-

kuntaan kuin ruokailuunkin.

Uudistunut,

mahdollisuuksien

Muistola

Kaikki tarpeet ja tarvikkeet

löytyvät uusituista luokista.

Muistolan oppilaat pääsivät

itsekin osallisiksi koulun suun-

nitteluun. Ruokalassa aterioi-

daan nyt lautasilta, joihin Noo-

ra Nieminen on suunnitellut

sinisen köynnöskuvion oppi-

laiden suunnittelukilpailun tu-

loksena.

Vihkiäisissä vieraillut ope-

tusministeri Antti Kalliomäki

kiinnitti puheessaan huomiota

oppilaitoksen erityisen sopi-

vaan nimeen. -Voisiko koulul-

le enää osuvampaa nimeä kek-

siä. Kaikilla meillä on omat

muistomme koulusta ja kou-

luajoista. Kalliomäki nosti esil-

le myös vakavamman aiheen,

turvallisen lapsuuden. -Jokin

käärme on päässyt paratiisiim-

me, kun niinkin moni koulu-

lainen voi huonosti. Kalliomä-

ki korosti, kuinka turvallinen

lapsuus vaatii yhteistyötä ko-

din ja koulun välillä.

Peruskorjattuun Muistolaan

saatiin remontin myötä ajan-

mukaiset tilat kahdelletoista

yleisopetuksen perusopetus-

ryhmälle ja esiopetusryhmäl-

le. Ennen asuntolana toiminut

siipi toimii nyt ajanmukaisena

lähes kymmenen erityisopetuk-

sen pienryhmän käytössä. Re-

montin myötä Muistolaan siir-

tyi kehitysvammaisten opetus,

joka aiemmin toimi Hopun

koululla. Erityisopettaja Lee-

na Tokola pohti puheenvuoros-

saan, kuinka uusi tilanne on

koululle haaste, joka toivotta-

vasti osoittautuu voimavarak-

si. -Kaikilla on oikeus saada

tavoitteellista, opetussuunnitel-

man mukaista opetusta, hän

korosti.

Kaupunginjohtaja Paavo

Salli osoitti kiitoksensa läänin-

hallitukselle ja opetusministe-

riölle. -Haluan kiittää läänin-

hallitusta ja opetusministeriö-

tä hankkeen rahoituksen jär-

jestämisestä. Lisäksi kiitän

hankkeen suunnittelijoita sekä

rakentajia erinomaisesta toteu-

tuksesta. Kiitän edelleen hank-

keen suunnitteluun ja toteutuk-

seen osallistunutta kaupungin

henkilöstöä.

Sallin mukaan kouluraken-

nuksesta on tullut upea. -Sen

voimme kaikki todeta. Täällä

on oppimiselle nyt hyvät edel-

lytykset.

Juhlassa luovutettiin

ansiomerkkejä

Lapset olivat suuressa osas-

sa myös vihkiäisissä, olihan

kyse heidän koulunsa juhlas-

ta. Ensimmäisen luokan oppi-

laat pääsivät estradille sinis-

ten huivien kanssa Sininen het-

ki -esityksessä. Runebergin

elämänvaiheita käsiteltiin rie-

mukkaassa lauluesityksessä,

johon oli valikoitu oppilaita

jokaiselta luokalta. Herkim-

mästä esityksestä vastasivat 5.-

6. luokkien musiikkiryhmä

yhdessä Leevi Supposen kans-

sa. Isommat oppilaat lauloivat,

ja Leevi viittoi kappaleen Ys-

tävyys.

Juhlassa luovutettiin lisäksi

Suomen kuntaliiton ansiomer-

kit yli kolmenkymmenen vuo-

den työstä kuntaliiton hyväk-

si. Ansiomerkit luovutettiin

Helena Ehojoki-Järviselle, joka

on työskennellyt Muistolassa

vuodesta 1970, ravitsemus-

työntekijä Annikki Lahtiselle,

joka työhistoria Muistolassa

alkoi 1976, opettaja Pirjo Tuo-

molalle, joka aloitti 1973Muis-

tolassa ja rehtori Jouni Innal-

le. Inna aloitti Muistolan kou-

lulla opettajan virassa 1975 ja

siirtyi rehtoriksi 1983. 1. mar-

raskuuta 2000 hän siirtyi ”nel-

jä kilometriä etelämmäksi”,

Varilan koulun rehtoriksi. Inna

toimii myös Vammalan johta-

vana rehtorina.

Inna hauskuutti yleisöä ver-

taamalla kunnan työntekijää

puimuriin. -Kun sen aamulla

polkaisee käyntiin, se puksut-

taa tasaisella tahdilla iltaan

saakka.

Pauliina Parto

Leevi viittoi ja 5.-6. luokkien musiikkiryhmä lauloi herkän kappaleen Ystävyys.

Opetusministeri Antti Kalliomäki palasi koulumuistoihin,

mutta myös vakavoitui puhumaan koululaisten turvallisuu-

den tunteesta.

Oppilaat vastasivat tunnelmallisesta ohjelmasta. Tässä tutustutaan Runebergin elämään

laulun ja leikin tahdeissa.

Kaupunginjohtaja Paavo Salli osoitti kiitoksensa niin ope-

tusministeriölle kuin lääninhallituksellekin.

Vampula järjestelee lomittajien työpanosta

Huittisten kaupunki pi-

tää edelleen tärkeänä lo-

mitusvastaavan palvelu-

jen saatavuutta omalta

paikkakunnalta. Asia nou-

see esiin lomituspalvelu-

jen hallinnosta vastaaval-

leVampulan kunnalle an-

netussa lausunnossa.

Lomitustoimen hallin-

toon osoitetun määrärahan

riittämättömyyden

vuoksi

Vampulan kunta on ilmoitta-

nut, että hoitovapaalla oleval-

le lomitussihteerille ei voida

enää palkata sijaista, ja että

hänen tehtäviensä hoitamiseen

käytetään lomitusvastaavien

työpanosta.

Tästä johtuen lomitusvastaa-

vien työsopimukset uudiste-

taan siten, että työpisteeksi

määritelläänVampulan kunnan

lomituksen paikallisyksikkö.

Huittisten ja Punkalaitumen

toimipisteiden aukioloaika tu-

lee olemaan vähemmän kuin

viisi päivää viikossa. Aukiolo-

ajat sovitetaan kulloinkin val-

litsevien tarpeiden ja resurssi-

en mukaisesti.

Ilmoituksen mukaan Vam-

pulan kunta tulee tulevaisuu-

dessakin sopimuskohdan mu-

kaisesti pysyttämään sovitut

toimipisteet ja huolehtii isän-

täkuntana siitä, että kaikissa

toimipisteissä on tarkoituksen-

mukainen henkilöstö.

Huittisten kaupungin mu-

kaan ennen toimipisteiden au-

kioloaikojen rajoittamista tu-

lee töiden järjestelyssä käyt-

tää hyväksi kaikki tietoteknii-

kan mahdollistamat etätyö-

mahdollisuudet työpisteiden

välillä.

Mikäli aukioloajan supistuk-

siin kuitenkin joudutaan, su-

pistusten tulee Huittisten lau-

sunnon mukaan kohdistua toi-

mipisteisiin tasapuolisesti ot-

taen huomioon muun muassa

toimipisteen työmäärä, yrittä-

jien ja lomittajien lukumäärä

sekä asiakaskäyntien määrä.

Lisäksi tulee ottaa huomioon

lomitusvastaavilla oleva alu-

eensa tuntemus, työmatkojen

tasapuolisuus ja olemassa ole-

vien asiakassuhteiden säilymi-

nen.

Maataloustuottajien MTK

Huittinen ry on asiasta anta-

massaan lausunnossa pitänyt

erittäin tärkeänä pysyvän toi-

mipisteen säilymistä Huittisis-

sa ja on edellyttänyt, että lo-

mituspalvelujen taso ei saa teh-

tävien uudelleen järjestelyssä

heikentyä. Yhdistys on myös

korostanut lomitusvastaavan

hyvän tilojen ja lomittajien tun-

temuksen merkitystä lomitus-

palvelujen laadukkaassa järjes-

tämisessä. Lomituspalvelujen

hallinto on ollut Vampulan

kunnan tehtävänä vuoden

2004 alusta lukien. Kunti-

en välisen sopimuksen mu-

kaan Huittisissa ja Punka-

laitumella ylläpidetään lo-

mitusvastaavan pysyvää

toimipistettä.

Huittisissa toimivan lo-

mitusvastaavan osittaisesta

hoitovapaasta johtuen Huit-

tisten toimipiste on koko

vuoden 2006 ollut pääsään-

töisesti avoinna neljänä päi-

vänä viikossa.

Page 13 - Alueviesti_44_2006