Page 4 - Alueviesti_46

Keskiviikkomarraskuun15.2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

45

JSN

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS: 03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

Mainospäällikkö

Matti Tolonen 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

"

32,00/vuosikerta,

"

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05/pmm

!

1,26/pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26/pmm

!

1,52/pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36/pmm

!

1,68/pmm

p. 0200 71000

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSMYYNTI:

Anne Tuimala

050-436 5068

Merja Hietaranta-Mäkinen

050-436 5069

Lakeside Golf & Country

Club Oy sai torstaina Län-

si-Suomen ympäristölupa-

virastolta luvan veden joh-

tamiseen Vammalan Kar-

kussa

Riippilänjärvestä

golfkentän kastelua varten

sekä luvan golfkentän kui-

vatusvesien johtamiseen

järveen.

Riippilänjärvestä saadaan

johtaa vettä vuosittain touko-

kuun alun ja elokuun lopun

välisenä aikana enintään 11

000 kuutiometriä viikossa ja

enintään 110 000 kuutiomet-

riä koko kastelukauden aika-

na.

Golfyhtiö sai luvat

Riippilänjärveen

Mikäli Riippilänjärven ve-

denpinta laskee alle tason N60

+69,80 m, luvan saajan on vä-

littömästi ryhdyttävä toimen-

piteisiin, joilla turvataan Riip-

pilänjärven vedenkorkeuden

pysyminen vähintään tasolla

N60 +69,80 m. Tarvittaessa

toimenpiteille on haettava ym-

päristölupaviraston lupa.

Hakijan pyyntö aloittaa

työt ennen päätöksen lainvoi-

maiseksi tulemista on hylät-

ty tarpeettomana, koska asi-

assa saadun selvityksen pe-

rusteella hakija on jo raken-

tanut veden johtamiseen tar-

vittavat laitteet ja aloittanut

kastelun.

Riippilänjärveen laskevat

kuivatusvedet on johdettava

suunnitelman mukaisten lam-

pien ja selkeytysaltaiden kaut-

ta. Vesiä on pyrittävä kierrät-

tämään käyttämällä kasteluun

mahdollisimman paljon lam-

pien ja altaiden vettä. Mahdol-

lisuudet laskeutusaltaiden li-

säämiseen tai laajentamiseen

tulee selvittää ja toteuttaa en-

nen vuoden 2007 kastelukau-

den alkua. Luvan saajan pyyn-

tö saada aloittaa toiminta laa-

jennusalueella muutoksenhaus-

ta huolimatta on hylätty tar-

peettomana, koska asiassa saa-

dun selvityksen mukaan toi-

minta on jo aloitettu.

Maaseudun pienyritysre-

kisterin tuoreimman selvi-

tyksen mukaan pienyritysten

määrä maaseudulla on kas-

vanut noin 9 % vuosina

1997 - 2004. Palvelualojen

ja rakennusalan yritysten

suhteellinen osuus on nous-

sut merkittävästi, kaupan-

alan yritysten osuus sen si-

jaan laskenut.

Vuonna 2004 maaseudun

pienyrityksiä oli kaikkiaan 69

400. Ne työllistivät yhteensä

112 900 henkeä, ja yhteenlas-

kettu liikevaihto oli 13,9 mil-

jardia euroa. Yrityksistä 42 %

toimi palveluissa, 18 % raken-

tamisessa ja 17 % harjoitti kau-

pan alan toimintaa.

MTT taloustutkimuksen,

Tilastokeskuksen ja maa- ja

metsätalousministeriön tieto-

palvelukeskuksen Tiken yh-

teistyössä kehittämän maaseu-

dun pienyritysrekisterin mu-

kaan yritysten määrä muuttui

yleisen talouskehityksen mu-

kaisesti 1990 - 2004. Tilastos-

sa yritysten määrän kasvu on

samansuuruista kuin kaikkien

suomalaisten yritysten määrän

kasvu oli vastaavalla ajanjak-

solla. Pienyrityksiksi tässä las-

kettiin yksitoimipaikkaiset, alle

20 työntekijän ja yli 8 400 eu-

ron liikevaihdon yritys- ja toi-

mipaikkarekisteriin tilastoidut

yritykset.

Alueelliset erot

kasvamassa

Maaseudulla sijaitsevien te-

ollisuusyritysten määrä on py-

synyt edellisten vuosien tasol-

Pienyritysten määrä on

noussut maaseudulla

la. Koko maassa maaseudun

teollisuusyritysten määrä ja

henkilöstömäärä on kasvanut

2 % vuodesta 1997 ja yhteen-

laskettu liikevaihto 29 %. Eri

alueiden ja toimialojen välillä

oli suuriakin eroja. Uusia teol-

lisuusyrityksiä on syntynyt eri-

tyisesti Uudellamaalla ja Poh-

jois-Karjalassa.

Selvityksen mukaan raken-

nusalan yritysten määrä on ol-

lut kasvussa vuodesta 1997

lähtien. Vuonna 2004 raken-

nusalalla toimi noin 12 300

maaseudun pienyritystä, jotka

työllistivät kaikkiaan 21 000

henkeä. Rakennusalan yritys-

ten lukumäärä ja henkilöstö-

määrä on kahdessa vuodessa

kasvanut peräti 12 %, ja liike-

vaihto 20 %. Osittain nopea

kasvu johtuu aluemäärityksen

päivityksestä, sillä kaikkien

rakennusalan yritysten määrä

kasvoi vastaavana ajanjakso-

na 6 %.

Tukku- ja vähittäiskauppaa

harjoittavien maaseudun pien-

yritysten määrä on laskenut

vuodesta 1997 kaikkiaan 4 %,

mutta henkilöstömäärä kasvoi

3 % ja liikevaihto 9 %. Sitä

vastoin palvelualalla yritysten

määrä on vahvassa kasvussa.

Palvelualojen maaseutuyrityk-

siä oli 29 300 vuonna 2004,

määrä oli kasvanut kaikkiaan

15 % vuodesta 1997. Ne työl-

listivät 44 100 henkeä ja nii-

den yhteenlaskettu liikevaihto

oli 3,7 miljardia euroa.

Yritysten määrän ja raken-

teen kehittymisessä on edel-

leen alueellisia eroja. Yritys-

ten määrä on kasvanut vuodes-

ta 1997 ydinmaaseudulla ja

kaupunkien läheisellä maaseu-

dulla, mutta syrjäisillä alueilla

niiden määrä on säilynyt suun-

nilleen samana. Sekä lukumää-

räisesti että suhteellisti yritys-

ten määrä ja henkilöstön mää-

rä on kasvanut eniten Uuden-

maan ja Pohjois-Pohjanmaan

TE-keskusten alueilla. Yritys-

ten lukumäärä on puolestaan

laskenut Pohjois-Savon, Kai-

nuun ja Satakunnan TE-kes-

kusten alueella. Koska ydin-

maaseudun ja kaupunkien lä-

heisen maaseudun yrityksissä

on enemmän uusia yrityksiä,

myös niiden keskimääräinen

koko on vähän pienempi kuin

syrjäisen maaseudun yritysten

keskikoko.

Maaseudun pienyritysrekis-

terissä termi ”maaseutu” mää-

ritellään postinumeroalueeksi,

jonka väestötiheys on alle 50

henkeä/km2 ja joka täyttää

muita toimialarakenteeseen ja

väestömäärään liittyviä kritee-

reitä.

Vuoden 2004 yhteydessä

maaseutumaisten alueiden lu-

ettelo päivitettiin samoilla kri-

teereillä kuin ennenkin. Alu-

eilta tapahtuneen poismuuton

ja toisaalta kaupunkien liepeille

perustettujen uusien postinu-

meroalueiden myötä maaseu-

tumääritelmään mahtuvia pos-

tinumeroalueita oli yli 300

enemmän kuin vuonna 2000.

Maaseutumaisten postinume-

roalueiden pinta-ala kasvoi

edellisiin päivityksiin verrattu-

na 14 % ja väkimäärä 3 %. Re-

kisterin mukaan edelleen vajaa

kolmannes suomalaisista alle 20

henkeä työllistävistä yrityksis-

tä sijoittuu maaseudulle.

Pirkanmaan liiton maa-

kuntahallitus painottaa,

että Pirkanmaan liiton ja

Hämeen tiepiirin tulee

jatkossa ponnistella entis-

tä voimakkaammin perus-

tienpidon määrärahojen

lisäämisen puolesta.

Perustieverkon investoin-

tirahoituksen nykytaso joh-

taa nopeasti maakunnan ke-

hityksen ja alueen elinkei-

noelämän kilpailukyvyn

kannalta kestämättömään

tilanteeseen. Tätä osin ra-

hoitustaso ei ole Pirkan-

maan maakuntasuunnitel-

man, maakuntaohjelman

eikä maakuntakaavan inf-

raverkoston kehittämisperi-

aatteiden mukainen, sanoo

maakuntahallitus.

Pirkanmaan liitto antoi

lausuntonsa Hämeen tiepii-

rille tiepiirin toiminta- ja ta-

loussuunnitelmaluonnok-

sesta 2007-2011.

Tampereen kaupunki-

seutu on Suomen voimak-

kaimmin kasvavia alueita.

Kaupunkiseudun veto-

voimaisuuden säilyttämi-

nen sekä valtakunnallisten

ja seudullisten yhteyksien

sujuvuuden turvaaminen

edellyttää lähitulevaisuu-

dessa mittavia liikenneverk-

koon kohdistuvia investoin-

teja. Kaupunkiseudun lii-

kenteen sisäisen toimivuu-

den kannalta on tärkeää eri-

tyisesti joukkoliikenteen

toimintaedellytysten paran-

taminen.

Esitetyt uudet teemapa-

ketit (pääteiden keskikaide,

joukkoliikenteen edistämi-

Pirkanmaa vaatii lisää

rahaa perustienpitoon

nen, panostaminen liiken-

teen hallintaan sekä pohja-

vesi ja melusuojaus) tuki-

sivat Pirkanmaan tieverkon

kehittämissuunnitelman ta-

voitteiden toteuttamista.

Liitto pitääkin teemapaket-

tien saamista mukaan edel-

leenkin tärkeänä. Jatkossa

tulisi teemahankkeiden to-

teuttaminen kuitenkin erot-

taa kokonaan normaalista

perustienpidon rahoituske-

hyksestä. Nykyisellä järjes-

telmällä tiepiirin ja maakun-

nan mahdollisuudet toteut-

taa teemapakettien ulko-

puolisia, alueellisesti mer-

kittäviä hankkeita vähene-

vät entisestään. Tämän

suuntainen kehitys, joka li-

sää keskushallinnon toimi-

valtaa perustienpidon hank-

keiden määrittelyssä ja vas-

taavasti supistaa alueellis-

ta päätösvaltaa, ei ole uu-

den aluekehityslain periaat-

teiden mukaista.

Toiminta- ja taloussuun-

nitelmaluonnoksessa paino-

pisteiksi on valittu kunnos-

sapito ja hoito sekä nykyi-

sen tiestön kunnon säilyt-

täminen ennallaan.

Ottaen huomioon liiken-

nesektorin jatkuvasti kiris-

tyneet määrärahakehykset

liitto pitää linjausta oikea-

na, vaikka se tarkoittaakin

perustienpidon alueellisten

investointien vähentämistä

entisestään.

Yksittäisten hankkeiden

kohdalla tämä tarkoittaa en-

tistä tarkempaa harkintaa ja

toimenpiteen kokonaisval-

taisten vaikutusten arvioin-

tia.

Mielenterveysyhdistys

VoiMia ei järjestä tällä

kertaa mielenterveysvii-

kolla varsinaista pääjuh-

laa. Viikon avaus tapah-

tuu ensi sunnuntaina il-

lalla kello 18 perinteisel-

lä kynttilätapahtumassa

Tyrvään kirkolla. Kyntti-

löin muistetaan itsemur-

han tehneitä ja heidän

omaisaan.

Yhdistyksen varapu-

heenjohtaja Matti Lepistö

kertoo, että yhdistys kerää

voimia parin vuoden ku-

Mielenterveysviikko

avataan kynttilöin

Vammalassakin

luttua pidettäviin 25-vuo-

tisjuhliin. - Ensi viikolla

yhdistys järjestää jäsenil-

leen juhlan sijasta päiväl-

listapahtuman Liekoran-

nassa keskiviikkona 18. Ti-

laisuuteen tulee ilmoittau-

tua

numeroon

050-

4646270 tämän viikon ai-

kana.

Mielenterveysviikon

teemana tänä vuonna on ih-

misen yksinäisyys, "Yksin

kaiken keskellä". Viralli-

sesti mielenterveysviikko

alkaa koko maassa ensi vii-

kon sunnuntaina.

Karkusta kotoisin ole-

va erikoisssairaanhoita-

ja, diakonissa Maritta

Laiho on kirjallisuusillan

vieraanaVammalan pää-

kirjastossa torstaina 23.

marraskuuta

kello

18.30.

Maritta Laiho työsken-

teli vuodesta 1977 Helsin-

gin diakonisssalaitoksella

leikkaussalin hoitajana.

Hän kirjoitti omista ja

Maritta Laiho

kertoo kirjastaan

Vammalassa

muiden leikkaussalihoita-

jien muistitiedoista kirjan

Leikkaussalissa vallitkoon

hiljaisuus

(Kirjapaja

2005), josta tuli diakonis-

salaitoksen

lahjakirja

työntekijöilleen. Kirjasta

on syntymässä myös ää-

nikirja.

Maritta Laiho kertoo

kirjastaan Vammalan kir-

jastonystävien järjestä-

mässä illassa, johon on

vapaa pääsy.

Vammalan seurakun-

nan kirkkoneuvosto yhte-

näisti haudanhoitohinnat

ja hoidon tason vuoden

alusta Vammalan ja Suo-

denniemen seurakunnan

hautausmailla. Hinnat

vahvistettiin Vammalan

seurakunnan nykyisten

hintojen mukaan.

Haudan avaus-, peitto-

ja

kunnostusmaksuksi

kirkkoneuvosto päätti ensi

Vammalan hinnat

Suodenniemen

hautausmaille

vuoden alusta alkaen arkku-

hautapaikalle 100 euroa ja

uurnahautapaikalle 50 euroa.

Rintamasotilas- tai rintama-

tunnuksen omaavilta, heidän

puolisoiltaan tai sotaleskiltä

ei peritä maksua. Hinnat ovat

samat riippumatta siitä, min-

kä kunnan jäsen vainaja on

ollut.

Vammalan seurakunta myy

oikeuden Kiikoisten ja Pun-

kalaitumen seurakunnille ja

Äetsän seurakuntayhtymälle

käyttää vuoden 2007 alus-

ta alkaen Tyrvään kappe-

lihautausmaan tunnustuk-

setonta hautausmaa-aluet-

ta

Seurakunta

tukemaan Säteiden

lähetystyötä

Kirkkoneuvosto hyväk-

syi lähetystyöhön liittyvän

yhteistyösopimuksen, joka

tehdään Ikaalisten seura-

kunnan kanssa.

Sopimuksessa Vamma-

lan seurakunta sitoutuu tu-

kemaan vuosittain Liisa ja

Jorma Säteen lähetystyö-

tä 3 000 euron talousar-

vioavustuksella. Lisäksi

vuosittainen tavoite va-

paaehtoiselle kannatus-

summalle on 4 000 euroa.

Äänestysprosentti kirkollisvaaleissa näyt-

tää jopa pudonneen edellisistä ja jää Kir-

kon Tiedotuskeskuksen ennakkotietojen

mukaan noin 14:ään. Tämä on tieto tiis-

tailta.

Viime keskiviikolta on se tieto, että Tu-

russa kokoontunut kirkolliskokous päätti

äänioikeusikärajan laskemisesta 16 ikävuo-

teen seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran-

vaalissa.

Asian kirkolliskokoukselle valmistellut

hallintovaliokunta sai esityksensä taakse 80

kokousedustajaa. Esityksen mukaisesti kir-

kolliskokous antoi kirkkohallituksen teh-

täväksi valmistella säännösesityksen ääni-

oikeusikärajan laskemiseksi 16 ikävuoteen

seurakuntavaalissa ja kirkkoherranvaalis-

sa.

Hanketta perusteltiin muun muassa suo-

malaisen rippikoulun ja sen jälkeisen isos-

koulutuksen suosiolla ja katsottiin, että ää-

nioikeus olisi luonteva osa tätä aktiivista

osallistumista.

Kun valtiollisissa ja kunnallisissa vaa-

leissa äänioikeusikäraja, samalla täysi-ikäi-

syysraja, laskettiin 21 vuodesta 18:aan, pe-

rusteltiin asiaa vähän saman suuntaisesti.

Päätös oli poliittinen, sen tausta saada muu-

tama nuorempi ikäluokka vaaliuurnille.

Nyt on nähty, ettei toive toteutunut. Nuo-

ret tiedetään kokemuksesta passiivisiksi ää-

nestäjiksi mm. siksi, etteivät he koe saa-

vansa vastinetta äänelleen.

Kirkollisissa vaaleissa äänestysprosentit

tuskin pomppaavat uudistuksen vuoksi edes

valtiollisten tai kunnallisten vaalien alara-

joille. Monissa seurakunnissa tilanne on sel-

lainen, ettei se vakuuta nuoria, jos ei van-

hempiaan.

Vammalan seurakunnan tilanne on vali-

tettavasti tällainen. Ennen vaaleja eniten

äänessä ovat olleet hajoittajat.

Erkki Petman

Mahtaako

syötti tepsiä?

Page 4 - Alueviesti_46_2006