Keskiviikko marraskuun 15. 2006
13
Lions Club Äetsä/Keikyä
on suurelle yleisölle var-
masti tuttu Äetsän messu-
jen järjestäjänä. Vuonna
1967 perustettu klubi on
kuitenkin vuodesta toiseen
mukana myös monessa
muussa toimessa ja tehtä-
vässä.
Kuluvalla kaudella 2006-
2007 klubin presidentti on
Esa Suutari, varapresidentti
Kalervo Kinnari, past eli
edellisen kauden presidentti
Kari Laurolinna, sihteeri Juha
Tanninen, tiedotussihteeri
Harri Peltonen, rahastonhoi-
taja Jorma Ojala ja klubimes-
tari Iikka Suutari. Viisi klu-
bia käsittävän lohkon puheen-
johtaja on Sauli Koivuniemi.
Jarmo Tervaportti on nuori-
sovaihtoaiamies.
Syyskuussa ohjelmassa oli
vanhusten kirkkopyhä. Syk-
syn aikana nuoret voivat ha-
kea kansainväliseen nuoriso-
vaihtoon. Toimintasuunnitel-
man mukaan marraskuussa
järjestetään kahvitus kirkos-
sa ja joulukuussa toimitetaan
joulukuusia yhteisöille sekä
sytytetään kynttilät sankari-
haudoille.
Suomalainen lionsklubi
osallistuu kansainväliseen
avustustoimintaan useimmi-
ten tukemalla Lions Clubs In-
ternational
Foundationia
(LCIF), järjestön kansainvä-
listä avustustoimintaa koor-
dinoivaa säätiötä erilaisilla
vapaaehtoisilla tukilahjoituk-
silla. LCIF-viikkoa vietetään
tammikuussa, jolloin ohjel-
massa on myös kahvitus Kii-
kan vanhainkodilla.
Keväällä maaliskuussa oh-
jelmassa on kirkkokonsertti.
Vanhusten kahvitilaisuus jär-
jestetään Puuhalassa huhti-
kuussa. Klubi jakaa stipen-
dejä Sarkia-lukion, Äetsän
koulun ja Vammalan ammat-
tikoulun oppilaille. Ekaluok-
kalaisille luovutetaan pyöräi-
lykypärät.
Edeltäneellä kaudellakin
klubi hoiti myös monin ta-
voin palvelutehtäväänsä, jo-
hon kuului niin vanhusten vir-
kistystoimintaa kuin varain-
keruutakin. Vammalan ter-
veyskeskuksen vuodeosastol-
le leijonat lahjoittivat puhe-
limen vahvistinlaitteen.
Lions ladyt hankkivat Äet-
sän kotihoidolle henkilön
nostovyön ja pöytäliinoja
Puuhalaan.
Kahdelle
omaishoitajalle luovutettiin
joulurahaa.
Lions Club
Äetsä/Keikyä
on monen
toimen klubi
Lasten ja nuorten hy-
väksi tehtävässä työssä
erilaiset avustukset ja sti-
pendit tukevat harrastuk-
sissa ja kouluelämässä.
Päättyneellä kaudella klu-
bi avusti Äetsän koulua
teatterinäytökseen. Lii-
kuntapuolella FC-57 oli
avustuksen saajana. Klu-
bi tuki myös kansainvä-
listä purjehdusleiriä ja LC
Valkeala/Vekaran 25-
vuotisjuhlan yhteydessä
nuorisotyötä.
Nuorisovaihto on
kaksisuuntaista
Nuorisovaihto on 16-
21 -vuotiaiden nuorten,
pääsääntöisesti kesäaika-
na tapahtuvaa muutaman
viikon mittaista tutustu-
mista muihin maihin ja
niiden kulttuuriin. Tämä
tapahtuu asumalla per-
heissä ja osallistumalla
leireihin.
Nuorisovaihto on kak-
sisuuntaista: Suomesta
lähtee ja Suomeen tulee
nuoria.
Se tarjoaa hyvän mah-
dollisuuden nuorille ja
isännöiville
perheille
päästä kansainväliseen
kosketukseen ja saada
usein elinikäisiä ystäviä
muista maista.
Monelle nuorelle se on
myös ensimmäinen pi-
tempiaikainen oleskelu
vieraassa ympäristössä
yksin ilman vanhempien
mukanaoloa ja tarjoaa si-
ten merkittävän mahdol-
lisuuden itsenäistymises-
sä.
Viime vuosina Suo-
mesta on lähtenyt 250-
300 nuorta.
Tänne on saapunut
150-200 nuorta. Suomes-
sa järjestetään tavallises-
ti viisi kansainvälistä lei-
riä kesässä.
Nuorisovaihto on lions-
klubien aktiviteetti. Klu-
bit hyväksyvät ja lähet-
tävät nuoren vaihtoon ja
järjestävät perheoleskelu-
mahdollisuuden saapuvil-
le nuorille.
Tavallisesti lähettävä
klubi tukee nuoren mat-
kaa taloudellisesti erik-
seen sovittavalla määräl-
lä.
Klubit tukevat yhteis-
vastuullisesti Suomessa
järjestettäviä kansainvä-
lisiä leirejä.
Huittisten Säästöpankin
liiketoiminta on kuluvan
vuoden aikana kehittynyt
hyvin. Pankin korkokate lo-
kakuun lopussa oli 4,7 mil-
joonaa euroa, jossa kasvua
on noin 18,3 %. Nettopalk-
kiot samana aikana olivat
noin 1,1 miljoonaa euroa,
jossa kasvua vuoden alusta
lähes 20 %.
Pankin liikevoitto kymme-
neltä kuukaudelta oli noin 2,4
miljoonaa euroa, jossa kasvua
edellisen vuoden vastaavan ai-
kaan verrattuna on lähes 90 %.
Merkittävä tulosparannus ai-
heutuu pääosin korkokatteen
kasvusta, sijoitusarvopaperei-
den myyntivoitoista sekä palk-
kiotuottojen kasvusta. Viime
vuoden vastaavan ajan tulosta
rasittivat myös kertaluontoiset
remonttikulut.
Nämä luvut ilmenivät pan-
kin toimitusjohtajan Hannu
Vähähyypän esittämästä kat-
sauksesta isännistön syyskoko-
uksessa viime torstaina. - Lei-
maa antavaa kuluvalle vuodelle
Huittisten Säästöpankin
näkymät ovat suotuisia
on ollut korkotason nousu, joka
on jatkunut koko vuoden ajan.
Kaikki merkit viittaavat kui-
tenkin siihen, että koronnos-
tojen aika alkaa olla ohi toteaa
Vähähyyppä. Euroopan kes-
kuspankki nostaa melkoisella
varmuudella ohjauskorkoaan
vielä joulukuussa, mutta tämä
korotus on jo kokonaan sisällä
hinnoissa, eikä enää vaikuta
asiakkaiden markkinakorkoon
sidottuihin lainoihin.
Säästöpankki jatkaa tänäkin
vuonna debentuuriemissioiden
sarjaa. Pankki laskee marras-
kuussa liikkeelle viiden mil-
joonan euron määräisen deben-
tuurilainan. Laina on viisivuo-
tinen ja sen korko on 3,85 %.
Lainan ennakkomerkintä alkaa
20.11.2006.
Vähähyypän mukaan näky-
mät ensi vuodelle ovat varsin
myönteiset. - Odotukset sekä
kasvun että tuloksen suhteen
ovat hyvin positiiviset. Yhteis-
työ Lähivakuutusryhmän kans-
sa on käynnistynyt erittäin hy-
vissä merkeissä. Yhteistyön
hedelmät koituvat asiakaskun-
nan hyväksi laajentuneena tuo-
tevalikoimana ja entistäkin pa-
rempana palveluna.
Taloustutkimuksen viime
kesänä Porissa tekemän mark-
kinatutkimuksen mukaan Sääs-
töpankin asiakkaat olivat kaik-
kein tyytyväisimpiä oman
pankkinsa toimintaan. Tämä
antaa meille uskoa siihen, että
olemme oikealla tiellä, sanoo
toimitusjohtaja Vähähyyppä.
Säästöpankin isännistön pu-
heenjohtajana jatkaa agrono-
mi Jukka Tuori ja varapuheen-
johtajana rakennustarkastaja
Seppo Mäkelä. Hallituksen
erovuoroiset jäsenet Ilkka Jas-
kari, Veikko Sallinen ja Olavi
Prihti valittiin niinikään uudel-
leen.
Isännistön uusiksi jäsenik-
si valittiin toimitusjohtaja Mar-
ko Anttikoski Tampereelta,
kauppatieteen maisteri Harri
Lumme
Punkalaitumelta,
kauppatieteen maisteri Mikko
Lehtonen Huittisista, ekonomi
Virpi Heinonen Porista ja ta-
lous- ja velkaneuvoja Eija Har-
junen Vammalasta.
Elintarviketalouden arvovaltaiset asiantunti-
jat Kalevi Hemilä ja Esko Eela ovat esittäneet
äskettäin julkisuudessa vakavan huolensa Suomen
maataloustukia koskevien ns.141-neuvottelujen on-
nistumisesta. Hemilä toimi melkein 8 vuotta maa-
ja metsätalousministerinä Lipposen molemmissa
hallituksissa. EY-maatalouspolitiikka ja Suomen
tukiosuudet olivat silloin jatkuvasti asialistalla.
Jälkeenpäin arvioitaessa Hemilä oli vahva minis-
teri pitkällä kaudellaan. Keskustellessani hänen
menestyksensä syistä, Hemilä nosti esiin kaksi asi-
aa. Ensinnäkin hänellä oli aina pääministerin ja
koko hallituksen tuki takanaan. Toiseksi syyksi hän
nosti henkilökohtaiset ystävyyssuhteet muiden EU-
maiden maatalousministereiden kanssa. Tietysti
myös luottamukselliset suhteet silloisen maatalo-
uskomissaarin Franz Fischlerin kanssa helpotti-
vat toimintaa.
Hemilä korostaa, että epäviralliset tapaamiset
ja keskustelut olivat usein tärkeämpiä kuin viral-
liset neuvottelut. Uskon, että nytkin pätevät sa-
mat asiat maa- ja metsätalousministeri Korkea-
ojan "postin hoidossa". Olisi tärkeää, että Suo-
men hallitus olisi yksituumainen tavoitteissaan
koskien maataloudelle elintärkeää artikla 141-asi-
aa. Ministerillä tulisi olla hallituksen sisällä tuki.
Yksi erittäin vaativa haaste ministerille on vahvo-
jen ystävyyssuhteiden luominen ministerikollegoi-
den parissa laajentuneessa EU:ssa.
Kalevi Hemilä pitää 141 artiklaa pysyvänä, sil-
lä se on osa Suomen jäsenyyssopimusta. Tätä ar-
tiklaa ei tämänhetkinen maatalouskomissaari voi
mitätöidä väittämällä sitä vanhentuneeksi. Artik-
la 141:n sisältö kuuluu:" Jos liittymisestä aiheu-
tuu vakavia vaikeuksia, jotka ovat yhä olemassa
sen jälkeen, kun artiklojen 138,139,140, ja 142
määräyksiä sekä yhteisössä voimassa oleviin sään-
töihin perustuvia muita toimenpiteitä on täysi-
mittaisesti sovellettu, komissio voi antaa Suomel-
le luvan myöntää tuottajille kansallisia tukia, joi-
den tarkoituksena on helpottaa näiden täysimää-
räistä yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiik-
kaan."
Kansalainen voi tuskastua siihen että julkiseen
keskusteluun on, 10 vuoden jälkeen, palannut kan-
sallinen maatalouspolitiikka ristiriitoineen. Esko
Eela korostaa aivan oikein, että nämä asiat koske-
vat kuitenkin meitä kaikkia suomalaisia. Tässä
väännössä panoksena ovat sadat tuhannet työpai-
kat, kotimainen ruoka ja tuotantokulttuuri. Huol-
tovarmuus on vanhahtava sana, mutta sen perään
alkavat kaikki kysellä heti, kun lähialueilla ilme-
nee kriisejä. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi
säilyttää kotimaisen ruokatuotannon ja sitä kaut-
ta ylläpitää myös huoltovarmuutta.
Tällä hetkellä EY-maatalouspolitiikassa ilmene-
vät ristiriidat koskevat sitä, että kiistellään vuon-
na 1995 kirjoitettujen artiklojen sisällöistä ja nii-
den tulkinnasta. Tämä asia on Suomelle erittäin
tärkeä, nyt tarvitaan vahvaa johtajuutta. Tule-
viin neuvotteluihin tulee kerätä koko kansallinen
arvovalta.
Jukka Tuori
Maatalous taas
sisäpolitiikan
pelinappulaksi?
Keikyän Osuuspankin uu-
deksi toimitusjohtajaksi on
13.11.2006 alkaen nimitetty
Heikki Nelimarkka Kauhajo-
elta. Hän siirtyy Keikyän
Osuuspankkiin Etelä-Pohjan-
maan Osuuspankin Kauhajo-
en aluekonttorin johtajan teh-
tävistä.
Nelimarkka on työskennel-
lyt pankkialalla eri pankkien
johtotehtävissä vuodesta 1970.
Heikki Nelimarkka.
Kotikutoinen vaate viikin-
kiajalta tähän päivään on
aiheena Huittisten kaupun-
gintalolla 17. - 24.11. ole-
vassa näyttelyssä, jonka jär-
jestää Huittisten Kalevalai-
set.
Näyttelyn avajaiset ovat per-
jantaina 17. marraskuuta klo
14-16 ja itse näyttely avoinna
lauantaisin ja sunnuntaisin klo
12 – 16 ja arkisin virastoaika-
na klo 9 – 15.
Näyttely on koottu eri aika-
kausia kuvaavista ryhmistä,
joissa esitellään kankaiden,
pukujen, korujen, laukkujen ja
muiden asusteiden avulla kul-
loisiakin kankaiden kudonta-
ja pukeutumistapoja. Näyttely
sijoittuu kaupungintalon en-
simmäiseen ja toiseen kerrok-
seen.
Kangaspuista
puvuksi -näyttely
alkaa Huittisissa
Muinaispukuna esitellään
Tuukkalan muinaispuku. Se on
tehty on toimikassidoksella
kudotusta kasvivärjätystä vil-
lasta. Muinaispuvut ovat noin
tuhannen vuoden takaa viikin-
ki- ja ristiretkien ajalta. Ne pe-
rustuvat arkeologisissa kaiva-
uksissa tehtyihin hautalöytöi-
hin. Mahtiemäntien puvut si-
sältävät runsaasti korustoa ja
pronssikierukkakoristelua. Tu-
tuin satakuntalainen muinais-
puku on Luistarin kaivauksis-
sa löytynyt upea Euran emän-
nän puku.
Huittislaisen talon emännän
puku on noin sadan vuoden
takaa. Suttilan Mikolan emän-
nän puku on 1800-luvun lo-
pulta tai 1900-luvun alusta.
Siinä on jugend-ajan muoti-
ihanteen mukaisesti ampiais-
vyötäröä korostavat laajan lam-
paanlapahihat ja mahtava kau-
lus. Kapeata uumaa muotoil-
tiin tuolloin korsetilla ja vuo-
riosaan kätketyillä luilla. Vil-
lakankaan lisäksi käytettiin
koristeena hienoa ulkomailta
tuotua samettia.
Huittisten kalevalaiset halu-
avat näyttelyllä herättää innos-
tusta kotikutoisten vaatteiden
suunnitteluun ja toteuttami-
seen. Kangaspuut ja ompelu-
kone ovat tänäkin päivänä luo-
van ja yksilöllisyyttä arvosta-
van ihmisen hyviä ystäviä.
Kangaspuut löytää ja kankaan
kudonnan ohjausta saa nykyi-
sin esimerkiksi Huittisten kä-
sityökeskuksesta ja muista vas-
taavista neuvontapisteistä.
Nykyaikaiset ompelukoneet
tekevät vaikka mitä. Myös tai-
tavia ompelijoita ja vanhojen-
kin asujen korjaajia löytyy seu-
dultamme.
Keikyän
Osuus-
pankille
johtaja
Kauhajoelta
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...40