Page 7 - Alueviesti_46_2006

Keskiviikko marraskuun 15. 2006 7
Hakevarastona toiminut pa-
rinsadan neliön suuruinen van-
ha ulkorakennus tuhoutui tuli-
palossa täysin Punkalaitumel-
la varhain maanantaiaamuna.
Palolaitos sai hälytyksen Ur-
Tuli tuhosi
hakevaraston
Punkalaitumella
jalantielle vähän ennen aa-
muviittä. Sammuttajien saa-
puessa paikalle rakenus oli
jo ilmiliekeissä eikä sen pe-
lastamiseksi ollut mitään
tehtävissä.
Vammalassa on käynnis-
tymässä sähkönjakelun luo-
tettavuutta lisäävä verkosto-
projekti. Keskistenjärven itä-
puolellaTapiolankylässä siir-
retään 2,5 kilometriä ilma-
johtoa metsästä tien varteen.
Nykyinen johto korvataan
samalla päällystetyllä johdol-
la, joka kestää tavanomais-
ta paremmin esimerkiksi
putoavista oksista aiheutu-
via häiriöitä.
Vammalan verkostoprojekti
on osa Fortumin investointi-
ohjelmaa. Ohjelman tavoittee-
na on puolittaa asiakkaiden
kokemien sähkökatkojen kes-
to viiden vuoden aikana.
Häiriötilanteissa tien varres-
sa kulkevan johdon viankor-
jaus on metsässä sijaitsevan
johdon korjausta nopeampaa,
eikä se myöskään ole yhtä al-
tis myrskyjen aiheuttamille
sähkökatkoille.
- Tavoitteena on, että uusi
johto olisi käytössä jo alkava-
na talvena, verkostosuunnitte-
lija Into Suoniemi Fortumilta
sanoo.
Sähkökatkojen kesto
lyhyemmäksi
Sähkönjakelun luotettavuut-
ta voidaan parantaa monin kei-
noin: siirtämällä johtoja pois
metsästä, korvaamalla avojoh-
toja päällystetyillä ja samalla
kestävämmillä johtimilla ja li-
säämällä verkoston automaa-
tiota.
Verkoston automaatiota li-
sätään kauko-ohjattavilla erot-
timilla. Häiriötilanteessa vika
saadaan rajattua valvomosta
käsin mahdollisimman pienelle
alueelle.
- Vammalaan näitä kauko-
ohjattavia erotinasemia raken-
netaan tämän vuoden aikana
kolme. Yksi asemista sijoittuu
juuri Keskistenjärven johdon
eteläpäähän. Muut ovat Sam-
maljoella ja Myllymaassa. Li-
säksi yksi erotinasema sijait-
see Kiikoisten Satohuhdassa.
Kaikki erotinasemat ovat val-
mistumassa ja tulevat kauko-
käytön piiriin lähiaikoina, Suo-
niemi kertoo.
Kaksi miestä varasti Äetsän
Pehulassa liikkeestä olutta ja
tupakkaa viime keskiviikkona
kello 20.
Miehet poistuivat paikalta
autolla, jossa oli toisen auton
Olutvarkaitten autossa
väärät rekisterikilvet
Nuorehko mies rikkoi Äet-
sässä Keikustiellä apteekin ik-
kunan, kun ei saanut haluami-
aan lääkkeitä. Teko tapahtui
viime torstaina vähän ennen
Nuorimies rikkoi
kiukuspäissään
apteekin ikkunan
Vammalassa on murtau-
duttu Poikkikadulla kellari-
komeroon viime keskiviikon
vastaisena yönä ja anastettu
käsityökaluja.
Lokakuun lopulla Suo-
denniemellä on anastettu Pu-
tajantieltä musta Skyteam
Monkey -merkkinen rekis-
teröimätön mopo.
Työkaluja
ja mopo
varkaille
Tampereen käräjäoikeus
on tuominnut Vammalassa
29-vuotiaan Ismo Henrik
Kyllösen neljäksi ja puoleksi
vuodeksi vankeuteen törke-
ästä tuhotyöstä ja ryöstös-
tä. Teot tapahtuivat maalis-
kuun alussa Vammalassa.
Kyllönen sytytti Välikadul-
la kaksikerroksisessa puisessa
asuinrakennuksessa joustinpat-
jan palamaan talon kellariker-
roksen rappukäytävässä. Talos-
sa olleista henkilöistä yksi sam-
mutti patjan, mutta Kyllönen
sytytti sen uudelleen, jolloin
myös rappukäytävän seinät ja
katto syttyivät. Talon kellaris-
sa oli seitsemän humalaista
Törkeästä tuohotyöstä
vankeutta Vammalassa
miestä, jotka Kyllönen tel-
kesi sisälle pönkittämällä
oven ulkoa. Kuusi miehistä
pääsi ulos omin avuin ja seit-
semännen pelasti palokun-
ta. Kaikkiaan talossa oli 12
ihmistä. Tuli saatiin melko
nopeasti sammumaan.
Ryöstöön Kyllönen syyl-
listyi sitomalla vanhan mie-
hen tuoliin, teippaamalla tä-
män suun ja viemällä asun-
nosta miehen omaisuutta.
Kyllönen passitettiin asi-
an ensimmäisen oikeuskäsit-
telyn jälkeen mielentilatut-
kimukseen, jossa todettiin,
että hän oli toiminut teot teh-
dessään täydessä ymmärryk-
sessä.
Poliisi tavoitti viime tors-
taina miehen, jota epäillään
edellisenä maanantaina
Vammalan keskuskentän
pukuhuoneessa tapahtunee-
seen varkauteen.
Mies on myöntänyt tekon-
sa.
Syyllinen
tunnusti
rekisteritunnukset. Toden-
näköisesti samat henkilöt
anastivat hetkeä myöhem-
min polttoainetta Vt 12:n
varrella olevalta huoltamol-
ta.
kolmea iltapäivällä. Viime
torstain vastaisena yönä ri-
kottiin Luhdankadulla oma-
kotitalon ikkuna.
Liikkuva poliisi pysäytti
Säkylässä viime viikon tiis-
taina tiellä 204 turkulaisen
1969 syntyneen miehen, jol-
le tutkalla mitattiin henki-
löauton nopeudeksi 147 km/
h. Tiellä on 80 kilometrin
rajoitus.
Alkometri näytti nollaa,
mutta huumetesteri antoi po-
sitiivisen tuloksen, joten
mies vietiin verikokeelle.
Ajo-oikeutensa mies oli
menettänyt jo aiemmin.
Huumeissa
ylinopeutta
Säkylässä
Äetsässä murtauduttiin
perjantain vastaisena yönä
Rinnekoivistontiellä mökkii-
in, josta anastettiin mm. ag-
regaatti.
Agregaatti
kähvellettiin
Äetsässä
Automurtoja Huittisissa
Huittisissa murtauduttiin
Sahkon alueella viime kes-
kiviikon ja torstain välisenä
yönä useaan henkilöautoon.
Murrot tehtiin Aittakadulla
ja Poikkitiellä sijaitsevien ker-
rostalojen pysäköintipaikoil-
la. Torstai-iltapäivään men-
nessä poliisille oli ilmoitet-
tu yhteensä viidestä auto-
murrosta.
Autoista oli anastettu mm.
soittimia.
Sähkönjakelun luotettavuutta
parannetaan Vammalassa
Ilmajohtoja metsästä tien varteen
Sydänliitto on käynnis-
tänyt tämän vuoden alus-
sa Suomalaisen Sydänoh-
jelman, jonka avulla vai-
kutetaan sydän- ja veri-
suoniterveyden sosiaali-
siin, taloudellisiin, ympä-
ristöllisiin ja kulttuurisiin
taustatekijöihin. Sydän-
ohjelman tavoitteena on,
että valtimotaudit eivät
2020-luvulla ole enää
merkittävä työikäisen vä-
estön kansansairaus.
Suomen Sydänliiton ja
Pohjois-Karjalan Sydänpii-
rin Joensuussa järjestämäs-
sä seminaarissa viitoitettiin
tietä Pohjois-Karjala-pro-
jektista Suomalaiseen Sy-
dänohjelmaan.
Pohjois-Karjala-projek-
ti perustettiin vuonna 1972
tarkoituksena vähentää en-
sin Pohjois-Karjalan ja sit-
ten koko Suomen ennätyk-
sellisen korkeaa sydäntau-
tikuolleisuutta.
Vuonna 1967 sepelval-
timotautikuolleisuus Suo-
men 35–64 -vuotiailla mie-
hillä oli 508 henkilöä sa-
taa tuhatta asukasta kohti
ja naisilla vastaava luku oli
102.
Sydänohjelma perustuu
Pohjois-Karjala-projektiin
Huoli väestön synkistä sy-
däntautiluvuista Pohjois-Kar-
jalassa johti tammikuussa 1971
maakunnan eri tahojen edus-
tajat maaherran johdolla alle-
kirjoittamaan Joensuussa ve-
toomuksen, jotta valtiovalta
ryhtyisi tehokkaisiin toimen-
piteisiin tilanteen korjaamisek-
si. Tästä sai alkunsa valmiste-
lutyö, jonka tuloksena käyn-
nistettiin Pohjois-Karjala-pro-
jekti.
Projektin päätavoitteiden
suunnitteluun osallistui mm.
Maailman Terveysjärjestön
WHO:n asiantuntijoita. Kan-
sainvälinen yhteistyö oli tär-
keää, koska tieto kroonisten
tautien ehkäisystä oli 70-luvun
alussa vielä vähäistä. Pohjois-
Karjala-projektin käynnistyes-
sä olivat sydän- ja verisuoni-
taudit teollistuneessa maail-
massa jo yleisin kuolinsyy –
ja nopeasti yleistymässä myös
kehitysmaissa.
Aiemmat tutkimukset olivat
vahvasti viitanneet muutaman
tekijän keskeiseen osuuteen
sydän- ja verisuonitaudin syn-
nyssä. Nämä usein klassisiksi
kutsutut riskitekijät olivat tu-
pakointi, veren seerumin suu-
ri kolesterolipitoisuus ja ko-
honnut verenpaine. Pohjois-
Karjala-projektin strategiaan
vaikutti olennaisesti havainto
väestön riskitekijöiden suuresta
määrästä, jolloin tautiriski kos-
ketti hyvin laajaa osaa väes-
töstä. Muutokset koko yhtei-
sön elintavoissa nähtiin kes-
keisinä. Näistä lähtökohdista
syntyi yhteisötason ehkäisyoh-
jelma, joka oli 1970-luvun al-
kupuolella varsin uutta. Tavoit-
teeksi asetettiin sydän- ja ve-
risuonitautikuolleisuuden vä-
hentäminen ja välitavoitteeksi
riskitekijöiden tason alentami-
nen Pohjois-Karjalan väestös-
sä, erityisesti työikäisissä.
Pohjois-Karjala-projekti on
maailman tunnetuimpia kroo-
nisten tautien väestötason eh-
käisyohjelmia, joka todella johti
tuloksiin: työikäisten sepelval-
timotautikuolleisuus Suomessa
on vähentynyt lähes 80 prosent-
tia vuoden 1967 ennätysluvuista
ja Pohjois-Karjalassa vielä
enemmän. Kuolleisuuden pie-
neneminen perustui 1970-luvul-
la elintapojen muutoksesta joh-
tuvaan kolesteroli- ja verenpai-
netasojen alenemiseen ja tupa-
koinnin vähenemiseen. 1980-
luvulta lähtien sydäntautien vä-
henemistä on lisääntyvästi
vauhdittanut uusien hoitomuo-
tojen käyttöönotto.
Maailman yleisin
kuolinsyy
Sydän- ja verisuonitau-
dit ovat nousseet koko maa-
ilmassa yleisimmäksi kuo-
linsyyksi. Noin joka kolmas
maailman vuotuisesta noin
58 miljoonasta kuoleman-
tapauksesta johtuu näistä
taudeista. Valtaosa maail-
man sydäntautitapauksista
löytyy tätä nykyä kehitys-
maista. Kohonnut verenpai-
ne on siellä tavallinen, ruo-
kavalio muuttuu, liikunta
vähenee, tupakointi lisään-
tyy ja diabetes yleistyy.
Kehitysmaissa ovat myös
maailman ylipainoisimmat
ihmiset. Kehitysmaissa
kuollaan sydän- ja verisuo-
nitauteihin nuorempana
kuin kehittyneissä maissa.
Muihin länsimaihin ver-
rattuna sepelvaltimotauti-
kuolleisuus on taudin vä-
henemisestä huolimatta
Suomessakin edelleen suu-
ri.
Suomalaisten kolestero-
li- ja verenpainetasot ovat
kansainvälisesti korkeita.
Liikkumattomuus ja ylipai-
non lisääntyminen aiheut-
tavat meilläkin kasvavia ter-
veysongelmia. Erityisesti
lapsena alkava ja koko iän
kestävä lihavuus ruokkii
sydän- ja verisuonitautien
syntymistä ja valtimotau-
tien vaaraa. Tervein elinta-
voin 80 prosenttia sepelval-
timotaudista olisi ehkäistä-
vissä.
TE -keskuksen rahoittama
Tiekunnat toimimaan Pir-
kanmaalla -hanke avustaa
tiekuntia erilaisissa yksityis-
tieasioissa. Se tähtää mm.
Pirkanmaan tuhansien tie-
kuntien osoittaiseen yhdis-
tämiseen ja sillä yksinkertai-
sempaan hallinnointiin ja
säästöihin.
Tiekuntien yhdistäminen
saattaa herättää tieosakkaissa
epäilyksiä eikä päätöksiä aina
saada helpolla aikaiseksi. Riit-
tävä tieto yleensä helpottaa
päätöksen tekemistä.
Pirkanmaalla paljon pieniä
tiekuntia. Niitä on perustettu
tarpeen mukaan vuodesta 1963
lähtien sellaisille yksityisteil-
le joissa on useita osakkaita ja
tien asianmukaisen hoidon jär-
jestämiseksi on tiekunta kat-
sottu tarpeelliseksi. Myös met-
Yhdistymällä säästöjä
ja tehoa tienhoitoon
sänparannushankkeena raken-
netuille metsäteille on yleensä
perustettu tiekunta. Niinpä Pir-
kanmaalla on n. 6000 eri tie-
kuntaa ja niiden keskipituus on
vain 2 km. Yhtenäisellä alu-
eella oleva tieverkosto saattaa
muodosta 5-6 eri tiekunnasta
ja yksi kiinteistönomistaja voi
joutua maksamaan samasta
kiinteistöstä tiemaksuja monel-
le eri tiekunnalle ja käymään
vuosittain monessa tiekunnan
kokouksessa, mikäli aikoo etu-
jaan valvoa.
Yhdistämällä tiekuntia isom-
miksi kokonaisuuksiksi saa-
daan säästöjä niin hallintoku-
luissa kuin myös itse kunnos-
sapitokuluissa. Hallintokulut
vaihtelevat tiekunnittain vii-
destä 20 euroon osakasta koh-
den. Summa ei ole juurikaan
riippuvainen tiekunnan koos-
ta vaan lähinnä siitä, miten asi-
oita hoidetaan. Kunnossapito-
kuluissa säästöt saadaan lähin-
nä isompien urakoiden kautta
eli kun kerralla tilattavat mää-
rät kasvavat yksikköhinnat ale-
nevat. Lisäksi yrittäjien kan-
nattaa hankkia tehokkaampia
koneita jolloin, myös tiehoi-
don taso nousee.
Mikäli kaksi tai useampia
tiekuntia haluavat yhdistyä, on
kunkin tiekunnan tehtävä siitä
ensin päätös omassa kokouk-
sessaan. Sen jälkeen tehdään
anomus kunnan tielautakun-
taan, joka suorittaa toimituk-
sen tiekuntien yhdistämiseksi.
Tällöin uudelle tiekunnalle on
myös vahvistettava uusi yksik-
köjako eli koko tieverkostolla
pitää olla yksi yhteinen yksik-
köjako. Siksi yhdistettävien tie-
kuntien on syytä olla kunnol-
taan ja käytöltään suurin piir-
tein saman tasoisia, jotta kus-
tannusten jako tapahtuu oikeu-
denmukaisesti.
Ennen yhdistymistä saattaa
olla tarpeen tehdä huonokun-
toisemmilla teillä esim. perus-
parannus.
Hallinnointi
ammattilaisille.
Monen tiekunnan on vaikea
saada enää ketään tieosakasta
ryhtymään tiehoitokunnan pu-
heenjohtajaksi tai toimitsija-
mieheksi, vastuuseen siitä että
tie tulee hoidettua asianmukai-
sesti ja kokoukset pidettyä sekä
tiemaksut kerättyä lakien ja
asetusten mukaisesti.
Työ kun yleensä edellytetään
hoidettavan melkeinpä talkoo-
työnä ja vaivanpalkaksi jou-
tuu vielä kuuntelemaan vali-
tuksia liian suurista tiemaksuis-
ta.
Onneksi tiekunnilla on nyt
mahdollisuus antaa tienhoito
aina hallinnollisten asioiden
hoitamista myöden ulkopuolis-
ten tieisännöitsijöiden hoidet-
taviksi.
Myös tässä asiassa on eduk-
si, mikäli tiekunnan koko on
suuri.
Neuvoja tieisännältä.
Ravintola Astorin ja
Finlaysonin Palatsin omis-
taja ravintoloitsija Keijo
Olander valittiin Tampe-
reen Vuoden 2006 Yrittä-
jäksi. Palkinnon myöntää
Pirkanmaan Yrittäjät ry
ja palkinto luovutettiin
keskiviikkona Vuoden
Yrittäjä -tilaisuudessa Pir-
kanmaan TE-keskukses-
sa.
RavintolaAstor on ollut kes-
kustorin laidalla vuodesta 1993
tamperelaisten tuntema eu-
rooppalaistyylinen ruokaravin-
tola. Finlaysonin Palatsi on
juhlava hää-, perhe- ja yritys-
juhlien pitopaikka, joka huo-
kuu Tampereen teollistamissu-
kujen historiaa. Keijo Olander
osti Finlaysonin Palatsin vuon-
na 2001 ja saneerasi sen ra-
kennuksen historian edellyttä-
mään arvokkaaseen kuntoon.
Molempia ravintoloita sekä
kokous- ja juhlapalveluja pyö-
rittää Ravintola Astor Oy. Yh-
tiön liikevaihto on 3 miljoo-
naa euroa ja yritys työllistää
vakituisesti 25 henkilöä sekä
tilapäisesti 10-15 henkilöä.
Kummassakin ravintolassa on
noin 300 asiakaspaikkaa. Mo-
lemmat ravintolat toimivat
omissa tiloissaan.
Ravintola Astor Oy on per-
heyritys, jossa osakkaina ovat
Keijo Olanderin lisäksi hänen
vaimonsa Marja-Leena Olan-
der ja poika Henry Olander.
Keijo Olander aloitti ravin-
tolayrittäjänä 1986 Klingen-
dahlin kiinteistössä, josta hän
siirtyi keskustaan laman aika-
na rakentamalla RavintolaAs-
torin. 20-vuotisen yrittäjäuran-
sa aikana Keijo Olander on
kokenut oman alansa ja yrittä-
misen suuret muutokset.
Finlaysonin Palatsin kunnos-
taminen ja vaaliminen on ol-
lut Tampereen ja koko maa-
kunnan kannalta merkittävä
kulttuuriteko.
Ravintoloitsijasta vuoden
yrittäjä Tampereella