Page 9 - Alueviesti_47_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko marraskuun 22. 2006

Hautauspalvelut

• muistokivinäyttely

• kivisuunnittelu

• lisänimikaiverrukset

• ym. alan työt

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

TEHDAS ja MYYNTINÄYTTELY

Kokemäellä puh. 02-6317 500, 0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee Kukkapuoti Rosalin,

Puistokatu 10, puh. 5142 211

Huittisissa, Punkalaitumella jaVampulassa

Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042

Ke 29.11.

lähtö Harjavallan ret-

kelle klo 9 Kukonharjasta, Ruta-

van kautta srk-talolle, josta klo 9.45

Sallilantietä Kantatie 41:lle, Huit-

tisten kautta Harjavaltaan.

To 30.11.

klo 17 miestenpiiri Paa-

vo Pietilässä. Klo 18 srk-talolla

nuortenilta

Su 3.12.

perhekirkon jälkeen srk-

talolla lähetystyön ja lapsityön joh-

tokunnan myyjäiset, leivonnaisia,

neuleita, joulukortteja, arpoja, kirp-

putoritavaraa yms. Lahjoituksia,

arpavoittoja otetaan vastaan srk-

talolla 3.12. klo 9 alkaen, tiedus-

telut Anni Rantalalta p. 765 7153.

Kirkkokuoron vuosikokous

11.12.

klo 19

KUOLLUT:

Jousi Olavi Salonen 76 v.

Köyliö

Ke 22.11.

klo 17 lapsikuoron

harjoitukset seurakuntatalolla,

Ketola.

To 23.11.

klo 10-12 äiti-lapsi-

kerho kerhotilassa, Koho. Klo

18.30 lauluryhmän harjoitukset

seurakuntatalolla, Ketola.

Pe 24.11.

klo 11 vanhainkotihar-

taus, Koho.

Su 26.11.

klo 10 tuomiosunnun-

tain sanajumalanpalvelus kirkos-

sa, Vuola, Viitala, Huuskonen. Rip-

pikoululaiset aloittavat seurakun-

taan tutustumisen osallistumalla

jumalanpalvelukseen, jonka jäl-

keen Järvisalilla rippikoulua klo

11.10-12.00, Vuola, Huuskonen.

Ti 28.11.

klo 19 raamattupiiri

seurakuntatalolla, Kaumi.

To 30.11.

klo 10-12 äiti-lapsiker-

ho kerhotilassa, Koho. Leivotaan

mummujen kanssa joulupipareita.

klo 18.30 lauluryhmän harjoituk-

set seurakuntatalolla, Ketola.

Pe 1.12.

klo 12 vanhemman

väen joulujuhla seurakuntatalolla,

Koho, Vuola, Ketola. Puuroa ja

soppaa, ohjelmaa, lopuksi kahvi-

tarjoilu. Maksuton kyyti. Kylän-

pää p.5545292: Voitoinen-Tuisku-

la-Ehtamo-Vinnari-Pajula Jortikka

p.5542200: Puolimatka-Huhti-

Kepola Haanpää p.5545209: Jär-

venpää-Lähteenkylä-Peräkallio

Lehmus p.5541509: Tuohiniemi-

Yttilä Touru:p.0500-791717: Kan-

kaanpää Aalto p.0400-220632:

Vuorenmaa.

Su 3.12

klo 10 1. adventin en-

keliperhekirkko kirkossa, jonka

jälkeen kirkkokahvit ja mehut Jär-

visalilla. Järj. srk ja MLL. klo 19

kauneimmat joululaulut Vuoren-

maan kirkossa

Isänpäivälounaan lippu-ja arpa-

tuotto diakoniatyön hyväksi oli

2734 euroa. Lämmin kiitos lou-

naan valmistajille ja kävijöille!

Arpavoitot toimitettu.

KUOLLUT:

Hilkka Lahja Sylvia Lounas e. Sä-

teri Tuiskulasta 82 v. Urho Kaarlo

Marjanen Järvenpäästä 79 v.

Säkylä

Ke 22.11.

klo 18 miesten saunail-

ta Pihlavassa, Nieminen. Klo 18.15

kirkkokuoron harjoitukset seura-

kuntatalossa

To 23.11.

klo 13 lähetyspiiri Anja

Eskolan luona, Välskärintie, Nie-

minen. Klo 19 Vehka-alhon dia-

konia- ja lähetyspiiri Rauha Kemp-

paisen luona, Nieminen.

Su 26.11.

klo 10 Sanajumalanpal-

velus kirkossa, Nieminen, Kauki-

nen. Palveluvuorossa veteraanit,

tekstinlukijat Antti Kaukaoja ja

Viljo Tuominen. Kolehdinkerää-

jät Esko Koskinen ja Eino Huol-

man. Klo 19 Pyhäehtoon virsi-ilta

kirkossa “Kirkkovuoden päätös”

Ma 27.11.

klo 18 naisten saunail-

ta Pihlavassa

Ti 28.11.

klo 10-11.30 perheker-

hot Keskusta ja Moisio

Ke 29.11.

klo 12 keskustelupiiri

seurakuntatalossa, Hilkka Koivis-

to. Klo 18.30 raamattupiiri seura-

kuntatalossa, Nieminen

To 30.11.

klo 18 kirkkokuoron har-

joitukset Koulukeskuksen audito-

riossa

Su 3.12.

klo 10 nuorten messu kir-

kossa, Nieminen, Orre, Kaukinen

Adventtimyyjäiset srk-talossa ju-

malanpalveluksen jälkeen. Myyjäis-

tavaroita voi tuoda viikolla khran-

virastoon tai su 3.12. aamulla srk-

talolle. Myyjäisten suunnitteluko-

kous ti 28.11. klo 18 srk-talossa.

Lähetyslounaan tuotto 1360 e. Kii-

tos eri tavoin osallistuneille

Nuoret:

Ke 22.11.

klo 18 III-isot virastol-

la.

Pe 24.11.

klo 17.30 nuortenilta

kerhohuoneella

Ke 29.11.

II .isot virastolla

KASTETTU:

Kerttu Iida Helena Rintanen.

KUOLLUT:

Lahja Maria Rantasalo 84 v., Elo

Tuomas Hakala 71 v.

Kirkkoherra Aila Isotalo lomalla

20.11.-3.12.

Kasvatustieteen maisteri

Kati Koivumäki (44) aloitti

Hoikan koulutus- ja kuntou-

tuskeskuksen johtajana Kar-

kussa maanantaina 20. mar-

raskuuta. Hänen tehtävä-

nään on vastata uusiin kou-

lutuksen haasteisiinVamma-

lan ja laajemminkin Pirkan-

maan alueella.

Ajankohtaisena työnä Koi-

vumäki osallistuu koko Hen-

gitysliito Helin koulutuksen

kehittämis- ja yhdistämishank-

keeseen. Tavoitteena on yhdis-

tää liiton valtakunnallinen vai-

kuttamistoiminta ja osaaminen

paikallisiin erityistarpeisiin.

Koivumäki tulee Hoikkaan

Noormarkun sivistystoimen

johtajan paikalta, jossa hän

vastasi koulu-, kulttuuri-, kir-

jasto- ja vapaa-aikatoimesta.

Tätä ennen hän on toiminut

muun muassa opettajana ja reh-

torina.

Koivumäellä on vahvaa pe-

dagogista osaamista, jota hän

pystyy hyödyntämään johtaes-

saan Hoikan ammatillista ope-

tusta ja yleissivistävää koulu-

tusta. Ammatillisen erityisope-

tuksen haasteena hän pitää sitä,

miten nivoa yhteen perusope-

tus ja toisen asteen ammatilli-

nen koulutus.

-Pudokkaita ei saa tulla. On

tärkeää, että opiskelijat löytä-

vät itselleen oikean koulutus-

vaihtoehdon ja opetus on yk-

silöllistä ja oppilaslähtöistä,

Koivumäki sanoo.

Koivumäen mielestä on hie-

noa, että nykyisin oppilaiden

huoltajat sekä opiskelijat itse

arvostavat erityisopetusta ja

Hoikalle uusi johtaja

osaavat vaatia tarpeidensa mu-

kaisia opetuspalveluita. Erityis-

opetuksen tarvetta ei enää koe-

ta epäonnistumisena.

- Meillä ei ole varaa hukata

erityistä tukea opinnoissaan ja

elämässään tarvitsevia ihmisiä.

On tärkeää, että jokainen pys-

tyy kouluttautumaan ja hank-

kimaan itselleen tietoja, taito-

ja ja yleissivistystä sekä työl-

listymään. Erityisopetusta tar-

vitsevien määrä lisääntyy edel-

leen tulevaisuudessa ja oppi-

lasaines vaikeutuu, arvioi Koi-

vumäki.

Kati Koivumäki sanoo

aloittavansa Hoikassa innostu-

neella mielellä ja pitää talon

vahvuutena osaavaa ja innos-

tunutta henkilökuntaa.

Hoikka on osa Hengitysliit-

to Helin kuntoutus- ja koulu-

tusorganisaatiota. Hoikassa jär-

Kati Koivumäki sanoo aloittavansa Hoikassa innostuneella

mielellä ja pitää talon vahvuutena osaavaa ja innostunutta

henkilökuntaa.

Heli laajentaa

toimintaansa

Hengitysliitto Helin liit-

tovaltuusto hyväksyi 18.

marraskuuta Helsingissä

pidetyssä kokouksessaan

sääntömuutokset, joissa

tarkennettiin liiton toi-

minnan tarkoitusta. Enti-

sen vammaisjärjestöteh-

tävän sijasta liitossa ko-

rostetaan toimintaa sosi-

aali- ja terveysalan järjes-

tönä.

- Sääntömuutos on ajan-

kohtainen ja perusteltu, kos-

ka hengityssairaat eivät koe

itseään vammaisiksi vaan

pitkäaikaissairaaksi ja voi-

vat kokea vammaisnimik-

keen jopa leimaavana. Li-

säksi Hengitysliiton tehtä-

vissä on jo vuosia painot-

tunut entistä enemmän ter-

veyden edistämistyö ja si-

säilmakysymykset. Ne ovat

selkeästi terveysjärjestön

toimintaa, vahvistaa Hen-

gitysliiton liittohallituksen

puheenjohtaja, dosentti

Henrik Riska.

Helin toiminnan paino-

piste alkoi siirtyä kohti so-

siaali- ja terveysjärjestön

toimintaa jo 1970-luvulla.

Suunnanmuutoksesta ker-

too myös se, että liiton nimi

muuttui kuusi vuotta sitten

Keuhkovammaliitosta Hen-

gitysliitto Heliksi.

- Nyt hyväksyttyjen

sääntömuutosten myötä

Helin jäseneksi voivat tul-

la ketkä tahansa liiton toi-

minnasta kiinnostuneet ih-

miset, jotka hyväksyvät sen

säännöt, myös muut kuin

hengityssairaat, Riska tote-

aa.

Hengitysliiton liittoval-

tuusto hyväksyi kokoukses-

saan myös järjestötoimin-

nan toimintasuunnitelman

ja talousarvion vuodelle

2007. Liitto panostaa ensi

vuonna yhdistystoiminnan

vetovoimaisuuden lisäämi-

seen, terveyden edistämi-

seen sekä hengityssairaille

ja ammattilaisille suunna-

tun ohjauksen, neuvonnan

ja koulutuksen vahvistami-

seen. Lisäksi tarkoituksena

on monipuolistaa alueellista

järjestötoimintaa, vaikuttaa

hengitysilmaan ja edistää

terveellistä asumista.

jestetään yleissivistävää kou-

lutusta ja ammatillista eritys-

opetusta. Kuntoutusyksikössä

kuntoutuu vuosittain noin 1500

asiakasta.

Hoikan Opiston rehtori Pek-

kaAaltonen on siirtynyt Hengi-

tysliitto Helin selvitysmiehen

tehtävään selvittämään, miten

vapaata kansansivistystyötä voi-

taisiin tehdä jatkossa Helin toi-

mipaikoissa. Jaakko Lehtinen

vastaa edelleen Hoikan koulu-

tus- ja kuntoutuskeskuksesta.

Ensimmäisenä adventtina

alkaa taas se aika, jolloin Kau-

neimmat joululaulut kaiku-

vat kirkoissa ja muuallakin.

Seurakuntien järjestämät sa-

dat eri tilaisuudet kokoavat

adventin ja loppiaisen välil-

lä noin miljoona osallistujaa.

Muutamia Kauneimmat jou-

lulaulut -vihkossa olevia jou-

lulauluja voi tilata soittoäänek-

si omaan kännykkään ja tänä

vuonna ensimmäistä kertaa lah-

jaksi myös ystävälle. Tarkem-

mat tilausohjeet löytyvät vih-

kosta, joita Suomen Lähetys-

seura on tänäkin vuonna lähet-

tänyt seurakuntiin yli 750 000

kappaletta.

Kauneimmat joululaulut -ti-

laisuudet saivat suuren suosion

jo syntymävuonnaan 1973,

muistelee idean isä, Hyvinkään

seurakunnan kanttori ja silloi-

nen Suomen Lähetysseuran joh-

tokunnan jäsen, Matti Heroja.

Ei hän silti osannut arvata, mil-

lainen ilmiö Kauneimmat jou-

lulaulut -tilaisuuksista vielä tu-

lisi.

- Ihmiset haluavat jouluna

olla lapsenmielisiä ja laulaa lap-

suudesta tuttuja lauluja, eivät

Kauneimmat joululaulut soivat taas

he kaipaa niinkään uutuuksia.

Konsta itse oli hyvin kansanlä-

heinen ja uskon Konsta Jylhän

joululaulun koskettavan ihmi-

siä syvältä.

Toinen ensimmäistä kertaa

vihkossa oleva laulu on Jukka

Salmisen Pieni enkeli, joka syn-

tyi Suomen Pipliaseuran Lailla

enkelin -äänitettä varten 1995.

Pieni enkeli -laulusta on tullut

rakas sekä lapsille että aikuisil-

le. Tämä harmoninen ja tun-

nelmallinen tarinalaulu kertoo

joulun evankeliumin pienen en-

kelin näkökulmasta. Kun muut

enkelit jatkavat ylistyslauluaan

taivaassa, pieni enkeli menee

paimenten mukana talliin häm-

mästelemään juuri syntynyttä

Jeesusta.

Kauneimmat joululaulut -ti-

laisuuksia järjestetään paitsi kir-

koissa, muunmuassa varuskun-

nissa, vankiloissa, kouluissa,

työpaikoilla ja joillakin paik-

kakunnilla myös ravintoloissa

sekä suomalaisyhteisöissä eri

puolilla maailmaa. Vihkoja on

tilattu noin 40 maahan.

Tämänvuotisen vihkon lau-

luja oli valitsemassa raati, jo-

hon Päivi Granströmin ja Mat-

ti Herojan lisäksi kuului myös

idean toinen isä, Lähetysseu-

ran entinen musiikkisihteeri

Martti Kauppinen, sekä kant-

torit Leila Savolainen Kuopi-

osta ja Mika Sagulin Nurmi-

järveltä ja runoilija Anna-Mari

Kaskinen.

Kauneimmat joululaulut -

vihkossa on mukana tänä vuon-

na 23 laulua, joista suurin osa

niitä kaikkein perinteisimpiä ja

rakastetuimpia, kuten Maa on

niin kaunis, Arkihuolesi kaikki

heitä ja Varpunen jouluaamu-

na. Yksi laulujen valintaperus-

te on myös se, että laulut sopi-

vat yhteislauluiksi.

Lauluja lähetystyön

hyväksi

Kauneimmat joululaulut -vih-

kot ovat ilmaisia, mutta tilai-

suuksissa on tapana kerätä ko-

lehti seurakunnan omalle nimik-

kotyölle Suomen Lähetysseuran

kautta. Vaihtoehtoisesti kolehti

voidaan osoittaa myös Suomen

Lähetysseuran Joululahja lähe-

tystyölle ökeräykseen, jonka

kohteena tänä vuonna onAngo-

la. Viime vuonna Kauneimmat

joululaulut -tilaisuuksien koleh-

tituotto oli 590 000 euroa.

Mielenterveyden häi-

riöitä tulisi Kelan pää-

johtajan Jorma Huuhta-

sen mielestä ehkäistä ny-

kyistä tehokkaammin.

Samaten häiriöiden var-

haiseen toteamiseen ja

hoitoon sekä mielenter-

veyspotilaiden kuntou-

tukseen tulisi kiinnittää

aiempaa enemmän huo-

miota. Potilas hakeutuu

usein hoitoon muiden

oireiden takia, vaikka

todellinen ongelmien

syy onkin masennus.

Huuhtasen mukaan mie-

lenterveyden häiriöiden

tunnistamisessa

ovat

avainasemassa terveyskes-

kukset ja työterveyshuol-

to, kun taas kuntouttami-

sessa keskeinen rooli on

Kelan ohella kolmannella

sekto-rilla. Hän puhui ai-

heesta Pohjois-Karjalan

Mielenterveystuki ry:n 35-

vuotisjuhlassa Joensuussa

sunnuntaina.

Masennus on jo nyt

yleisimpiä kansantaute-

jamme, ja sen merkityk-

sen on arvioitu kasvavan

lähitule-vaisuudessa kai-

kissa teollistuneissa mais-

sa, ellei asialle tehdä mi-

tään. On tyypillistä, että

75–80 prosentilla potilais-

ta masennus uusiutuu. Li-

säksi 15 prosentilla se voi

muuttua krooniseksi.

Terveyskeskusten ja

työterveysasemien henki-

lökunnalla on merkittävä

rooli masennuksen totea-

mi-sessa.

On nimittäin arvioitu,

että huomattava osa poti-

laista kärsii etupäässä ma-

sennuksesta tai ahdistuk-

sesta, vaikka he hakeutu-

Mielenterveyden

häiriöt piiloutuvat

muiden oireiden taakse

vatkin lääkäriin jonkin

muun sairauden tai vaivan

takia. Esimerkiksi runsas

alkoholinkäyttö on usein

yhteydessä masennukseen.

Mielenterveyden häiri-

öiden yleisyys näkyy Ke-

lan alkaneita sairauspäivä-

rahakausia kuvaavissa ti-

lastoissa. Niissä mielenter-

veyden ja käyttäytymisen

häiriöiden perusteella al-

kaneiden sairauspäivära-

hakausien määrä on kas-

vanut selvästi nopeammin

kuin muista syistä aiheu-

tuneiden kausien. Kun

vuonna 1996 masennuk-

sen vuoksi alkoi noin 13

000 sairauspäivärahakaut-

ta, vuonna 2005 lukumää-

rä oli jo yli 30 000.

Vaikka rahalla ei voi

mitata potilaan tai hänen

läheistensä ahdistusta ja

surua, raha antaa kuvan

ongelman suuruudesta.

Vuonna 2004 mielenterve-

yden häiriöiden vuoksi

maksettiin työkyvyttö-

myyseläkkeinä 1 200 mil-

joonaa euroa ja sairauspäi-

värahoina 146 miljoonaa

euroa.

Yhteenlaskettuna se on

lähes yhtä paljon kuin sa-

mana vuonna käytettiin

lääkekorvauksiin.

Kela tukee mielenter-

veyskuntoutujaa korvaa-

malla lääkekuluja, myön-

tämällä sairausvakuutuk-

sen päi-värahaa, mahdol-

listamalla

kuntoutusta

sekä myöntämällä kuntou-

tusrahaa ja työkyvyttö-

myyseläkettä.

Mielenterveyskuntoutu-

jien määrä on kasvanut

1990-luvulta lähtien ja on

nyt noin 23 000 vuodes-

sa.

Seurakuntien jumalanpal-

veluselämää rytmittävä kirk-

kovuosi päättyy tuomiosun-

nuntaihin. Tänä vuonna tuo-

miosunnuntaita vietetään 26.

marraskuuta.

Tuomiosunnuntai korostaa

Kristuksen kuninkuutta ja ihmi-

sen vastuullisuutta suhteessa lä-

himmäiseen. Päivästä käytetään

myös nimitystä Kristuksen ku-

ninkuuden sunnuntai.

Kristillisen uskon mukaan

Kristus tulee takaisinmaan pääl-

le aikojen lopulla. Kaikki joutu-

vat nöyrtymään Hänen valtansa

ja oikeudenmukaisen tuomion-

Tuomiosunnuntai päättää kirkkovuoden

sa alle. Tuomion perustana ei

pidetä pahoja tekoja, vaan hy-

vän tekemättä jättämistä. Tuo-

miosunnuntai korostaakin sitä,

että usko ja rakkaus kuuluvat

erottamattomasti yhteen. Ihmi-

sen tulee olla vastuullinen suh-

teessa lähimmäiseen. Ihminen

on vastuussa niin tekemisistään

kuin tekemättä jättämisistään.

Vain Kristuksen armo voi

pelastaa ihmisen iankaikkisesta

kadotuksesta. Kristitty voi odot-

taa luottavaisena tulevaisuutta ja

sitä päivää, jolloin Kristuksen

valtakunta tulee näkyväksi.

Aiheeltaan tuomiosunnuntai

liittyy myös seuraavaan pyhään

eli adventtisunnuntaihin, joka

aloittaa uuden kirkkovuoden.

Adventtisunnuntaina aletaan

odottaa joulua ja Jeesuksen en-

simmäistä tuloa maailmaan.

Suomessa nimitys tuomio-

sunnuntai otettiin vuoden 1958

evankeliumikirjaan Ruotsin esi-

kuvan mukaisesti. Aiemmin

Suomessa puhuttiin vain 27.

kolminaisuudenpäivän jälkeises-

tä sunnuntaista. Kristuksen ku-

ninkuuden sunnuntai -nimitys

otettiin käyttöön vuoden 1999

evankeliumikirjassa.

Tuomiosunnuntain liturginen

väri on vihreä. Se symboloi kas-

vua ja elämänvoimaa. (KT)

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32