Page 15 - Alueviesti_47

louskerholiiton kautta. -Ensim-

mäisinä vuosina keskeiset asi-

at kerhossa olivat yritystoimin-

ta ja taskurahojen ansaitsemi-

nen. Vuosien varrella lapset ja

nuoret ovat tutustuneet yrittä-

jyyteen ja ansaitsemiseen

muun muassa keräämällä kä-

pyjä ja lannoitesäkkejä. -Mo-

lempia kerätään edelleen. Kä-

pyjä on kerätty alusta saakka,

säkkikeräys puolestaan alkoi -

75, Jokela kertoo. Todellinen

ennätysvuosi säkkien kohdal-

la oli 1991, jolloin kerätty mää-

rä oli huimat 100 000 säkkiä.

Kerhoja ja kilpailuja

Kouluista 4H-toiminta siir-

tyi hiljalleen kylillä järjestet-

täviin kerhoihin ja erilaisiin

kilpailuihin niin alue-, piiri-

kuin valtakunnallisellakin ta-

solla. Kilpailut yleistyivät 50-

luvun puolivälissä, jolloin ko-

timaassa kilpailtiin esimerkiksi

karjataloudessa. Kerhojen kul-

ta-aikaa puolestaan vietettiin

70-luvulla, kun kyläkerhoja oli

seitsemän. -Kyläkerhojen li-

säksi pidettiin opinto- ja har-

rastuskerhoja, Illossa oli tan-

hukerho ja Myllymaassa per-

hekasvatuskerho. Kursseja jär-

jestettiin erilaisten kädentaito-

jen puitteissa; nypläyksessä,

Keskiviikko marraskuun 22. 2006

15

Vammalan 4H-yhdistys

on saavuttanut kunnioi-

tettavan 80 vuoden iän.

Teksasissa Yhdysvalloissa

vuonna 1907 syntynyt

4H-liike rantautuiTyrvääl-

le 1926, silloin maatalo-

uskerhon nimellä.

-Tyrvää oli ensimmäisiä

suomalaisia paikkoja, jois-

sa toimintaa alettiin pyörit-

tää, kertoo Vammalan 4H-

yhdistyksen toiminnanjoh-

taja Outi Jokela.

Tyrväällä Vehmaan tilal-

la yhdistyksen perustajajä-

seniä olivat ruustinna Alli

Svanberg, rouva Helmi Ai-

rila, opettaja Anna Made-

niemi sekä herrat Niilo Ar-

velin, Martti Lahtinen, Juu-

so Rahola, Herman Salli ja

Väinö Pakula. -Kun toimin-

ta aloitettiin Suomessa, se

painottui koulujen kautta

annettavaan sivistykseen,

kuten kasvien viljelyyn ja

eläinten kasvattamiseen.

Jokelan keräämien tietojen

mukaan ensimmäiset tyr-

vääläiset paikat, joissa yh-

distyksen opetus otettiin

käyttöön olivat Sammaljo-

en, Illon ja Kallialan kou-

lut. -Ensimmäinen varsinai-

nen 4H-neuvoja oli Helle

Vuorinen, joka valittiin vir-

kaansa 1927. Valtakunnal-

liseksi yhdistysten keskus-

liitoksi perustettiin vuonna

1928 Suomen Maatalous-

kerholiitto.

4H:n toimintaa rahoitti-

vat alkuun Maamiesseura,

rahalaitokset ja Mannerhei-

min

lastensuojeluliitto.

Vuonna 1929 sen tueksi

saatiin myös valtio maata-

Harkinta, harjaannus, hyvyys kantavat yhä

Vammalan 4H-yhdistys 80-vuotias

kotitaloudessa ja seppeleensi-

donnassa.

Kerhotoiminta elää vahvas-

ti edelleen, nyt kerhojen luku-

määrä on kahdeksan. -Kerhois-

ta kaksi on erikoiskerhoja, toi-

nen lemmikkikerho ja toinen

hevoskerho. Molempiin olisi

tulijoita enemmän kuin voi-

daan ottaa, sanoo Jokela. Vam-

malan kerhojen lisäksi Äetsäs-

sä toimii Äetsän 4H-yhdistyk-

sen pyörittämänä kaksi kerhoa

ja iltapäiväkerho.

Nimi vakiintui 1977

Yhdistyksen nimi 4H tulee

englannin kielen sanoista head,

hands, heart ja health. -Ne on

suomennettu vapaasti, ja meillä

ne ovat harkinta, harjaannus,

hyvyys ja hyvinvointi. Maata-

louskerho -nimet jäivät histo-

riaan 60-luvun lopusta lähti-

en, kun Maatalouskerholiitto

vaihtoi nimensä 4H-liitoksi

kansainvälistä esimerkkiä seu-

raten.

Vammalan 4H-yhdistyksel-

lä on ollut vuosikymmenten

aikana kaikkiaan neljä nimeä.

Vuonna 1926 nimi oli Maata-

louskerho, vuonna 1943 nimi

muuttui Tyrvään Maatalous-

kerhoyhdistykseksi, 1971 nimi

vaihtui Tyrvään 4H-yhdistyk-

Outi Jokela sai 30-luvulla 4H-kerhoa käyneeltä Salli Jär-

ventaustalta lainaan Nuorten Pellervo -kirjan. Järventausta

sai sen aikoinaan palkinnoksi kasvimaan hyvästä hoidosta.

seksi ja lopulta 1977 Vamma-

lan 4H-yhdistykseksi.

-Neuvojia yhdistyksellä on

ollut vuosien varrella runsaas-

ti, yhteensä reilut 30. Eniten

heitä oli 40-50-luvuilla. Jäsen-

määrä on vaihdellut sadasta

muutamaan sataan. -Ensim-

mäisenä vuonna jäseniä oli

127, ja esimerkiksi 1975 mää-

rä oli 316 jäsentä. Tilastoja on

tehty myös jäsenten keski-iäs-

tä. -Keski-ikä oli korkeimmil-

laan vuonna 1994, jolloin se

oli 13,8 vuotta. Keski-ikä las-

ki vuoden 2002 jälkeen, kun

jäsenikäkin laski. Ennen ala-

ikäraja oli 7 vuotta, mutta vuo-

desta 2002 mukaan ovat saa-

neet tulla 6-vuotiaatkin. Siitä

lähtien keski-ikä on liikkunut

yhdentoista tienoilla, Jokela

laskee. -Tänä vuonna jäsen-

määrä on 275.

Mukavia

muistoja 4H:sta

Kootessaan yhdistyksen his-

toriaa, Outi Jokela on haasta-

tellut 30-luvulla toiminnassa

mukana olleita. -Salli Järven-

tausta muistaa erityisesti kas-

vimaan hoidon. Se oli erittäin

tärkeä asia, ja kasvimaa piti

pitää siistissä kunnossa. Jokai-

sesta kasvimaalla vietetystä

vartista saatiin yksi suori-

tus. Järventaustan uutteruus

palkittiin, sillä vuonna 1935

hän sai hyvin hoidetusta

maastaan palkinnoksi Nuor-

ten Pellervo -kirjan.

Maija

Lähteenmäki

muistaa parhaiten matkan

Kankaanpään Kuninkaan-

lähteelle. -Mukana oli pe-

rustajajäsen Juuso Rahola

sekä yhdistyksen neuvoja.

Matka taitettiin kuorma-

auton lavalla, ja lava oli

ihan täynnä, Jokela kertoo

Lähteenmäen muistoista.

Outi Jokelan mukaan 80

vuoteen on mahtunut pal-

jon. -Alkuun tuntui isolta

hommalta lähteä purka-

maan historiaa, mutta nyt

toivon että siihen olisi ol-

lut aikaa syventyä parem-

minkin.

Jokela ei ole itse ollut nuo-

rena mukana yhdistyksen

toiminnassa, mutta kertoo

sen edustavan hänelle tär-

keitä asioita ja arvoja. -

Luonto, metsä, yrittäjyys ja

kotitalous ovat aina olleet

kiinnostavia asioita. Jokela

uskoo, että perinteiset arvot

kiehtovat 2000-luvunkin

lapsia. -Tuntuu, että mitä

kauemmas keskustastamen-

nään, niin sitä innostuneem-

paa porukka on. Väkimäärä

voisi olla suoraan verrannol-

linen keskustan etäisyyteen,

hän naurahtaa. Jokela muis-

tuttaa, että harva yhdistys

edes lähtisi pois esikaupun-

kialueelta vetämään kerho-

jaan. -Erityisen kiitollinen

olen hallitukselle, että löy-

tyy vielä vapaaehtoisia täl-

laiseen toimintaan.

Pauliina Parto

4H-kerhossa on kivaa!

Illon koululle on keski-

viikkoiltana kokoontunut

iso joukko lapsia ja nuo-

ria. Iltakuudelta kaksi ryh-

mää vaihtaa sujuvasti paik-

koja, kun eskarit sekä eka-

ja tokaluokkalaiset vetävät

takit ylleen ja päästävät

isompien ryhmän nautti-

maan pitsan makuhermoja

hivelevästä tuoksusta.

Illon ryhmän ohjaaja Outi

Jokela yrittää apuohjaansa

Helin kanssa saada innosta ki-

hisevää joukkoa pysymään

edes hetken paikoillaan.

-Nyt jaetaan teidät ryhmiin.

Osa menee alas, osa keitti-

öön ja osa jää tähän tekemään

pitsamonistetta, Jokela oh-

jeistaa.

Ryhmät on äkkiä muodos-

tettu läheisimmistä kavereis-

ta, ja joukot sinkoavat eri

puolille koulua.

Pitsamonistetta jäävät en-

simmäisenä tekemään Maiju,

Jenni, Kristiina, Emmi, Kata

ja Minttu.

-Täällä on kaikki tosi ki-

vaa, tytöt toteavat yhdestä

suusta.

Hieman pidemmän pohdin-

nan tuloksena selviää, että

kokkaus on kaikkien sydäntä

lähellä.

-Me mietittiin silloin ekal-

la kerralla, että mitä me tääl-

lä kerhossa halutaan tehdä ja

mitä vaikka kokata, Emmi

kertoo.

-Täältä saadaan aina ohje

mukaan, niin sitten voidaan

kotonakin kokeilla.

Kaikki tytöt ovat kerholai-

sina konkareita, monella on

menossa jo kolmas tai neljäs

vuosi 4H:ssa.

Keittiössä pitsapohjaa vai-

vaavat tytöt ovat hekin sitä

mieltä, että leipominen ja ruo-

anlaitto on parasta.

Desibelit nousevat välillä

ihan katonrajaan saakka. -Me

ollaan välillä vähän yliener-

gisiä, joku huikkaa.

Kavereiden

perässä kerhoon

Koulun alakerran puutyö-

luokassa on huomattavasti

rauhallisempaa kuin tyttöjen

valtakunnassa.

-Me tehdään pajutähtiä,

selventää Miika keskittynee-

nä. Helin opastuksella val-

mista syntyy nopeasti.

-Mä oon käynyt kerhossa

kolme vuotta, Miika kertoo.

-Sisko oli täällä jo aikai-

semmin, ja sitten aloin itse-

kin käydä. Se on parasta, kun

Miikan taitavissa käsissä syntyy nopeasti pari komeaa

pajutähteä. -Se on kivaa, kun saa olla täällä, hän tuu-

maa.

Emmi ja Kata tutkailevat keskittyneenä pitsamonistetta. -Syötkö mieluummin itsetehtyä vai pitseriasta

ostettua pitsaa, kysyy Emmi Katalta.

Kristiina ja Jenni ovat innokkaita kerholaisia. Pitsapohjaa taputellaan antaumuksella sileäksi, ja samal-

la selvitetään toimittajalle kaikki lemmikeistä sisaruksiin saakka.

täällä on kavereita ja saa olla

täällä, nuori mies pohtii.

Muutkin pojat nyökyttele-

vät, että kavereiden perässä

on kerhoon tultu.

Outi Jokela kertoo, että

Illossa on aktiivista poruk-

kaa.

-Kerhoissa on ollut yli

20 lasta koko syksyn.

Page 15 - Alueviesti_47_2006