Page 17 - Alueviesti_47

Keskiviikko marraskuun 22. 2006

17

Huittisten Kalevalaiset

pystyttivät Huittisten kau-

pungintalolle Kangaspuista

puvuksi -näyttelyn, joka esit-

telee eri aikakausien muoti-

virtauksia kotikutoisten kan-

kaiden ja pukujen avulla.

Esillä on muistoja herättävi-

en vanhojen asusteiden li-

säksi myös nykyaikaisempaa

muotia.

-Huittisten Kalevalaiset on

perustettu vuonna 1997, ker-

too puheenjohtaja Pirkko Val-

pasvuo-Jaatinen. -Yhdistyksen

tehtävänä on nojata perintee-

seen, tuottaa tietoa ja esitellä

perinteitä käytännössä. Esimer-

Entisaikojen muotivirtauksia Huittisissa

kiksi miten ennen on viljelty,

tai miten naisten ja miesten

vaatteet on valmistettu. Tämän

vuoden teema on ”Muistat-

ko?”. -Toivommekin, että näyt-

telyssä kaikilla heräisi muis-

toja. Sananlaskunkin mukaan

yhden hyvän päivän muista-

minen auttaa unohtamaan

monta huonoa muistoa.

Muinaispukuna näyttelyssä

nähdään Tuukkalan muinais-

puku, joka on tehty toimikas-

sidoksella kudotusta kasvivär-

jätystä villasta. Muinaispuvut

ovat noin tuhannen vuoden ta-

kaa viikinki- ja ristiretkien ajal-

ta, ja ne perustuvat arkeologi-

sissa kaivauksissa tehtyihin

hautalöytöihin. Näyttelyä ko-

koamassa ollut Kalevalaisten

Leena Kinkku muistuttaa, että

muinaispuku ja kansallispuku

ovat kaksi eri asiaa, vaikka

monet ne sekoittavatkin. -Kan-

sallispuku on paljon nuorem-

pi, se on peräisin muutaman

sadan vuoden takaa. Näytte-

lyssä esitellään kaksi kansal-

lispukua; 1930-luvulla valmis-

tettu Hartolan puku ja 2000-

luvulla tehty Suomussalmen

puku. -Esiliina on ollut puvuis-

sa todella tärkeä. Kunniallinen

nainen ei voinut lähteä koto-

aan ilman esiliinaa, eikä esi-

merkiksi käräjillä voinut edes

todistaa esiliinatta, kertoo

Kinkku.

Kolmas vanha puku on huit-

tislaisen talon emännän puku.

Suttilan Mikolan emännän

puku on joko 1800-luvun lo-

pusta tai 1900-luvun alusta. -

Puku on jugend-tyylinen. Sii-

nä on kapea ampiaisvyötärö ja

sitä korostavat suuret lampaan-

lapahihat. Tuolloin kapeaa uu-

maa muotoiltiin korsetilla ja

vuoriosaan kätketyillä luilla.

Ei puhettakaan

housuista

Runsaimmin näyttelyssä

nähdään 1960-luvun vaatteita

asusteineen. -Jo 20-luvulla hel-

mat ja naisten hiuksetkin ly-

henivät, tietää Kinkku. -60-lu-

vulla minimuoti meni huip-

puunsa. Pitkistä housuista ei

puhuttu kuin korkeintaan ur-

heilun yhteydessä. Tuolle ajalle

tyypillisiä olivat myös kauniit

käsintehdyt napit. Muita ko-

risteita ei tarvinnut käyttää, sil-

lä napit itsessään olivat kuin

koruja. 60-luvulla muotiin pon-

nahtivat lisäksi kaikkien tun-

temat Aarikan puukorut.

Esillä olevista 60-lukulaisis-

ta asuista suurin osa on kudot-

tu ohuesta kampavillalangasta

käyttäen perussidoksia, kuten

palttinaa, toimikasta ja pom-

sia.

Nykypäivän pukujen ryh-

mässä nähdään viime vuosien

suosikkimateriaalia, poppanaa.

Huittisissa syntynyt Annikki

Karvinen teki poppanavaat-

teesta halutun muotiasun maa-

ilmalla aina Japania myöten.

Uusimpien asujen ryhmässä

nähdään myös villalangalla kir-

jailtuja pukuja.

Mielihyvää käsitöistä

Kaikki näyttelyn asut ja

asusteet on löydetty Huittisten

seudulta. Leena Kinkun mu-

kaan ihmiset ottivat aktiivisesti

yhteyttä kuultuaan näyttelystä

ja antoivat mielellään tuottei-

ta esillepantavaksi. -Yhdessä

päivässä saimme näyttelyn

pystyyn. Paikka arvelutti hie-

man etukäteen, mutta täällä

näyttää todella hyvältä.

Tällainen ohje on tehty Hartolan puvusta professori U.T. Sirelius-vainajan

tutkimusten ja suunnitelmien perusteella. Vuosilukua ohjeesta ei onnistut-

tu löytämään.

Asujen lisäksi esillä on ajanhenkisiä laukkuja ja muun muassa Aarikan

puukoruja.

Näyttelyssä muinaispukuna nähdään Tuukkalan muinais-

puku, joka sisältää runsaasti korustoa ja pronssikierukka-

koristelua.

Leena Kinkku esittelee ulsterimuotia 60-luvulta.

Kalevalaiset haluavat herät-

tää näyttelyllään innostusta

kotikutoisten vaatteiden suun-

nitteluun ja toteuttamiseen. -

Kangaspuita ei ole vaikea löy-

tää, ja ompelukoneet pystyvät

mihin vaan, Valpasvuo-Jaati-

nen muistuttaa. Asiantuntevaa

kudonnan ohjausta saa käsityö-

keskuksista ja muista vastaa-

vista neuvontapisteistä. Valpas-

vuo-Jaatisen mukaan myös

osaavia ompelijoita ja vanho-

jen asujen korjaajia löytyy seu-

dultamme. -Haluamme muis-

tuttaa, että käsitöiden teko tuot-

taa mielihyvää.

Kangaspuista puvuksi -näyt-

tely on avoinna perjantaihin

saakka virastoaikana klo 9-15.

Pauliina Parto

Ropon B-junnut vierailivat

viime sunnuntaina Ylöjär-

ven upouudessa Liikuntakes-

kuksessa. Vierailu olisi voi-

nut sujua paremminkin, sil-

lä turnaussaldoksi jäi tällä

kertaa 0 pistettä. Ylemmäs-

sä loppusarjassa ei pisteitä

ilmaiseksi jaella, joten kyy-

ti oli kylmää, vaikka Ropon

kannattajat lauloivat jopa

Maamme-laulua kannus-

taakseen omiaan voittoon.

Ensimmäinen näytös

Tasan kello 12 vastaan aset-

tui vaajakoskelainen FCV-90,

joka oli sulattanut aamupuu-

ronsa Ropoa vilkkaammin ja

siirtyi nopeassa tahdissa kah-

den maalin johtoon.

Vasta kun Kimpanpään Mi-

kon kenttä sai terhakkaan kar-

vauksen toimimaan alkoi Ro-

pollakin tulosta syntyä.

Kulonpään Sami tuikkasi

Juutilaisen Henkan käsittämät-

tömän tarkoista syötöista en-

sin kavennuksen 2-1 ja mel-

kein heti perään tasoituksen 2-

2.

Kun Maamme-laulukaan ei auttanut

Erän lopussa Tammisen Kal-

le vei omat 2-3 johtoon, ja

toisessa erässä Helinin Juuso

pisti Tapiolan Jukalle syötön,

mistä maalintekijä ei voinut

erehtyä. Näin tilanteeksi saa-

tiin lupaava 2-4.

Kolmannen erän pelistä ei

ropolaisille ruusuja jaella, sil-

lä FCV:n pienehköt, mutta ket-

terät hyökkääjät läpäisivät suh-

teellisen helposti Ropon puo-

lustuksen ja takoivat loppulu-

kemiksi 5-4. Edes aikalisä ajas-

sa 39.27 ei johtanut tasoituk-

seen, kuten ei myöskään lo-

pun pari minuutin maalivah-

ditta pelaaminen.

-Hyvin pelissä kiinni, mutta

vastustajalla teki pallo parem-

min töitä, kuvaili maalintekijä

Kulonpää tunnelmiaan tappi-

on vaikeina hetkinä.

Valmentaja Tiuttua jäi en-

simmäisen pelin tehottomuus

harmittamaan, vaikka suhteel-

lisen tyytyväinen pelaajiinsa

olikin.

Väliaika

Odotteluaikaa seuraavaan

peliin oli yli kolme tuntia. Niin-

pä nälkäiset ropolaiset lähti-

vät tankkaamaan mahalaukku-

jaan ja tyhjäämään lompakoi-

taan läheisiin kauppakeskuk-

siin.

Kello 16 pelikentälle mars-

si tuhdisti ravittu Ropo ja vas-

taan tanssahteli kepein kengin

multialainen Multiants.

Toinen näytös

Kakkosvalmentaja Kulon-

pään puolihumoristisen etiäi-

sen mukaan ottelun lopputu-

lokseksi olisi pitänyt tulla ro-

polaisille viiden maalin voit-

to. Mutta valitettavasti ennus-

tajana hän ei ole parhaimmil-

laan, sillä Multiants vei pis-

teet mukanaan tuloksella 1-7.

Ensimmäinen ja kolmas erä

olivat aivan kunniallista ja yrit-

teliästä joukkuepeliä ropolai-

siltakin ja Ropo johti peliä lä-

hes ensimmäisen erän loppuun

saakka. Niko Hoikka teki Ro-

pon ainokaisen maalin Juha-

Pekka Mustalahden syötöstä.

Tähän loppuivat ropolaisten

kannalta hyvät uutiset.

Kakkoserää oli kauheata kat-

soa. Multiants vei Ropoa kuin

FCV-90:n hyökkääjä onnistuu saamaan melkein koko Ropon kentällisen huomion.

aikanaan jääkiekossa Neuvos-

toliiton punakone suomalaisia

pujottelukeppejä.

Vastustaja hyökkäsi leveäl-

lä rintamalla ja erityisesti Mul-

tiantsien numero 12, Väärämä-

ki saattaa tulla vielä ropolais-

ten painajaisiinkiin peippaile-

maan.

Toisen erän lopussa Ropo

oli tappiolla luvuin 1-6. Kol-

mannessa erässä Multiants tyy-

tyi jo varmistelemaan ja teki

vain yhden lisämaaliin.

Multiantsin voitossa oli

myös hiukan onnea mukana,

mutta yleensä onni viihtyykin

yritteliäämpien puolella!

-Pohjanoteeraus, jylisi val-

mentaja Tiuttu pelin jälkeen

pidetyssä lehdistötilaisuudes-

sa.

Pelaajista Jukka Tapiolan

mielestä peli olisi kyllä ollut

aivan voitettavissa.

Hän ilmeisesti harrasti lau-

sunnossaan sarkasmin vaikea-

ta lajia.

Toisaalta kunnon tappio pu-

huu enemmän kuin tuhat sa-

naa, vaikka saattaa valmenta-

jilla olla muutama sananenkin

sanottavanaan.

Maalivahti Jukka Niemistä

voi valmennusporraskin kai-

kesta huolimatta silti kehua!

H.S.

Page 17 - Alueviesti_47_2006