Page 22 - Alueviesti_50

Keskiviikko joulukuun 13. 2006

22

Uutta itsepuolustuslajia

nimeltään ”Combat Hapki-

do” on ollut mahdollisuus

harrastaa Vammalassa syk-

systä 2005 lähtien, kunAnssi

Lehtisen ja Ari-Pekka Valtin

luotsaama Hapkidokoulu

päätti laajentaa toimintaan-

sa.

”Kehittelin kaverini kanssa

lajitoimintaa Ikaalisissa, ja

Vammala oli niin lähellä, että

päätimme perustaa koulun

myös Vammalaan. Vietin myös

paljon aikaa Vammalassa su-

kulaisten luona, joten koulun

Combat Hapkido – realistista itsepuolustusta

perustaminen tänne tuntui

luonnolliselta ajatukselta”, va-

laisee Vammalan Hapkidokou-

lun kouluttaja Anssi Lehtinen.

Hapkido on puhtaasti itse-

puolustuslaji, jonka tarkoituk-

sena on maltillinen vastusta-

jan hallitseminen.

– Lajin tavoitteena ei ole

hyökkääjän vahingoittaminen

vaan itsensä suojaaminen ja

hyökkääjän hallitseminen mah-

dollisimman vähäisin voima-

keinoin, kertoo Lehtinen.

– Tämän mahdollistaa se,

että lajissa on runsaasti nivel-

lukkoja, alasvientejä sekä laa-

ja mattopainiohjelma ja lä-

hietäisyydeltä toimivia trap-

ping -tekniikoita, hän lisää.

Hapkido kehittyy jatkuvasti.

Se tulee aina olemaan ajan her-

molla sekä etsii jatkuvasti uutta

maailmankuuluilta asiantunti-

joilta, itsepuolustuksen eri osa-

alueilta. Suomessa lajin suu-

rin auktoriteetti on Ari Laine

Vaasasta, joka on myös tuonut

lajin Suomeen.

Maailmalla tämä laji on le-

vinnyt 15 maahan ja sitä ope-

tetaan yli 200 koulussa ympä-

ri maailmaa. Lajin perustaja on

yhdysvaltalainen lajin suur-

mestari John Pellergini. Hän

vierailee myös vuosittain jär-

jestettävillä leireillä, joilla näh-

dään myös muita itsepuolus-

tuksen huippuosaajia kuten

USA:n ilmavoimien itsepuo-

lustuskouluttaja David Rivas.

Leirejä järjestetään joka vuosi

myös suomalaisten kouluttaji-

en voimin.

Lajin harrastaminen

Peruskurssin Vammalassa

on käynyt noin 50 henkilöä,

joista tällä hetkellä aktiivisia

harrastajia on noin 20. Harjoi-

tustilat ovat tällä hetkellä pie-

net, eikä suurempaan ryhmään

olisi edes tällä hetkellä mah-

dollisuuksia. Tammikuussa on

kuitenkin tulossa muutos pa-

rempaan, jolloin kamppailula-

jien harrastajille saadaan pa-

remmat harjoitustilat.

- Siitä suurkiitos Vammalan

kaupungille, kiittää Lehtinen.

Tammikuussa alkavatkin uu-

det peruskurssit ja Hapkido-

kouluun otetaan jälleen uusia

harrastajia mukaan. Ikäraja la-

jiin on 16 vuotta.

Combat Hapkido sopii niin

miehille kuin naisille, joilla on

kiinnostusta ja tarvetta oppia

itsepuolustusta.

Hapkidon

aloittaminen ei myöskään vaa-

di harrastajalta kovaa fyysistä

kuntoa tai aikaisempaa koke-

musta kamppailulajeista. Se ei

myöskään sisällä harjoitteita,

jotka eivät suoranaisesti liity

itsepuolustukseen kuten liike-

sarjoja, hengitysharjoituksia,

meditaatiota, akrobaattisia heit-

toja tai korkeita potkuja.

Laji perustuu tieteellisiin

periaatteisiin voiman uudelleen

ohjaamisesta ja energian tehok-

kaasta käyttämisestä hyökkää-

jän hallitsemiseksi ilman suurta

voiman käyttöä. Niinpä Com-

bat Hapkido antaa myös pie-

nimmille ja heikoimmille rea-

listisen mahdollisuuden puo-

lustautua, mutta sopii erin-

omaisesti myös poliiseille, van-

ginvartijoille järjestyksenval-

vojille sekä muille turvallisuus-

alan ihmisille. Lehtinen itse

toimii tällä hetkellä turvalli-

suusalan yrittäjänä.

On hyvä muistaa, että ri-

kollisuus on arkipäivää myös

Suomessa. Lehtinen puhuukin

väkivaltarikosten todennäköi-

sestä uhkakuvasta:

–Suomessa tapahtuu vuosi-

tasolla noin 30 000 pahoinpi-

telyä, 2000 ryöstöä ja tähän kun

lisätään vielä henkirikokset,

raiskaukset ja uhkaukset, saa-

daan todennäköinen uhkaku-

va. Voidaan ymmärtää, miksi

itsepuolustuslajeille on tarvet-

ta. Pahoinpitelyn uhri on ollut

myös usein vain väärässä pai-

kassa väärään aikaan, ja hyök-

kääjä on ollut entuudestaan

tuntematon.

Laji lisää selviytymis-

mahdollisuuksia

Combat Hapkidon harjoitte-

lun tarkoitus ei ole tehdä ke-

nestäkään katutappelijaa eikä

väkivaltaista pahoinpitelijää.

Sen sijaan lajin harjoittaminen

lisää jokaisen toiminta-aktiivi-

suutta. Hyvän itsepuolustusky-

vyn lisäksi se antaa voimia

koko elämän hallintaan ja kes-

kittymiskykyä suurtenkin haas-

teiden edessä. Oman sisäisen

kasvamisen kautta myös toi-

sen ihmisen elämän arvosta-

minen ja kunnioittaminen li-

sääntyy. Hapkidokoulun oppi-

laaksi onkin tervetullut jokai-

nen terveellä tavalla itsepuo-

lustuksesta kiinnostunut hen-

kilö.

”Ei ole lajia, joka antaisi si-

nulle 100 %:n suojan uhkati-

lanteisiin, mutta harjoittelemal-

Combat Hapkidossa pyritään saamaan hyvät fyysiset ja henkiset itsepuolustusvalmiudet

kadun aitoihin tilanteisiin.

Anssi Lehtinen näyttää hallinnan käsilukolla.

la itsepuolustuslajia selviyty-

mismahdollisuutesi paranevat

varmasti. Suosittelen tulemaan

harjoituksiin ja ottamaan sel-

vää omista selviytymismahdol-

lisuuksistasi, jotta sinun ei tar-

vitse luottaa hyvään onneen

kadun aidoissa tilanteissa”,

Lehtinen lähettää vielä lopuk-

si terveiset kaikille itsepuolus-

tuksesta kiinnostuneille.

Teksti ja kuvat:

Jaana Inha

Viestintätoimisto Informo

SAMK / Huittisten

toimipiste

Joulukukkien kauppaa

arvioidaan käytävän

Suomessa tänä vuonna

yli sadalla miljoonalla

eurolla. Pelkästään ko-

titalouksien joulukukki-

en ostoaikomukset mar-

ras–joulukuussa nouse-

vat 95 miljoonaan eu-

roon.

Tämä käy ilmi Kauppa-

puutarhaliiton Suomen

Gallup Elintarviketieto

Oy:llä teettämästä tutki-

muksesta.

Kyselyyn GallupKana-

valla vastasi noin 1 300

kotitaloutta.

– Joulukukkamarkki-

noiden koko näyttäisi kas-

vaneen viiden, kuuden

prosentin vuosivauhtia.

Vastaavassa edellisessä

tutkimuksessa

vuonna

2000 joulukukkien mark-

kina-arvoksi laskettiin va-

Joulukukkia yli sadalla miljoonalla

jaat 70 miljoonaa euroa. Kun

tämän vuoden ostoennustee-

seen lisätään myös yritysten

ja yhteisöjen kukkaostot,

noussee kokonaissumma sel-

västi yli sadan miljoonan eu-

ron, laskee tiedotuspäällikkö

Jyrki Jalkanen Kauppapuutar-

haliitosta.

Yhä suurempi osa joulu-

kukista ostetaan lahjoiksi, ter-

vehdyksiin ja tuliaisiksi. Näi-

hin tarkoituksiin päätyy lä-

hes kaksi kolmasosaa kukis-

ta eli noin 60 miljoonan eu-

ron arvosta.

Loput kukista hankitaan it-

selle koteihin joulun tunnel-

maa luomaan.

Joulukukkia aikoo hank-

kia tasan 70 prosenttia kai-

kista kotitalouksista.

Keskimäärin jokainen jou-

lukukkia hankkiva talous

käyttää niihin noin 60 euroa.

Rahankäyttöä aiotaan lisätä

viime vuodesta, sillä kotita-

louksista 16 prosenttia lisää

ja seitsemän prosenttia vä-

hentää rahankäyttöään joulu-

kukkiin.

Lisäämistä suunnittelevat

erityisesti nuoret kaupunki-

sinkut.

Joulukukkia ostavat ylei-

simmin yli 35-vuotiaat, maa-

seudulla ja taajamassa asu-

vat sekä keskimääräistä

enemmän ansaitsevat henki-

löt.

Yhden hengen talouksista

joulukukkia ostaa noin joka

toinen, kun taas viiden hen-

gen talouksista joulukukkia

ostaa noin 85 prosenttia.

Myös asuinpaikka vaikut-

taa joulukukkien käyttöön.

Kaupungeissa kukkia oste-

taan yhtä yleisesti sekä ko-

tiin että lahjaksi.

Taajamissa kukat ovat ylei-

simmin lahjaksi hankittuja, ja

maaseudulla kukkien pääasi-

allinen ostotarkoitus on oman

kodin joulutunnelman luomi-

nen.

- Joulu on edelleenkin vah-

vasti kotimaisen kukan seson-

ki. Pääosa kaikista tärkeim-

mistä joulun suosikkikasveis-

ta – joulutähti, hyasintti, tulp-

paani ja ritarinkukka – vil-

jellään Suomessa. Joulu on

sesongeista pisin, ja sillä on

merkittävä työllistävä vaiku-

tus kukkatuotannossa, tukku-

kaupassa ja kukkien vähittäis-

kaupassa.

Pääosa tärkeimmistä joulun

suosikkikasveista viljellään

Suomessa, mm. kuvan rita-

rinkukka.

Page 22 - Alueviesti_50_2006