Page 24 - Alueviesti_50_2006

Basic HTML Version

Tämän matkakirjeen kir-

joittaja on Jenna Alanko,

syntyperäinen kokemäkiläi-

nen, joka on asunut paljon

ulkomailla, mm. Saksassa

ja Albaniassa lähetystyötä

tekevien vanhempiensa,

Krista ja Reijo Kuokkasen

kanssa.

Pisimpään hän on asunut

kuitenkin Keniassa, minne

hänen isovanhempansa muut-

tivat jo 70-luvulla. Tällä het-

kellä Jenna on miehensä Sa-

min kanssa Keniassa Mom-

basassa työharjoittelussa Jen-

nan vanhempien työhteydes-

sä.

Ajaessamme

aamulla

Mombasan rikkinäisiä teitä

pitkin autokorjaamoon ha-

vahduin, kun näin poikittain

keskellä tietä auton ja sen

edessä kaatuneen Kokotenin.

Nämä puiset kärryt, joita ve-

tämällä kuljetetaan kaikkea

mahdollista tavaraa, aiheut-

tavat paljon päänvaivaa.

Tässä tapauksessa autoa

ajanut nainen oli väistänyt

kahdenkymmenen sentin sy-

vyistä kuoppaa, joita tiet ovat

täynnä, ja ajautunut Kokot-

enin päälle.

Kokotenin kuljettaja ei ym-

märrettävästi ole voinut väis-

tää syystä että nämä rähjäi-

set kärryt lasteineen saatta-

vat painaa välillä yli 300kg.

Kokoteneille kun ei ole myös-

kään osoitettu omaa tieosuut-

ta, vaan he joutuvat kilpaile-

maan autojen kanssa.

Afrikkalaiseen tyyliin ih-

misiä oli kerääntynyt onnet-

tomuuden ympärille, emme-

kä voineet pysähtyä katso-

maan miten oli käynyt, kos-

ka liian usein ulkomaalainen

Keskiviikko joulukuun 13. 2006

Venäläistä rulettia Keniassa

joutuu maksamaan kaiken jos

osuu kohdalle, oli hän sitten

paikalla onnettomuuden sat-

tuessa tai ei.

Jatkettuamme matkaa, koh-

tasimme samalla tiellä jo toi-

sen kolarin saman aamun ai-

kana. Nähtävästi ensimmäi-

nen oli vain esimakua. Sil-

miin osui aluksi vain henki-

löauto jonka etuosa oli täy-

sin kasassa. Muutamat sivul-

liset vetivät tajuttomana ole-

vaa kuskia ulos autosta.

Katsoin mihin hänet raa-

hattiin, ja siellä makasi maas-

sa arvioilta 15 elottomalta

näyttävää ihmistä. Näiden

uhrien vieressä oli pahasti

ruhjoutunut matatu, paikalli-

nen minibussi.

Muistiini palautuivat sil-

mänräpäyksessä kymmenet

kolarit joita tässä maassa lap-

suuttani viettäessäni olen pie-

nenä joutunut näkemään.

Lapsena asiaa ei ymmärtänyt

niinkään, mutta nyt jo työ-

harjoittelumme alussa, kaksi

viikkoa maahan tulomme jäl-

keen, tajuan että joka kerta

kun istahtaa Keniassa auton

Kokoten työssään Mombasan kaduilla

kyytiin, pelaa tahtomattaan

Venäläistä rulettia. Kuollako

vai eikö kuolla.

Suurimpana ongelmana ei

olekaan köyhä mies vetämäs-

sä puista kärryä, vaan mata-

tut. Auton kylkeen on valtio

maalannut numeron 14, tar-

koittaen kuinka monta mat-

kustajaa autossa saa olla. Siitä

huolimatta autoista löytyy

helposti yli 20 matkustajaa.

Tämä riski otetaan jotta voi-

daan taata parhaat mahdolli-

set voitot, turvallisuudesta

välittämättä.

Pitkinä hikisinä työpäivi-

nä, ja hermoja raastavassa lii-

kenteessä, kuskit ovat otta-

neet avukseen miraan, aino-

an laillisen huumeen Keni-

assa. Näitä lehtiä he jauha-

vat aamusta iltaan, niin että

ovat lopuksi tilassa, jossa ei-

vät kuule tai näe mitään. Aja-

miseen riittää että maksunot-

taja huutaa kuskille pysähdy

tai mene.

Lähes kaikki Matatu-kus-

kit pureskelevat tätä huumetta

työssä ollessaan. Joillakin on

niin lasittunut katse, että en

enää ihmettele kolarien mää-

rää. Keniassa on nimittäin täl-

lä hetkellä maailman suurin

kolarien aiheuttamien kuole-

mien määrä autoa kohti. Suu-

rimmatkaan kolarit eivät pää-

se täällä pääaiheeksi lehtiin,

ellei kolarissa ole arvohen-

kilöitä. Lehtien loppupäästä

löytyy vain tiedote että taas

on ollut kolari ja jokainen me-

nehtyi.

Tunnen oloni voimatto-

maksi. Nälkäisiä kyllä voim-

me ruokkia, ja köyhiä kou-

luttaa, mutta mitä voimme

tehdä asialle joka on saavut-

tamattomissamme? Kolari-

paikalta poistuessamme mie-

tin näiden ihmisten viimeis-

tä henkäystä.

Mietin onko heillä enää

mahdollisuuksia tässä elä-

mässä?

Suru valtaa mieleni kun

ajatuksiini nousee kysymys,

entä ikuisuudessa?

Voimattomana muistan yh-

den asian jonka voin tehdä.

Asian jonka tulee tehdä. Hil-

jaa kumarran pääni rukouk-

seen.

Jenna Alanko

Autoliitto ry:n vapaaehtois-

ten Operaatio Lumihiutale

aloittaa tehostetun liikenne-

päivystyksensä ensi lauantai-

na, 16. joulukuuta. Tämän

vuoden operaatiossa erityi-

senä haasteena ovat keliolo-

suhteet, jotka voivat vaihdella

hyvinkin voimakkaasti maan

etelä- ja pohjoisosien välillä.

Operaatio Lumihiutaleen

voimavarat keskitetään joulun

meno- ja paluuliikenteen ruuh-

kahuippuihin ja valtateille. Tek-

nistä apua annetaan 24 tuntia

vuorokaudessa kaikkialla Suo-

messa.Yhteyden Lumihiutalee-

seen saa soittamalla Autoliiton

ylläpitämään, valtakunnalliseen

Autoilijan palvelukeskusnume-

roon 0200-8080 (0,99 ¤ puhe-

lu + 0,99 e/min + pvm).

Operaatio Lumihiutale päät-

tyy 1. tammikuuta klo 22, jon-

ka jälkeen Autoilijan palvelu-

keskus jatkaa autoilijoiden pal-

velua normaaliin tapaan 24tun-

tia ympäri vuoden.

Tien päälle jääneen autoili-

jan auttamisen ensisijaisena ta-

voitteena on saada matka jat-

kumaan tavalla tai toisella. Jos

auto pysähtyy ajoväylälle, täs-

tä on varoitettava välittömästi

muita autoilijoita. Auto on py-

rittävä siirtämään tien sivuun

tai levähdyspaikalle. Vasta tä-

män jälkeen soitetaan tiepalve-

lukeskukseen. Mikäli matkaa

on kaikesta huolimatta päästy

jatkamaan, on kohteliasta il-

moittaa asiasta paikalle tulossa

olevalle partiolle.

Ennen matkalle lähtöä kan-

nattaa tarkastaa öljyt, jäähdy-

tysneste ja lasinpesuneste sekä

polttoaineen määrä. Myös va-

lojen toimivuus tulee varmis-

Lumihiutaleen

haasteena

vaihtelevat säät

taa, ja renkaiden ilmanpaine

sovittaa kuorman mukaiseksi.

Vararengas ja renkaanvaihdon

työkalut pitää olla mukana.

Auton matkustajille ja kuljet-

tajalle on hyvä varata riittäväs-

ti lämmintä vaatetta mukaan

mahdollisten yllätysten varal-

ta.

- Tänä jouluna etelästä poh-

joiseen matkaavien lomailijoi-

den on erityisen tärkeää muis-

taa, että kesäiset ajokelit eivät

varmastikaan jatku koko mat-

kan ajan. Auto on varustettava

talvisiin olosuhteisiin. Koke-

nein kuljettaja rattiin, riittäväs-

ti taukoja ja matka-aikaa, ja

kaikkien joulunodotus sujuu

matkallakin mukavasti. Jonois-

sa on tarkkailtava turvavälejä,

ja jos jonotus alkaa tuntua mah-

dottomalta, on hyvä olla vara-

reitti valmiiksi mietittynä, tie-

palvelupäällikkö Lauri Lind-

roos Autoliitosta muistuttaa.

Autoa pakatessa on paina-

vimpien esineiden paikka taka-

na tavaratilan pohjalla. Irtonai-

set esineet eivät kuulu hattu-

hyllylle saatikka jalkatiloihin.

Kattotelineille tai suksiboksiin

laitettu tavara tulee kiinnittää

erityisen huolellisesti.

Autoliiton Autoilijan palve-

lukeskus on tarjonnut keväästä

2005 lähtien perinteisten tiepal-

veluiden ja hinausten lisäksi

autoilijalle tietoa ja opastusta

kaikesta, mikä liittyy matkan-

tekoon: kelistä, ruuhkista, huol-

tamoista, vaihtoehtoisista rei-

teistä, lounas- ja majoitusvaih-

toehdoista kauppojen aukioloa-

joista sekä auton vuokraukses-

ta ja yleisten liikennevälineiden

aikatauluista. Autoilijan palve-

lukeskus palvelee joulunakin 24

tuntia vuorokaudessa.

Page 25

Page 23

1...,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23 25,26,27,28,29,30,31,32,33,34,...40