Page 29 - Alueviesti_51_2006

Keskiviikko joulukuun 20. 2006 29
Jussi asui äitinsä kans-
sa. Jussi katseli vihreää
karisematonta muovi-
kuusta, jonka alla oli yksi
lahjapussi. "Mitähän sii-
nä mahtaa olla. Ehkä sii-
nä on vain suklaalevy",
Jussi ajatteli ja mietiskeli
ennen jouluaattoa useaan
kertaan.
Jussi syntyi Savon kar-
tanoalueella. Jussi kävi
keskikoulun ja pääsi nuo-
rena apumieheksi raken-
nukselle. Myöhemmin ala
ja ura jatkui sekä urkeni
Kostamuksessa, Tallin-
nassa, Moskovassa ja Pie-
tarissa. Jussin haalareissa
työmailla oli aina sini-val-
koinen Suomen lippu, jon-
ka hän ompeli haala-
reihinsa itse. Lippu oli
aina haalarin vasemmas-
sa hihassa.
Iso Jussi eleli poikamie-
henä. Hänellä ei ollut lap-
sia. Tosin Moskovassa
hän oli seurustellut Irina-
nimisen naisen kanssa,
mutta avoliittoa pitem-
mälle he eivät menneet.
Jussi oli tosi maailman
mies. Hänellä oli kohteli-
as ja sulava käytös. Hän
ei kaivellut nenää ruoka-
pöydässä, eikä muualla-
kaan. Hän otti jopa lippa-
hattunsa pois päästään ra-
kennustyömaan hississä,
kun naisia oli kyydissä.
Itänaapurin yökerhoissa
Jussi suuteli vain naimi-
sissa olevia naisia kädel-
le.
Jussilla oli pyöreät sil-
mälasit. Hän oli nyt täy-
sin kalju, mutta viikset
kuin "Veltto" Virtasella.
Jopa mustaa baskeriakin
Jussi joskus piti. Jussi ra-
kasti kovasti kevyttä
tanssi- ja viihdemusiik-
kia. Suosikkeja olivat
Henry Theel, Erkki
Junkkarinen, Reijo Tai-
pale, Eino Grön, Olavi
Virta ja naisista Laila
Kinnunen, Katri Helena
ja Paula Koivuniemi.
Jussi kuunteli paljon ra-
diota ja poltteli piippua
keinutuolissa. Hänellä
oli vanha radio-kasetti-
soitin, johon hän hankki
C-kasetteja kirpputoreil-
ta. Kaikki ostetut kasetit
eivät aina kunnolla pe-
lanneet, mitä Jussi oste-
li euron hintaan.
Jussilla ei ollut juuri ys-
täviä, eikä kukaan ollut
hänelle ostanut joululah-
jaa vuosiin. Eikä Jussi ol-
lut ostanut itsekään kenel-
lekään.
Ison Jussin
lahjapussi
Joulukortitkin jäivät lä-
hettämättä. Joulustressis-
tä Jussilla ei ollut koskaan
tietoakaan. Eikä joulu ol-
lut lähinaapurissa lähes-
kään samanlainen, eikä se
juhla ollut samaan aikaan
kuin kotimaassa. Joulu-
pukkikin oli pakkasukko
ja tontut, mitä lie lumi-
tyttöjä. Nyt oli kuitenkin
yksi paperinen lahjapussi
kuusen juurella. Siinä ole-
vassa pienessä lapussa
luki selvästi "Rakkaalle
Jussi-pojalla Hyvää Jou-
lua, Äiti".
Jussi pääsi eläkkeelle
noin vuosi sitten. Olkapää
ja selkä olivat menneet
raskaissa rakennusten va-
lutöissä. Hänellä oli ve-
renpainetta ja sokeriarvot
korkealla. Liikaa painoa-
kin miehellä oli aivan oi-
kea omenavatsa.. Osan
diabeteslääkkeistä korvasi
Kela, sen sijaan verenpai-
nelääkkeitä Kela ei ollut
ottanut erityiskorvauksen
piiriin, vaikka Jussi oli va-
littanut jo pari kertaa asi-
asta. Tämä oli yksi asia
Jussin elämässä, mikä to-
della sapetti.
Jussi työskenteli raken-
nuksilla 32 vuotta. Suuri
osa siitä ajasta meni ul-
komailla. Lopputilin ja lo-
makorvauksen hän sai lo-
pulta Pietarissa, jossa juo-
potteli raskaasti ja jossa
tuli useita rokulipäiviä.
Aamuisin hän ei jaksanut
nousta töihin. Jussilla oli
viinan ja tupakan poltta-
ma ääni, joka rahisi ja kä-
hisi. Jussin hampaatkin
olivat huonot, sillä hän
pelkäsi hammaslääkäriä.
Joku työkaveri oli luon-
nehtinut Jussin hampaita
aikoinaan vanhan ulko-
käymälän rappusiksi.
Jouluaattona iso Jussi
avasi äitinsä kehotukses-
ta pienen punaisen lahja-
pussin. Pussin sisällä oli
ohut neliönmuotoinen
kova paketti. Jussi tunnus-
teli pakettia. Se oli niin
kova paketti, ettei se voi-
nut olla suklaata edes van-
halla päiväyksellä. "Tämä
on kyllä nyt aivan liikaa",
Jussi sanoi vanhalle äidil-
leen. Jussi avasi varovas-
ti paketin. Sieltä paljastui
jouluinen CD-levy, jonka
nimeksi oli annettu "Ras-
vaista ja rankkaa joulua".
Levyllä oli useita eri jou-
lulauluja ja esittäjiä.
Jussilla ei ollut kuiten-
kaan CD-soitinta.
Leo Härmä
SuodU:n E-poikien sa-
libandyjoukkue järjesti
j ä n n i t y s n ä y t e l m ä n
SuodU:n isännöimässä
turnauksessaYlöjärven lii-
kuntakeskuksessa lauan-
taina 16. joulukuuta. Tur-
nauksen viimeisenä pelat-
tu SuodU-Happee ottelu
sai katsomon villiinty-
mään. Ottelu huipentui
viimeisten minuuttien
taisteluun, joka johti
SuodU:n 8-7 voittoon.
Ottelun ensimmäinen erä
pelattiin tasaisesti, tauolle
lähdettiin SuodU:n johtaes-
sa niukasti 3-2. Toisessa
erässä tapahtui pieni not-
kahdus ja Jyväskylän pojat
tekivät kahden minuutin ai-
kana neljä maalia siirtyen
kolmen maalin johtoon.
SuodU rökitti Happeen
Maailman ilmatieteen
järjestö WMO arvioi,
että tänä vuonna maa-
pallon keskilämpötila on
+0,42 astetta vuosien
1961 - 1990 keskiarvoa
korkeampi. Päättymässä
oleva vuosi on WMO:n
tilastojen mukaan kuu-
denneksi lämpimin vuosi
vuoden 1861 jälkeen.
Tarkennetut luvut jul-
kaistaan maaliskuussa
2007.
Pohjoisella pallonpuo-
liskolla vuosi oli neljän-
neksi ja eteläisellä seitse-
männeksi lämpimin. Ero
pallonpuoliskojen välillä
johtuu siitä, että ilmaston-
muutos vaikuttaa herkem-
min mantereisemmalla
pohjoisella pallonpuolis-
kolla.
Mittausten mukaan
kahdeksan lämpimintä
vuotta sijoittuu viimeisim-
män kymmenen vuoden
ajalle.
1900-luvun aikana maa-
pallon keskilämpötila on
noussut 0,7 astetta. Nou-
su ei kuitenkaan ole ollut
jatkuvaa vaan siinä on
vaihteluita.
Vuoden 1976 jälkeen
nousu on ollut lähes yhtä-
jaksoista.
Syksy 2006 on ollut
poikkeuksellisen lämmin.
Lämpötilapoikkeama on
ollut laajoilla alueilla Kes-
ki-Eurooppaa yli kolme
astetta.
Ilmiön toistumisajaksi
arvioidaan tuhansia vuo-
sia.
Yhtenä erikoispiirteenä
WMO mainitsee eteläisen
pallonpuoliskon otsonia-
ukon, joka on tänä vuon-
na yltänyt uuteen ennätyk-
seen.
Otsoniaukon ennätyk-
sellinen laajuus on merk-
ki siitä, että otsonikadon
toipuminen tapahtuu odo-
tettua hitaammin. Otso-
nikerroksen arvioidaan
palautuvan ennalleen vas-
ta vuonna 2060. Huomat-
tavaa oli myös Pohjoisen
jäämeren jääpeitteen no-
pea kutistuminen. Jääpeit-
teen laajuus pohjoisella
jäämerellä syyskuussa
2006 oli toiseksi pienin
sinä aikana, kun mittauk-
sia on tehty.
Tiedot pohjautuvat
WMO:n kokoamiin alus-
Pallonpuoliskollamme
on nyt päättymässä
neljänneksi lämpimin vuosi
taviin tilastoihin, joita WMO
on kerännyt kansallisilta me-
teorologisilta laitoksilta,
myös Suomen Ilmatieteen lai-
tokselta. Lisää tietoja julkais-
taan maaliskuussa, jolloin
WMO julkaisee vuosittaisen
selvityksensä vuoden sääti-
lastoista.
Suomi on ollut Maailman
ilmatieteen järjestön,
WMO:n, jäsen perustamises-
ta, vuodesta 1950 lähtien.
WMO on YK:n alainen eri-
tyisjärjestö, johon kuuluu 187
jäsenmaata.
Syksy poikkeuksellisen
lämmin
Suuressa osassa Eurooppaa
syksyn lämpötilat ovat olleet
poikkeuksellisen korkeita.
Syyskuun, lokakuun ja mar-
raskuun lämpötilat ovat ol-
leet Alppien pohjoispuolella
yli kolme astetta keskiarvoa
lämpimämpiä verrattuna vuo-
sien 1971–2000 keskiarvoon.
Tilastojen mukaan vuosit-
taiset vaihtelut ovat yleensä
tällä alueella pysyneet alle
kahden asteen. Kolmen as-
teen poikkeama tekee tästä
syksystä poikkeuksellisen.
Syksy on ollut tilastojen mu-
kaan ennätyslämmin Iso-Bri-
tanniassa, Belgiassa, Hollan-
nissa, Tanskassa, Saksassa ja
Sveitsissä. Tilastot ulottuvat
Keski-Englannissa vuoteen
1759, Hollannissa vuoteen
1706 ja Tanskassa vuoteen
1786. Myös suurimmassa
osassa Itävaltaa, Etelä-Ruot-
sia, Etelä-Norjaa sekä osissa
Irlantia syksy on ollut läm-
pimin kautta aikojen.
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan koko syksy, syyskuusta
marraskuuhun, oli Suomessa
maan länsiosassa runsas 2 as-
tetta ja maan itäosassa 1 - 2
astetta tavanomaista lämpi-
mämpi. Maan pohjoisosassa
syksyn keskilämpötila oli lä-
hellä pitkän ajan keskiarvoa.
Helsinki Kaisaniemen mitta-
usasemalla kuluvaa vuotta
lämpimämpiä syksyjä on ol-
lut vuosina 1934, 1938, 1967,
2000, 2005. Tämän vuoden
keskilämpötilaa laski kylmä
marraskuun alku. Tarkastel-
taessa 15. marraskuuta alka-
nutta lämmintä jaksoa on sen
keskilämpötila puolestaan
poikkeuksellisen korkea.
Tällaisten jaksojen toistu-
vuusaika on esimerkiksi Kai-
saniemen mittausten mukaan
100–200 vuotta.
- Ilmastonmuutoksesta
on tänä päivänä runsaasti
tutkimustietoa, ja tiedeyh-
teisö on yksimielinen il-
maston lämpenemisestä.
Tämä syksy on esimerkki
siitä, millaisia syksyt voi-
vat olla tulevaisuudessa,
jos ilmastonmuutosta ei
pystytä hillitsemään, Ilma-
tieteen laitoksen varapää-
johtaja Mikko Alestalo to-
teaa.
Eurooppalainen meteo-
rologinen yhteistyöverkko
EUMETNET arvioi, että
ilman ilmastonmuutosta
tämänkaltaisia lämpötilo-
ja mitattaisiin Keski-Eu-
roopassa syksyllä arvion
mukaan harvemmin kuin
kerran 10 000 vuodessa.
Maailmanlaajuinen ilmas-
tonlämpeneminen selittää
osan tämän syksyn poik-
keuksellisista lämpötilois-
ta.
Koko syksyn vallinnut
voimakas ja pysyvä ete-
läinen ilmavirtaus on tuo-
nut lämmintä ilmaa Alp-
pien pohjoispuolelle. Näin
pysyvä eteläinen virtaus
on sellaisenaan harvinai-
nen sääilmiö, mikä on ol-
lut perusedellytys lämpi-
mälle syksylle.
Vastaavaa tapahtuu EU-
METNETin arvioiden mu-
kaan yleensä vain kerran
100:ssa tai 200:ssa vuo-
dessa.
Ilmastotieteilijät tutki-
vatkin nyt, mitkä tekijät
aiheuttavat syksyn korkei-
ta lämpötiloja.
Selvittelyn kohteena on
etenkin se, missä määrin
lämmin syksy johtuu il-
maston lämpenemisestä ja
missä määrin korkeat läm-
pötilat ovat pelkkää nor-
maalista vaihtelusta johtu-
vaa sattumaa.
Korkeilla syyslämpöti-
loilla ei toistaiseksi ole ra-
portoitu olevan suuria vai-
kutuksia Euroopassa. Jos
vastaavanlainen poikkea-
vuus keskilämpötiloissa
olisi tapahtunut kesällä,
vaikutukset olisivat sa-
manlaisia kuin kesällä
2003.
Tuolloin tukala helle ai-
heutti Euroopassa tuhan-
sia ennenaikaisia kuole-
mantapauksia. Vakavien
seurausten vuoksi vastaa-
vanlaisten sääpoikkea-
vuuksien tutkiminen on
erittäin tärkeää.
VaLePan C-tyttöjen
KaSportin viimeinen kier-
ros tuotti täydet kuusi pis-
tettä ja unelma AM-fi-
naalista toteutui. Runko-
sarja päättyi turnaukseen,
jossa KaSport esitti sau-
matonta yhteistyötä yh-
deksän pelaajan voimin.
Voitot TTV Hattulasta ja
Vesilahden Visasta erin 2-
0 haettiin erilaisilla koko-
onpanoilla passariroolituk-
sia vaihdellen. LP Kanga-
salan revanssipelissä
KaSport kiihdytti mootto-
rinsa ensimmäisen erän ys-
kähtelyn jälkeen huimaan
vauhtiin ja otti makean tais-
teluvoiton 2-1 (16-25, 25-
21, 15-10).
Saumatonta yhteis-
työtä
TTVHattulaa vastaan In-
keri Koskinen johti peliä ja
ruokki viittä kättä maltilla
ja tehokkaasti. Liisa Mäki-
sen passaili uhrautuvasti
Vesilahden Visa-ottelussa,
vaikka joukkuetoverit juok-
suttivat kapellimestariaan
välillä melkoisesti.
KaSport pelasi kahdella
passarilla noin puolet pe-
leistä Emmi Viitamäen ja
Johanna Rantasen hoidel-
lessa passaritehtäviä. Har-
joittelu on tuottanut tulos-
ta, ja kauden tulokkaat Ma-
ria Tuomisto ja Johanna
Rantanen saivat turnaukses-
sa ahkeruudellaan ansaittua
vastuuta ja hoitivat tonttin-
sa yllättävän mallikkaasti.
Syöttö ontui – kenttä
ja verkkopeli toimi
Pahimmat epäonnistumi-
set tulivat kautta linjan aloi-
tusruudussa, jossa Heta
KaSport AM-finaaliin
Häkkinen, Inkeri Koskinen,
Johanna Rantanen ja hypä-
riä pistellyt Sara Mäntylä
pitivät hermonsa parhaiten.
Aloituksen vastaanotto
toimi hyvin, vain muutama
todella kova syöttö ei kes-
tänyt silmää räpäyttää ja
lattia tömisi. KaSport pela-
si kenttää liikkuvasti, mut-
ta äänenkäyttöön pitää löy-
tyä lisätehoja – kotioloissa
sitä kaikilla kuitenkin ilmei-
sesti on?
”Pallontappaja” Liisa
Mäkisen avuksi alkaa vä-
hitellen löytyä apua useal-
takin suunnalta. Sara Män-
tylä ja Heta Häkkinen nos-
tivat selvästi pelitasoaan
sekä kenttäpuolustuksessa
että verkolla. Vasuri Han-
na Kimpanpää on toipunut
alkukauden käsivammas-
taan ja verkkotyöskentelyn
tehot nousevat koko ajan.
Sara Wahteran iskuihin
on löytynyt syksyn edetes-
sä uutta napakkuutta ja voi-
maa. Passarin tehtävistään
vapautettuna Inkeri Koski-
nen näytti jälleen myös
hyökkäystehonsa.
Moottori kuumana
Perniössä 16.-17.12. jär-
jestettävään Lounaisen alu-
een 16 joukkueen AM-fi-
naaliin lähtee lohkosta Koi-
Ku, KaSport ja LPKang.
Finaalissa ovat jaossa pai-
kat tammikuun puolivälis-
sä alkavaan C-nuorten SM-
sarjaan.
Turnaus on kovatasoinen
ja KaSport on varmasti
melkoisessa myllytyksessä.
Syksyn helpohkojen pelien
jälkeen on haastavaa näh-
dä, kuinka hyvin joukkue
”hanattaa” finaalitunnel-
missa – moottori käy kuu-
mana, täältä tullaan Perniö!
Tommi Evilälle, Jarkko
Niemiselle, Tiia Piilille ja
Tero Pitkämäelle luovutet-
tiin kultalevy satuäänikir-
jasta "Iloa liikkeelle - Sa-
tuhetkiä urheilutähdiltä
lapsille". Lokakuun lopus-
sa julkaistu hyväntekeväi-
syysäänikirjaa on myyty
15 000 kappaletta ja se
sai kultalevyn.
Kultalevy luovutettiin ää-
nikirjan tekoon osallistuneil-
le urheilijoille maanantaina
27. marraskuuta SLU-talos-
sa Helsingissä.
Nuoren Suomen ja Ota-
van yhteistyössä tekemä sa-
tuäänikirja kerää varoja las-
ten ja nuorten liikunnan edis-
tämiseksi. Satujen lukijoina
ovat Saku Koivu, Tero Pit-
kämäki, Tommi Evilä, Kiira
Korpi, Mikael Forssell, Jan-
ne Ahonen, Minea Blom-
qvist, Jarkko Nieminen, Tiia
Piili, EvaWahlström, Mark-
ku Uusipaavalniemi ja Han-
nu Manninen. Urheilijoiden
lisäksi juontajaAnteroMer-
taranta kannustaa levyllä
nuoria liikkumaan.
Huippu-urheilijat kertoi-
vat olevansa erittäin mielel-
Urheilijoille kultaa
lasten satukirjasta
lään mukana tekemässä sa-
tuäänikirjaa.
- Tämä on ollut paitsi
kiva myös hyödyllinen pro-
jekti. On ollut hienoa, että
äänikirjalla on saatu kerät-
tyä varoja lasten ja nuorten
liikunnan tukemiseen. Se on
meille kaikille mukana ole-
ville urheilijoille tärkeää,
Tiia Piili korosti kultalevy-
tilaisuudessa.
Tero Pitkämäki puoles-
taan toivoi, että äänikirja li-
sää lasten ja nuorten kiin-
nostusta liikuntaa ja urhei-
lua kohtaan.
- Lasten ja nuorten lii-
kunnan tukeminen on mi-
nulle erittäin tärkeä asia.
Tähän työhön ei kuitenkaan
aina ole riittävästi aikaa.
Olen iloinen siitä, että mi-
nut pyydettiin mukaan tä-
hän projektiin, Jarkko Nie-
minen totesi.
Satuäänikirjan hinta on
10,90 euroa, josta viisi eu-
roa ohjataan Nuori Suomi -
säätiön kautta lasten ja nuor-
ten liikunnan edistämiseen.
Satuäänikirja on edelleen
myynnissä Keskon myymä-
löissä ja Silja Linen laivoil-
la.
Äetsän kuntaan peruste-
taan sivistysjohtajan virka
ensi vuoden alusta lukien.
Kunnanvaltuusto päätti asi-
asta talousarviokouksessaan.
Sivistysjohtajan virkaan siir-
retään kirjastotoimenjohta-
ja Arja Valtonen.
Sivistysjohtajan viran tehtä-
viin kuuluvat sivistyskeskuk-
sen kehittäminen, suunnittelu-
, esimiestehtävät ja talouden-
Äetsään sivistysjohtaja
hoito, sivistyslautakunnan esit-
telijän tehtävät sekä toimialan
lainsäädäntöön, kunnan hallin-
to- ja johtosääntöihin perustu-
vat muut tehtävät
Sivistyskeskuksen johtajan
tehtävien määräaikainen hoi-
taja, kirjastotoimenjohtajaArja
Valtonen siirretään sivistysjoh-
tajan virkaan. Kirjastonhoita-
ja Päivi Mäki-Kerttula siirre-
tään puolestaan kirjastotoimen-
johtajan virkaan.
Kolmanteen erään SuodU:n
pojat lähtivät päättäväisin il-
mein ja maaleja alkoi syntyä
heti erän alussa.
Reilu minuutti ennen pelin
päättymistä oltiin tilanteessa 6-
7 ja aikalisän jälkeen maali-
vahti Olli-Pekka Palomäki siir-
tyi kentän laidalle ja takaa-ajoa
jatkettiin kuudella kenttäpelaa-
jalla. Taktiikka onnistui ja Pet-
teri Välimäki sivalsi tasoitus-
maalin. Puolen minuutin ku-
luttua
Kalle Kallio jatkoi hurmos-
ta viimeistelemällä voittomaa-
lin. Koko joukkue juhli yhteistä
ja ansaittua voittoa; jokaisen
joukkueen jäsenen panosta tar-
vittiin tiukassa taistelussa.
Turnauksen ensimmäisessä
pelissä SuodU kohtasi Tampe-
reen Classicin. SuodU:n syöt-
töpeli saatiin hyvin käyntiin ja
kaikki ketjut pääsivät naut-
timaan maalien tekemises-
tä.
Myös puolustuspeli toi-
mi maalivahti Kalle Kalli-
on johdolla mainiosti ja lop-
putulokseksi saatiin 7-2
voitto.
Syyskausi sujui
SuodU:lla erinomaisesti,
kymmenestä pelistä voitet-
tiin yhdeksän ja palkintona
saavutettiin lohkovoitto.
Joukkuepelaaminen on
kehittynyt kauden aikana
entisestään ja joukkuehen-
ki on ollut loistava. Kausi
jatkuu ylemmässä loppusar-
jassa tammikuussa.
Päivän pisteet: Petteri
Välimäki 4+2, Jere Hilja-
nen 2+3, Jaakko Aho 3+1,
Kalle Kallio 1+2, Tuomas
Alajoki 2+0, Ville Hakamä-
ki 2+0, Vesa Haaparanta
1+1, Santeri Korkeamäki
0+1, Elias Kokko 0+1, Olli-
Pekka Palomäki 0+1 ja
Aleksi Halonen 0+1.
www.alue
viesti.fi