Page 9 - Alueviesti_51_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko joulukuun 20. 2006

ERITYISRYHMIEN

VESIJUMPAT HOIKALLA

jatkuvat viikolla 2. Uusien osallistujien ilmoittautumiset ke

3.1.07 klo 13-15 p. 5121 264.

VAPAA-AIKAPALVELUT

OMAKOTITONTIT

Varausten purkautumisen johdosta kaupungille palautuneet,

Varilan kaupunginosan korttelin 19 tontti 8, pinta-ala 1235

sekä Palvialan kaupunginosan korttelin 25 tontti 2, pinta-

ala 1458 m

ja korttelin 3 tontti 2 pinta-ala 962 m

, kuulutetaan

uudelleen varattaviksi 21.12.2006 lähtien.

Lisätietoja tonteista, hinnoista, luovutusehdoista sekä tont-

tiesitteitä ja varauskaavakkeita antaa yhdyskuntasuunnittelun

osasto, Aarnontie 2 A II kerros Kaija

Tuominen, puh. 03-519 8540 ja Ullamaija

Niemi-Sankari 03-519 8527

(tietoja myös

www.vammala.fi

KAUPUNGINHALLITUS

Suomen Lähetysseuran

ensi vuoden budjetti kasvaa

noin 0,6 miljoonalla eurolla

tämänvuotisesta. Lähetys-

seuran johtokunnan hyväk-

symän toiminta- ja talous-

suunnitelman mukaan vuo-

den 2007 varsinaiset toimin-

takulut ovat 25,5 miljoonaa

euroa.

- Suomen Lähetysseura on

kirkollinen kansainvälisen vas-

tuun palvelujärjestö, joka toi-

mii useimmiten kaikkein köy-

himpien keskuudessa. Vastaan-

otamme jatkuvasti eri puolilta

maailmaa avustus- ja tukipyyn-

töjä, joihin vastaamiseen voi-

mavaramme eivät riitä. Tämä

koskee erityisesti kahta aluet-

ta: äärimmäisen köyhyyden

vähentämistä ja kasvavien

kirkkojen julistus- ja seurakun-

tatyön tarpeisiin vastaamista,

Suomen Lähetysseuran johta-

ja Seppo Rissanen sanoo.

- Köyhyyden puolittaminen

on YK:n asettama haastava ta-

voite, jonka toteutuminen ei ole

vielä näköpiirissä. Tämän ta-

voitteen toteutumiseksi Lähe-

tysseura yhdessä paikallisten

Lähetysseura lisää varoja

taistoon köyhyyttä vastaan

kirkkojen kanssa työskentelee.

Taloudellisesti köyhät, mutta

kasvavat etelän kirkot eivät

kykene myöskään vastaamaan

uusien jäsenten ja seurakun-

tien synnyttämään työntekijä-

tarpeeseen. Näihin tarvitsem-

me lisää tukea.

Ulkomainen työ laaje-

nee

Lähetysseuran budjetista ul-

komaiseen työhön käytetään

75 prosenttia, 19,2 miljoonaa

euroa. Lähetysseuran ulkomai-

nen työ on laajentunut viime

vuosina, minkä on mahdollis-

tanut pääasiassa kasvavat val-

tion kehitysyhteistyöavustuk-

set. Ensi vuoden budjetissa ul-

koministeriön kehitysyhteis-

työvaroja on 5,7 miljoonaa

euroa.

Ulkomaantyön kuluista 32

prosenttia käytetään julistus- ja

seurakuntatyöhön, 42 prosent-

tia yhteiskunnallisen oikeuden-

mukaisuuden ja diakonian

edistämiseen. Jälkimmäinen

pitää sisällään mm. terveyden-

huolto- ja koulutustyötä sekä

suurimman osan kehitysyhteis-

työhankkeista. Lisäksi Lähe-

tysseura panostaa myös yhteis-

työkumppaneidensa omaehtoi-

suuden, eli toiminnallisen, hal-

linnollisen ja taloudellisen it-

senäisyyden kehittämiseen,

sekä hiv/aids-työhön.

Eniten määrärahoja käyte-

tään ensi vuonna Tansaniassa,

2,2 miljoonaa euroa.

Etiopiaan kohdennetaan va-

roja 2,0 miljoonaa, Senegaliin

1,1 miljoonaa jaAngolaan sekä

Venäjälle vajaa 0,9 miljoonaa

euroa.

Kotimaiseen työhön käyte-

tään ensi vuonna 6,3 miljoo-

naa euroa, 25 prosenttia me-

noista. Kotimaisessa työssä

keskitytään luterilaisen kirkon

seurakuntien lähetystyön tuke-

miseen ja varainhankintaan

muun muassa tiedotus-, kou-

lutus- ja kasvatustoiminnan

avulla.

Suomen Lähetysseura toi-

mii yli 20 maassa yhteistyössä

paikallisten kirkkojen ja järjes-

töjen sekä Luterilaisen maail-

manliiton kanssa. Lähetysseu-

ralla on noin 380 työntekijää,

joista 240 ulkomaisessa työs-

sä.

Suodenniemen kappe-

liseurakunnan perustami-

nen etenee hallinnossa,

sillä kirkkoneuvosto esit-

tää kirkkovaltuustolle,

ettäVammalan seurakun-

taan perustetaan Suoden-

niemen kappeliseurakun-

ta.

Kirkkoneuvosto on val-

mistellut tammikuussa ko-

koontuvalle uudelle kirkko-

valtuustolle johtokuntien

johtosäännöt ja esittää va-

Suodenniemen

kappeli etenee

littavaksi uudet kirkkoval-

tuuston alaiset luottamus-

elimet.

Kirkkoneuvosto valitsi

lastenohjaaja Elina Heikki-

län vuorotteluvapaan sijai-

seksi Riikka Lindroosin

ajalle 15.1.–31.7.2007.

Vammalan seurakunta

hankkii kesäkukat seura-

kunnan hautausmaille ja

kiinteistöille Huittisten puu-

tarhalta.

Hankinnan kokonaishin-

ta on 7 753 euroa.

Joulun aikaan sadattu-

hannet suomalaiset ko-

koontuvat kirkkoihin juh-

limaan Jeesuksen synty-

mää ja virittäytymään jou-

lun tunnelmaan. Jouluaat-

to on kirkkovuoden suosi-

tuin pyhä. Juhlapyhien kir-

kossakäyntimääriä tilastoi-

tiin viimeksi vuonna 2003.

Tuolloin jouluaaton juma-

lanpalveluksiin osallistui

386 000 suomalaista.

Monissa seurakunnissa on

jouluaattona ainakin kaksi ju-

malanpalvelusta, joista yksi

on lapsiperheille suunnattu.

Ensimmäinen joulupäivä

on kirkkopyhistä kolmannek-

si suosituin heti ensimmäi-

sen adventtisunnuntain jäl-

keen. Ensimmäisen joulupäi-

vän aamu- ja päiväjumalan-

palveluksissa on tilastojen

mukaan 145 100 kävijää.

Viime vuosina yleistyneet

jouluyön messut kokoavat

yhteen 83 000 suomalaista.

Neljä joulupäivää

Toinen joulupäivä muo-

dostaa vastakohdan ensim-

mäiselle joulupäivälle. Tapa-

ninpäivä on ensimmäisen

marttyyrin, Stefanoksen ja

hänen myötään kaikkien

marttyyrien muistopäivä.

Marttyyriksi sanotaan hen-

kilöä, joka kärsii kuoleman

uskonsa tähden. Tapaninpäi-

vän liturginen väri on punai-

nen.

Kolmas joulupäivä 27.12.

on vanhan ajan lopulta asti

omistettu apostoli Johannek-

Vapahtajan

syntymäpäivä

vie kirkkoon

selle, joka kirkon perintees-

sä on yhdistetty neljännen

evankeliumin kirjoittajaan.

Johanneksen päivän sijoitta-

minen joulunaikaan johtunee

siitä, että Johanneksen evan-

keliumin alku julistaa Sanan

lihaksituloa.

Neljäntenä joulupäivänä

28.12. eli viattomien lasten

päivänä muistellaan Hero-

deksen lastenmurhan uhreja

sekä Joosefin, Marian ja Jee-

sus-lapsen pakoa Egyptiin.

Kolmas ja neljäs joulupäivä

poistettiin kalenterista jo

vuonna 1772, mutta ne säi-

lyttivät pitkään puoliviralli-

sen luonteensa.

Jeesuksen syntymän tark-

kaa ajankohtaa ei tiedetä, jo-

ten joulu on sijoitettu talvi-

päivänseisauksen tienoille.

Jeesuksen syntymäjuhlaa

alettiin viettää joulukuun 25.

päivänä 300-luvun alkupuo-

lella.

Jouluajan liturginen väri

on valkoinen. Jouluyönä ja -

päivänä alttarilla palaa kuu-

si kynttilää, koska kyseessä

on suuri Kristus-juhla.

Uusi vuosi - uusi

mahdollisuus

Uudenvuodenaattona kirk-

kovuodessa muistutetaan,

että ihmisen elämä on Juma-

lan kädessä. Meillä on pal-

jon aihetta kiitokseen ja ka-

tumukseen. Uusi vuosi mer-

kitsee myös sitä, että Jumala

antaameillemahdollisuuden

aloittaa uudestaan.

Uudenvuodenpäivän

evankeliumitekstissä kerro-

taan Jeesuksen ympärileik-

kauksesta ja nimenannosta.

Jeesus-nimi merkitsee 'Her-

ra on apu, Herra pelastaa'.

Siihen nimeen on turvallista

luottaa myös uutena alkava-

na vuotena.

Suomi rauhoittuu jou-

lunviettoon aaton iltapäi-

vänä sunnuntaina, kun

kauppojen ovet sulkeutu-

vat ja joukkoliikenne hil-

jenee. Alkoissa, posteissa

ja pankeissa ovet mene-

vät säppiin jo kauppoja

aikaisemmin. Myös eräät

päivittäistavarat påitävät

ovensa kiinni aattona, jot-

ta henkilökunta voisi osal-

listua jouluvalmisteluihin

kotona.

Kaupat saavat olla auki

aattona kello 8-13 Etelä- ja

Länsi-Suomen lääneissä ja

kello 7-13 muissa lääneis-

sä. Joulupäivinä kaupat pi-

tävät ovensa kiinni, mutta

tapaninpäivänä alle 400 ne-

liömetrin suuruiset päivit-

täistavarakaupat saavat olla

auki neljä tuntia kello 8:n ja

18:n välillä. Aukiolorajoi-

tukset eivät koske huolto-

asemia ja kioskeja tai haja-

asutusaluetta.

Alkon myymälät ovat

avoinna vielä aatonaattona

lauantaina kello 9-18. Jou-

luaattona, joulupäivänä ja ta-

paninpäivänä Alkot ovat

kiinni.

Postin omat toimipaikat

ovat jouluviikolla auki nor-

maalisti perjantaihin saak-

ka. Aattona, joulupäivänä ja

tapaninpäivänä postit ovat

kiinni. Helsingissä pääposti

palvelee kuitenkin myös

jouluaattona kello 9-12.

Kauppojen ja muiden lii-

keyritysten yhteydessä sijait-

sevat yrittäjien hoitamat pos-

tit palvelevat joulun aikaan

omien aukioloaikojensa

mukaan.

Pankit ovat normaalisti

auki vielä perjantaina. Seu-

raavan kerran pankkiasioil-

le pääsee keskiviikkona.

Automaatti- ja korttipalve-

lut sekä pankkien verkko-

ja puhelinpalvelut toimivat

kuten pyhäpäivinä.

Rautateillä

lisäjunia

Rautateillä joulu alkoi nä-

kyä jo joulua edeltävänä vii-

konloppuna, kunHelsingistä

Rovaniemelle ja Kolariin al-

koi kulkea lisäjunia. Lisäk-

si normaaliliikenteen junis-

sa on ylimääräisiä vaunuja.

VR ennustaa menoliiken-

teen vilkkaimmaksi päiväksi

perjantaita 22. joulukuuta.

Aatonaattona junat kul-

kevat lauantain aikataulujen

Suomi hiljentyy

joulunviettoon

sunnuntaina

mukaan.Aattona sunnuntain

aikataulujen mukaan kulke-

va junaliikenne alkaa hilje-

tä puolilta päivin ja pysäh-

tyy illansuussa kokonaan.

Joulupäivänä liikenne

käynnistyy hiljalleen puolen

päivän jälkeen. Tapaninpäi-

vänä junat kulkevat sunnun-

tain aikataulujen mukaan,

mutta liikenteessä on aaton-

aaton tavoin lisäjunia. Jou-

lun ja uudenvuoden välipäi-

vinä puolestaan junat kul-

kevat pääosin normaalia ai-

kataulua.

Lisätietoa jouluaikatau-

luista ja asemien aukioloa-

joista saa esimerkiksi VR:n

internetsivuilta

www.vr.fi,

aikataulukirjoista ja teksti-

tv:n sivulta 430. VR:n pu-

helinpalvelu vastaa nume-

rossa 0600 41900 joka päi-

vä kello 7-22.

Tielle hyytynyt

saa apua

Kaukoliikenteen bussit

ajavat joulua edeltävänä per-

jantaina ja lauantaina nor-

maalien perjantai- ja lauan-

taiaikataulujenmukaan. Jou-

luaattona liikennöidään ra-

joitettu pyhäliikenne (vain

S-vuorot) siten, että kello 14

ja sen jälkeen lähtevät vuo-

rot voidaan olla ajamatta.

Joulupäivänä liikenne

voidaan olla kokonaan aja-

matta. Tapaninpäivänä ku-

lussa on sunnuntailiikenne

(S- ja SS-vuorot). Keskiviik-

kona joulun jälkeen ajetaan

keskiviikkoliikenne ja lisäk-

si kulussa voi olla erillisiä

maanantain lisävuoroja.

Bussien kulussa on pal-

jon liikennöitsijä- ja paik-

kakuntakohtaisia eroja, jo-

ten aikataulut on hyvä var-

mistaa asemilta tai Matka-

huollon

sivuilta

www.matkahuolto.fi

. Mat-

kahuollon valtakunnallinen

aikataulupalvelu palvelee

numerossa 0200 4000 maa-

nantaista lauantaihin kello 7-

21 ja sunnuntaina kello 8-

21.

Omalla autolla tien pääl-

le hyytynyttä auttavat vapaa-

ehtoisen tiepalveluväen

avustusoperaatiot. Autolii-

ton Operaatio Lumihiuta-

leen valtakunnallinen nume-

ro on 0200 8080 (0,99 e pu-

helu + 0,99 e/min + pvm) ja

Suomen tiepalvelumiesten

numero 0600 00200 (0,95

e+pvm).

Joulukiireet ja hiljentymi-

nen joulunpyhien viettoon

voivat tuoda pintaan myös

yksinäisyyden tai uupumuk-

sen tunteita. Kuuntelevan

lähimmäisen tavoittaa kir-

kon auttamispalveluista pu-

helimitse, tekstiviestillä tai

Internetissä.

Palvelevaan puhelimeen tu-

levat yhteydenotot käsittelevät

usein yksinäisyyttä. "Jouluna

omistaudutaan perheelle ja yh-

dessäololle. Ilman niitä yksi-

näisyyden tunteet voivat ko-

rostua", kuvailee Palvelevan

puhelimen sihteeri, rovasti

Helena Samulin Kirkkohalli-

tuksesta.

"Jouluun voisi valmistautua

vaikka mielikuvaharjoittelulla.

Voi kuvitella, että joulu on jo

ohi, ja pohtia sitten, mitä sel-

laista teki, että joulusta tulikin

mukava", Samulin ehdottaa.

"Jos jouluna joutuu olemaan

yksin, olostaan kannattaa teh-

dä mahdollisimman mukava ja

hemmotella itseään. Yksinäi-

syyttä voi lievittää aivan omi-

en jouluperinteiden luominen."

Keskusteluapu lievittää

joulun yksinäisyyttä

Palveleva puhelin

päivystää joulunakin

Palveleva puhelin ei pidä

joululomaa. Yhteyttä voi ot-

taa joka päivä, jos tuntuu siltä,

että haluaa puhua.

Tarkat päivystysajat löyty-

vät palvelun Internet-sivuilta

tai paikallisesta puhelinluette-

losta.

Textari-Helppiin ottavat

Palvelevan puhelimen tapaan

useimmiten yhteyttä ne, jotka

ovat yksinäisiä ja kaipaavat

juttuseuraa. Tekstiviestipalve-

lu on suunnattu erityisesti nuo-

rille ja nuorille aikuisille. Vies-

tejä voi lähettää vuorokauden

ympäri, ja niihin vastataan joka

arkipäivä päivystysaikoina.

Lähettäjän numero ei näy vas-

taanottajalle, joten yhteyden-

otot säilyvät luottamuksellisi-

na.

Tampereen Katulähetyksen

Textari-Helppiin voi olla myös

sähköpostiyhteydessä. Syys-

kuusta asti keskusteluapua on

tarjottu muutamana arki-ilta-

na viikossa myös chat-palve-

lussa. Siinä käydään reaaliai-

kaista keskustelua Internetin

välityksellä.

Palveleva netti on osoittees-

www.verkkoauttaminen.fi

Sivujen kautta voi lähettää ni-

mimerkkiä käyttämällä luotta-

muksellisen viestin, johon vas-

tataan viiden päivän kuluessa.

Palvelun käyttö on maksuton-

ta.

Samma på svenska

Palvelevaan puhelimeen voi

soittaa koko maassa numeroon

10071. Ruotsinkielinen päivys-

tys vastaa numerosta 10072

teleliikennealueilla 06 ja 09,

muualla voi soittaa numeroon

0800-19072. Matkapuhelimel-

la soitettaessa on lisättävä

suuntanumero. Puhelu maksaa

paikallispuhelumaksun verran,

matkapuhelimella soitettaessa

hinta riippuu oman liittymän

puheluhinnoista.

Viesteihin ja puheluihin

vastaavat koulutetut, vapaaeh-

toiset maallikkotyöntekijät.

Palveluja ylläpitävät kirkko,

seurakunnat ja kristilliset jär-

jestöt. (KT)

Valtakunnalliseen Virsivi-

saan osallistuu ennätysmää-

rä koululaisia, yhteensä 400

luokkaa peruskoulun kol-

mannen ja neljännen luokan

oppilaita. - Luokissa on kes-

kimäärin 25-30 oppilasta,

joten noin 10 000–12 000

lasta on laulanut vähintään

20 virttä kuluneen syksyn

aikana, laskee Seurakuntien

Lapsityön Keskuksen musiik-

kisihteeri Kaija Eerola.

Virsivisan kilpailuissa lap-

set ovat olleet hyvin innostu-

neita ja mukana on ollut myös

kannustusjoukkoja. - Yleensä

lapset laulavat mielellään vir-

Virsivisalla nyt

ennätyssuosio

siä. Ne eroavat paljon nyky-

musiikista, ovat jotakin erikois-

ta.

Virsivisaan osallistujilla ei

ole selkeää suosikkivirsien lis-

taa. - Suosikkivirret vaihtele-

vat, se on hyvin henkilökoh-

tainen asia. Lapsen oma suo-

sikki saattaa yllättää aikuisen.

Visailu alkaa jo syksyllä

Visassa laulamisen ja virsi-

kirjaan tutustumisen lisäksi

kolmihenkiset joukkueet ovat

ratkaisseet virsiin liittyviä teh-

täviä. Osallistuminen alkaa vi-

saan valittujen 20 virren opet-

telulla syksyllä.

Tammikuussa koulun par-

haimman joukkueen valinnan

jälkeen on vuorossa seurakun-

nan parhaimman valinta hel-

mikuussa viikolla 7. Hiippa-

kunnan paras joukkue selviää

viikolla 11. Helsingin Tuomio-

kirkossa 18.5. järjestettävässä

finaalissa on mukana 10 virttä

lisää. Finaalissa palkitaan kol-

me parhainta joukkuetta.

Eniten osallistujia on Ou-

lun ja Lapuan hiippakunnista

ja vähiten Helsingin ja Espoon

hiippakunnista. Oulusta visaan

lähtee 86 luokkaa ja Lapualta

84, Espoosta 29 ja Helsingistä

9 luokkaa.

Ensimmäiseen valtakunnal-

liseen visaan vuosina 2001-

2002 osallistui 100 luokkaa.

Toiseen visaan vuosina 2004-

2005 osallistui kaikkiaan 360

luokkaa.

Virsivisan järjestää Seura-

kuntien Lapsityön Keskus

(SLK). Hanketta tukevat Kirk-

kohallitus ja Opetushallitus.

(KT)

MannerheiminLastensuo-

jeluliiton Lasten ja nuorten

puhelin päivystää jokaisena

vuoden päivänä, myös jou-

luna. Lauantaista 23.12.2006

u u d e n v u o d e n p ä i v ä ä n

1.1.2007 päivystysaika on

joka päivä kello 14 - 17. Las-

ten ja nuorten puhelimen nu-

mero on 0800 120400 ja sii-

hen voi soittaamaksutta koko

maassa.

Lasten ja nuorten puhelin

auttaa, kun lapsella ei ole

kuuntelijaa silloin, kun hän

sitä tarvitsee. Puhelimeen

vastaa koulutettu vapaaehtoi-

nen aikuinen, jolla on aikaa

kuunnella.

Myös Lasten ja nuorten

netti päivystää koko joulun

MLL kuulee lasta

koko joulun ajan

ajan osoitteessa

www.mll.fi/

nuortennetti . Lasten ja nuor-

ten netti on noutopostipalve-

lu, jossa nuori voi käydä kir-

joittamassa kirjeen ja luke-

massa siihen kirjoitetun vas-

tauksen. Kirjeisiin vastataan

kahden viikon kuluessa. Las-

ten ja nuorten nettiin voi kir-

joittaa turvallisesti miltä ta-

hansa internetyhteyksin va-

rustetulta tietokoneelta.

Lasten ja nuorten puhe-

lin noudattaa normaaleja päi-

vystysaikoja perjantaihin

22.12.2006 saakka ja taas tiis-

taista 2.1.2006 alkaen. Nor-

maalit päivystysajat ovat

maanantaista perjantaihin

kello 14 - 20 ja lauantaisin ja

sunnuntaisin kello 17 - 20.

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...40