Page 15 - Alueviesti_51

Joulutähti – helppohoitoinen suosikki

Keskiviikko joulukuun 20. 2006

15

Viime viikon alun runsai-

den sateiden ja voimakkaan

vedennousun jälkeen Sata-

kunnan vesistöjen tulva

kääntyi laskuun loppuviikol-

la. Huittisissa peltoa oli pa-

himmillaan veden alla tuhat

hehtaaria ja tulva uhkasi si-

kaloita sekä muita rakennuk-

sia. Kymmenkunta vapaa-

ajan asuntoa jäi veden saar-

tamaksi ja kastui.

Kokemäenjoen tulvaherkällä

keskiosalla Huittisissa veden-

pinta oli viime keskiviikkona

korkeimmalla tasolla 30 vuo-

teen. Vedenpinta laski kahdessa

päivässä noin 25 senttiä. Las-

ku johtui pääasiassa Loimijo-

en virtaamien pienentymises-

tä.

Kokemäenjoen juoksutuksia

Pirkanmaan järvialueelta jou-

duttiin sateiden vähentymisestä

huolimatta pitämään suurina,

jotta järvialtaisiin saadaan tar-

vittavaa säännöstelyvaraa ja

hyydetulvia voidaan ehkäistä

talvisilla jäädytysjuoksutuksil-

la.

Pohjois-Satakunnan vesis-

töissä Karvianjoella ja Sääks-

järven-Kiikoisjärven reitillä

järvien ja jokien vedenpinnat

ovat olleet myös tulvakorke-

uksissa. Alueen säännöstelyjä

on pyritty Lounais-Suomen

ympäristökeskuksen mukaan

ohjaamaan niin, että kokonais-

vahingot jäävät mahdollisim-

man pieniksi.

Säkylän Pyhäjärvestä Eu-

rajokeen juoksutettavaa vir-

taamaa vähennettiin aiemmin

viime viikolla, koska alkuvii-

kon rankkasateet yhdistetty-

nä suureen juoksutukseen ai-

heuttivat Euran keskustassa

tulvaongelmia. Pyhäjärven

Vesi lainehti useassa kohdassa Lauhantiellä, joten tie suljettiin liikenteeltä.

Kiikoisissa Mouhijärven ja Kiikoisjärven yhdistävä joki tulvi ja vettä valui penkkatien yli Marjajärven

pelloille, joten tietä jouduttiin vahvistamaan.

Vahingot

silti mittavat

Satakunnan tulvatilanne helpottui

Tulvavesi nousi tielle ja saartoi rakennuksia Huittisten Lauhassa.

vedenpinta on ollut säännös-

telyn lupaehtojen ylärajalla.

Juoksutusta Eurajokeen lisät-

tiin uudelleen sateiden päät-

tymisen jälkeen, jotta järven

vedenpintaa saatiin alennet-

tua ennen pakkaskauden al-

kamista.

Tulvatoimikunta

otti kantaa

Kokemäenjoen keskiosan ja

Loimijoen tulvatoimikunta kat-

soo Länsi-Suomen ympäristö-

lupavirastolle jättämässään kan-

nanotossa, että riittävä tulvasuo-

jelutaso saavutetaan Kokemä-

enjoen osalta toteuttamalla sekä

Säpilän oikaisu-uoma että ra-

kentamalla tulvapenkereet ala-

vimmille ranta-alueille.

Huittislaisen agronomi Juk-

ka Tuorin johtama tulvatoimi-

kuntamyös korostaa, että kaikki

lupahakemuksen mukaiset osa-

tekijät tulee sisällyttää ympä-

ristölupaviraston päätökseen ja

lupa tuleemyöntää kaikilta osin.

Toimikunta sanoo kannan-

otossaan, että ilmastomuutok-

sen aiheuttamat ääri-ilmiöt tu-

levat jatkuvasti lisäämään mui-

den kuin kevättulvien toden-

näköisyyttä. Samaten kuluvan

joulukuun sateista johtuvan

Kokemäenjoen tulvan mahdol-

lisuus ja tulvakorkeudet tule-

vat lisääntymään.

Tulvasuojeluhankkeesta teh-

dyssä ympäristövaikutusten se-

lostuksessa pidetään Säpilän

oikaisu-uomaa tärkeänä tulva-

uhan ja tulvasuojelun hyöty-

jen tasapuolisuuden kannalta,

koska se vaikuttaa tulviin koko

Kokemäenjoen keskiosan alu-

eella ja parantaa alueen kaik-

kia maankäyttömahdollisuuk-

sia.

Toimikunta myös sanoo, että

tulvien aiheuttamat ravinne-

huuhtoumat Kokemäenjokeen

ja edelleen Itämereen ovat huo-

mattavat ja tekevät osaltaan tyh-

jäksi kaikki ponnistelut maata-

louden ja haja-asutusalueen ha-

jakuormituksen vähentämisek-

si.

Samaten tulva haittaa yhdys-

kuntien jätevesipuhdistamojen

ja viemäriverkostojen toimin-

taa aiheuttaen jätevesien johta-

mista käsittelemättöminä vesis-

töön. Tulvasuojelu edistää val-

tioneuvoston hyväksymän ve-

siensuojelun tavoiteohjelman

toteutumista.

Juhani Oksanen Kokemäel-

tä jätti tulvatoimikunnan kan-

nanottoon eriävän mielipiteen-

sä. Hän yhtyy toimitusinsinöö-

rin näkemykseen siitä, että Sä-

pilanniemen oikaisukanavan

rakentaminen suunnitellulla

tavalla on vesilain vastainen

hanke.

Oksanen myös katsoo, että

lupapäätöksessä tulisi kiinnit-

tää erityistä huomiota alueva-

rauksiin. Näille alueille, esi-

merkiksi soille, voitaisiin huip-

putulvien aikana juoksuttaa

vettä varastoon.

Joulutähti, Euphorbia pul-

cherrima, on alun perin ko-

toisin latinalaisesta Amerikas-

ta. Se kasvaa luonnonvaraise-

na Meksikossa, missä sitä kut-

sutaan nimellä ”Flores de

Noche Buena” eli joulu-aa-

ton kukka.

Kotimaassaan se on ruukku-

kasvin sijaan yleensä metrin kor-

kuinen kukkiva pensas. Joulu-

tähden kirkkaanpunaisten ylä-

lehtien värileikin löytää joulun

aikaan myös Madeiran ja Kana-

rian saarten puutarhoista ja ran-

tabulevardeilta.

Noin 200 vuotta sitten Joel

Poinsett, USA:n ensimmäinen

Meksikon-suurlähettiläs, lähet-

ti pari joulutähteä Philadelphi-

an kasvitieteelliseen puutarhaan

tutkimuksia varten. Poinsettin

kunniaksi kasvi nimettiin poin-

settiaksi. Ensimmäiset kasviyksilöt

saapuivat Eurooppaan satakunta

vuotta myöhemmin, ja kasvin lati-

nankieliseksi nimeksi nimeksi va-

kiintui Euphorbia pulcherrima eli

kaikkein kaunein Euphorbia.

Kasvitieteellisesti joulutähti kuu-

luu tyräkkien sukuun.

Kukkia vai ylälehtiä?

Joulutähden värikkäitä, tähtimäi-

sesti järjestäytyneitä ylälehtiä luul-

laan usein kukiksi. Kukinnot ovat

kuitenkin melko pienet ja huomaa-

mattomat, ja ne löytää pieninä pom-

puloina ”tähden” keskeltä. Yläleh-

det voivat olla eri sävyisen punai-

set, valkoiset, keltaiset tai kerman-

valkoiset. Uusimmilla lajikkeilla

ylälehdet saattavat olla moniväri-

set, liuskoittuneet tai kiharaisetkin.

Joulutähdet ovat parhaimmillaan

lokakuusta tammikuulle, mutta ne

kestävät hyvin hoidettuina pitem-

päänkin. Kesäaikaan kaikki lehdet

ovat vihreitä, ja ylälehdet alkavat

värittyä vasta, kun kasvia pidetään

täydellisessä pimeydessä joka päi-

vä 12 tuntia usean viikon ajan.

Veto pois,

kastelu maltillisesti

Joulutähdet pitävät lämpimästä ja

valoisasta paikasta. Ne ovat erit-

täin herkkiä kylmälle, joten ne on

syytä pakata kunnolla kuljetuksen

ajaksi.

Joulutähtiä ei myöskään kannata

sijoittaa tuuletusikkunan lähelle tal-

viaikaan.

Voimakkaasti paahtava lämpöpat-

teri joulutähden alapuolella lyhen-

tää kasvin elinikää.

Muiden ruukkukasvien tavoin

ruukkukasvit, joulutähti ei pidä lii-

allisesta kosteudesta talviaikaan.

Ylimääräinen kasteluvesi kannattaa

heti kaataa aluslautaselta pois. Pa-

rasta on kastella joulutähtiä sään-

nöllisesti mutta maltillisesti. Jou-

lutähteä voi kastelun yhteydessä

lannoittaa kerran tai pari.

Joulutähtiä on tarjolla monen vä-

risiä ja kokoisia, joten ne sopivat

sisustukseen kuin sisustukseen. Jou-

lutähden ovat erinomaisia talvisis-

sa pöytäkoristeluissa, mutta suuria

kasveja ja rungollisia muotoja voi

hyvin käyttää myös yksittäiskoris-

teina tai lahjoina. Joulutähti viih-

tyy väristä riippumatta parhaiten

ryhmässä.

Leikkokukkana käytettävän jou-

lutähden varren tyveä pitää parin

sekunnin ajan pitää kiehuvassa ve-

dessä tai kynttilänliekissä. Näin

valkoinen maitiaisneste ei valu ulos,

eivätkä oksat kuihdu. Tällä tavalla

oikein käsitelty joulutähtikimppu

kestää jopa 14 päivää maljakossa.

Joulutähden "kukat" ovatkin todellisuudessa ylälehtiä.

Page 15 - Alueviesti_51_2006