Page 10 - Alueviesti_51

Keskiviikko joulukuun 20. 2006

10

Arton

Sihti

Vammalan valtuuston budjettikeskustelun pääpu-

heenaiheeksi nousi omaishoidon tilanne. Omaishoi-

don kasvava tarve on kiistaton. Tällä hetkellä omais-

hoidossa on 60 000 vanhusta, vammaista tai sairasta,

jotka ilman omaishoitoa tarvitsisivat laitoshoidon. Hoi-

tamallaan läheisiään kotona omaishoitajat säästävät

yhteiskunnan varoja vuosittain satoja miljoonia.

Omaishoitoa ei kukaan tee palkkion takia, vaan

rakkaudesta lähimmäiseensä. Minimissään 300 eu-

ron kuukausikorvaus on niin pieni, että se ei houkut-

tele ketään omaishoitoon. On kuitenkin oikein, että

omaishoidon tuen saavat kaikki sellaiset omaishoita-

jat, jotka hoidollaan korvaavat laitoshoidon. Omais-

hoidon kuukausikorvaus kuluu laitoshoidossa 2-3 päi-

vässä hoidon vaativuustasosta riippuen.

Valtakunnallinen tavoite on, että vuonna 2012 8

% 75-vuotta täyttäneistä on omaishoidon piirissä.

Omaishoidon avulla halutaan tukea kotona asumista

mahdollisimman pitkään. Tällä hetkellä omaishoidon

tuen kattavuus on 3,6 % yli 75-vuotiaista. Vammala

on varsin lähellä valtakunnallista keskiarvoa, mutta

kaukana valtakunnallisesta tavoitteesta.

Hyvin toteutetulla omaishoidolla saadaan monia

hyötyjä. Omaishoito on lähes aina paras vaihtoehto

hoidettavan itsensä kannalta. Luonnollisesti vanhuk-

set haluavat asua omassa kodissa mahdollisimman

pitkään. Monet puolisot, lapset ja muut läheiset ovat

halukkaita toimimaan omaishoitajina, jos se on heille

taloudellisesti mahdollista. Kyse ei ole pelkästään

omaishoitajapalkkiosta, vaan myös siitä miten työelä-

mästä pääsee tarvittaessa irtautumaan omaishoitoon.

Yhteiskunnalle omaishoitoon panostaminen on vält-

tämätöntä, jotta ylipäätään voidaan tarjota turvattu

vanhuus kansalaisille. Hyvän omaishoidon avulla lai-

tospaikat voidaan varata niille, jotka eivät enää omais-

hoidossa selviä tai niille, joille ei omaishoitajaa löydy.

Kaikkien hoidettavien keskittäminen laitoksiin olisi

täysin mahdotonta.

Vammalan valtuusto antoi omaishoidosta varsin

selkeän toimintaohjeen virkamiehille. Omaishoidon

kriteerit tulee määrittää SASPEssa niin, että omaishoi-

toon ovat oikeutettuja kaikki ne, jotka hoidollaan kor-

vaavat laitoshoidon. Omaishoidon tukeen tulee myös

olla oikeutettuja kaikkien niiden, joiden antama hoito

korvaa laitoshoidon. Omaishoidon tuen määrärahan

pitää siten elää todellisen tarpeen, ei ennalta määrä-

tyn budjettisumman mukaan. Tämä linjaus on sekä

oikeudenmukainen, että linjassa sen kanssa, että lai-

toshoito joka tapauksessa olisi pääosin yhteiskunnan

maksettavaa.

Arto Satonen

Omaishoitoon

kannattaa panostaa

Vammalan kaupungin

tilakeskuksella ei ole

tyhjillään olevaa kiin-

teistöä dementiaa sairas-

tavien hoitokodiksi. Asia

tulee esille tilakeskuksen

johtokunnan lausunnos-

sa, joka liittyy sosialide-

mokraattisen valtuusto-

ryhmän jättämän val-

tuustoaloitteeseen.

Tilakeskuksen mukaan

myöskään hoitotilojen si-

joittaminen muihin kiin-

teistöihin ilman melko

mittavia muutostöitä ei ole

hyvä ratkaisu.

Tiloista tulee helposti

epäkäytännöllisiä ja huo-

nosti toimivia.

Hoitotiloja voidaan pe-

ruskorjata esimerkiksi

vuokrataloihin. Tällöin pe-

ruskorjauskustannukset

ovat noin 70-80 prosent-

Tilakeskuksella ei

tiloja dementikoille

tia uusien tilojen kustan-

nuksista.

Hopun vanhainkodin

osasto 3:n uudelleen ra-

kentaminen aloitetaan ensi

vuonna ja siihen tulee 25

potilaspaikkaa. Tilakes-

kuksen mukaan dementi-

aa sairastavien hoitokoti-

tilat tulisikin ottaa tarkas-

teluun Hopun alueen ko-

konaistarkastelun yhtey-

dessä. Näin saadaan kaik-

ki palvelut keskitettyä sa-

malla alueella. Tämä on

myös hoitotyön kannalta

toimivin ratkaisu.

Valtuutettu Pirkko Lah-

tinen jätti sosialidemo-

kraattisen valtuustoryh-

män valtuustoaloitteen,

jossa ehdotettiin selvitys-

tä siitä, löytyisikö sopivia

jo olemassa olevia tiloja

dementiaa sairastavien

hoitokodiksi.

Ensi vuoden alussa to-

teutuu Suomessa valtio-

neuvoston päätöksellä 14

kuntaliitosta, joista 9

Länsi-Suomen läänissä.

Länsi-Suomen läänin

kuntien lukumäärä vähe-

nee kuntaliitosten joh-

dosta nykyisestä 199:stä

189:ään.

Neljässä Länsi-Suomen

läänissä toteutettavassa lii-

toksessa lakkautettava kun-

ta liitetään muuhun tai mui-

hin kuntiin ja viidessä lii-

toksessa yhdistyvät kunnat

lakkautetaan ja tilalle pe-

rustetaan uusi kunta.

Nykyisen kunnan lak-

kaaminen ja liittyminen

toiseen kuntaan toteutuu

Viljakkalassa, Suodennie-

mellä, Kodisjoella ja Län-

gelmäellä.

Viljakkalan

kunta lakkautetaan ja lii-

tetään Ylöjärven kaupun-

kiin, Suodenniemen kunta

lakkautetaan ja liitetään

Vammalan kaupunkiin,

Kodisjoen kunta lakkaute-

taan ja liitetään Rauman

kaupunkiin ja lakkautetta-

van Längelmäen kunnan

alueet liitetään osin Jäm-

sän ja osin Oriveden kau-

punkiin.

Vuodenvaihteessa

14 kuntaliitosta

Kokonaan uusi kunta

perustetaan Mietoisen ja

Mynämäen, Maksamaan ja

Vöyrin, Luopioisten ja Päl-

käneen, Toijalan ja Viialan

sekä Sumiaisten, Suolah-

den ja Äänekosken kunta-

liitoksissa.

Mietoisten ja Mynämä-

en tilalle perustetaan uusi

Mynämäen kunta, Maksa-

maan ja Vöyrin tilalle pe-

rustetaan uusi Vöyri-Mak-

samaan kunta, Luopioisten

ja Pälkäneen tilalle peruste-

taan uusi Pälkäneen kunta,

Toijalan ja Viialan tilalle

perustetaan Akaan kaupun-

ki ja lakkautettavien Sumi-

aisten, Suolahden ja Ääne-

kosken tilalle perustetaan

uusi Äänekosken kaupunki.

Tällä hetkellä Länsi-

Suomen lääninhallitukses-

sa on valmisteltavana kaksi

suurempaa kuntalaisten si-

säasiainministeriöön vireil-

lepanemaa osittaisliitosesi-

tystä. Toisessa valmistel-

tavana olevassa osittaislii-

tosesityksessä on esitetty

Korpilahden kunnan eteläi-

sen osan liittämistä Jäm-

sän kaupunkiin ja toisessa

Kylmäkosken kunnan itä-

osan liittämistä tulevaan

Akaan kaupunkiin.

Lähes kolmevuotinen

Satakunnan ammattikor-

keakoulun (SAMK) hallin-

noima palvelusetelikokei-

lu päättyy 31.12.2006.

Karhukunnat ovat teh-

neet keskenään sopimuksen

palvelusetelitoiminnan jat-

kamisesta 1.1.2007 alkaen,

jonka jälkeen palvelusete-

liä hallinnoi Harjavallan

kaupunki.

Karhukuntiin kuuluvat

Harjavalta, Huittinen, Ko-

kemäki, Luvia, Merikarvia,

Nakkila, Noormarkku, Po-

markku, Pori, Ulvila ja

Vampula.

Väestön ikääntyminen ja

muutokset palveluraken-

teissa ovat luoneet kunnil-

le paineita löytää uusia ta-

poja palvella asukkaitaan.

Yksi mahdollisuus oli pal-

veluseteli, jota lähdettiin

kokeilemaan Satakunnan

ammattikorkeakoulun vetä-

mänä pari vuotta sitten. Ko-

keilun aikana on kehitetty

palveluseteli ja luotu siihen

liittyvät käytännöt, koottu

palveluntuottajarekisteriä ja

koulutettu hyvinvointialan

yrityksiä laadukkaaseen toi-

mintaan. Yrityksiä on pal-

velusetelirekisterissä nyt

kaikkiaan 41 kpl. Palvelu-

Palveluseteli

vakiintuu

Karhukunnissa

seteleitä on tähän mennes-

sä jaettu noin 7000 kpl. Pal-

velut vaihtelevat kunnittain

kuten myös setelien jako-

perusteet.

Hankkeen aikana on toi-

mitettu useita oppaita. Asi-

akasoppaasta ja palveluop-

paasta on tänä syksynä otet-

tu uudistetut painokset.

Oppaissa kerrotaan, mitä

palveluja palvelusetelillä

saa ja miten seteliä käyte-

tään. Oppaassa käydään läpi

hyvinvointipalvelujen tar-

jontaa ja laatua sekä luo-

daan katsaus myös siihen,

mistä alkava hyvinvointi-

yrittäjä saa apua yrityksen

perustamiseen. Sosiaalitoi-

mistoissa jaossa olevista

oppaista on hyötyä seteli-

toiminnan kaikille osapuo-

lille, mutta etenkin hyvin-

vointipalveluja käyttäville

ikääntyneille ja heidän

omaisilleen.

Hankkeen aikana kunti-

en kotipalveluohjaajista on

muodostettu yhdyshenkilö-

verkosto, joka kokoontuu

jatkossakin vaihtamaan ko-

kemuksia ja näin kehittä-

mään palvelusetelitoimin-

taa. Palvelusetelikokeilu on

ESR-rahoitteinen ja siihen

on Karhukuntien lisäksi

osallistunut TE-keskus.

Pirkanmaalla työttömyys-

aste oli marraskuussa kor-

kein Längelmäellä jaValkea-

koskella (11,9 %), alhaisin

Punkalaitumella ja Suoden-

niemellä (5,7 %). Seutukun-

nista alhaisin työttömyysas-

te oli edelleen Lounais-Pir-

kanmaan seutukunnassa (6,3

%) ja korkein työttömyys-

aste Etelä-Pirkanmaan seu-

tukunnassa (11,3 %).

Lounais-Pirkanmaan muis-

ta kunnista Mouhijärven työt-

tömyysaste oli 6,1, Vammalan

6,3 ja Äetsän 6,7 prosenttia.

Koko seutukunnan työttö-

myysaste oli 6,3 prosenttia.

Pirkanmaalla työttömien

määrä nousi lokakuusta 21

henkilöllä (0,1 %). Verrattuna

edellisen vuoden vastaavaan

ajankohtaan oli vähennystä 3

748 henkilöä (15,3 %). Työt-

tömyyden rakenteellinen kehi-

tys oli entisellään. Nuorten alle

25-vuotiaiden ja pitkäaikais-

työttömien määrät laski mar-

raskuussa 2006 verrattuna

edellisvuoden vastaavaan ajan-

kohtaan. Marraskuussa 2006

oli nuoria alle 25-vuotiaita

työttömiä peräti 20,5%vähem-

män kuin marraskuussa 2005.

Työvoiman kysyntä

nousi kaikilla

päätoimialoilla

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli 2 323 avointa työ-

paikkaa marraskuun 2006 lo-

pussa. Työpaikkojen määrä oli

vähentynyt lokakuusta 2,7 %

ja verrattuna edellisvuoden

vastaavaan ajankohtaan oli li-

säystä 26,1 %. Uusia työpaik-

koja ilmoitettiin marraskuus-

sa 3 418 kpl, joka oli 5,9 %

Työllisyys tasaantunut Pirkanmaalla

Punkalaidun ja Suodenniemi

loistavat alhaisilla prosenteilla

vähemmän kuin lokakuussa

2006 ja verrattuna edellisen

vuoden vastaavaan ajankoh-

taan oli kasvua 16,9 %. Ky-

synnän kasvutrendi näkyy eri-

tyisesti kuljetus- ja liikenne-

työssä, jossa avoimia työpaik-

koja oli 100 % (44 kpl) enem-

män kuin marraskuussa 2005.

Selvää kasvua oli myös tervey-

denhuolto, sosiaalialan työssä

(55, 5 %) ja teknisessä, luon-

nontieteellisessä työssä (50, 0

%). Kaikissa pääammattiryh-

missä oli avoimien työpaikko-

jen lisäystä vuosi tasolla ver-

rattuna. Marraskuussa 2006

täyttyi kaikkiaan 3 331 työ-

paikkaa, joista työvoimatoi-

miston hakijoilla täytettiin 904

paikkaa, eli 27,1 %. Tammi -

marraskuun aikana vuonna

2006 avoimia työpaikkoja oli

ilmoitettu 13,0 % enemmän

kuin vastaavana aikana vuotta

aiemmin.

Työttömien määrä

laski vuositasolla

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli marraskuun lo-

pussa 20 807 työtöntä työnha-

kijaa, joka oli 3 748 henkeä

vähemmän kuin marraskuus-

sa 2005. (kuvio 2). Työttö-

myysaste oli Pirkanmaalla 9,0

% ja koko maassa 8,7 %. Vas-

taavat luvut vuosi sitten olivat

Pirkanmaalla 10,7 % ja koko

maan osalta 10,2 %. Pirkan-

maan työttömyys laskee edel-

leen hieman nopeammin kuin

koko maassa keskimäärin. Pir-

kanmaalla laskua oli vuosita-

solla 15,3 % ja koko maassa

12,8 %.

Työttömien määrä laski kai-

kissa pääammattiryhmissä lu-

kuun ottamatta maa- ja metsä-

taloustyötä vuoden takaiseen

ajankohtaan verrattuna. Työt-

tömyys väheni eniten kuljetus-

ja liikennetyössä (17,2 %), ter-

veydenhuolto ja sosiaalialan-

työssä (17,2 %).

Naisten työttömyys laski lo-

kakuusta 2,4 %. Marraskuus-

sa työttömänä oli 10 329 nais-

ta. Vuoden ai-kana naisten työt-

tömyys on vähentynyt 14,8 %.

Työttömiä miehiä oli marras-

kuun 2006 lopussa 10 478 hen-

kilöä. Lisäystä lokakuuhun

2006 lukuun verrattuna oli 280

henkilöä eli 2,7 %. Miesten

kohdalla työttömyys laski vuo-

den takaisesta luvusta 15,7 %

eli 1 956 henkilöä. Työttömis-

tä marras-kuun 2006 lopussa

naisten osuus oli 49,6 % ja

miesten 50,4 %

Nuorten työttömyys

yhä selvässä laskussa

Alle 25-vuotiaita työttömiä

oli marraskuun 2006 lopussa

1 971 henkilöä, joka oli 4,3 %

vähemmän kuin lokakuussa.

Verrattuna vuoden takaiseen

tilanteeseen oli marraskuussa

2006 työttömänä 20,5 % vä-

hemmän nuoria. Pitkäaikais-

työttömyys laski marraskuus-

sa 2,4 % verrattuna lokakuu-

hun 2006 ja vuositasolla tar-

kasteltuna laskenut 15,1 %.

Pirkanmaalla oli marraskuun

lopussa yli vuoden työttömä-

nä olleita 5 944 henkilöä.

Yli 50-vuotiaiden työttö-

myys oli marraskuussa 2006

vähentynyt lokakuuhun 2006

verrattuna 14 henkilöllä ja vuo-

sitasolla verrattuna laskenut

953 henkilöllä. Yli 50-vuoti-

aita työttömiä oli Pirkanmaal-

la marraskuun 2006 lopussa 8

617 henkilöä.

Satakunnan kaikissa kunnis-

sa työttömienmäärä joko laski

tai pysyi ennallaan vuoden

takaiseen verrattuna. Kor-

keimmat kunnittaiset työttö-

myysasteet olivat Siikaisissa

(13,5 %), Porissa (13,0 %) ja

Merikarvialla (12,9 %).

Alle kymmenen prosentin

työttömyysaste oli kolmentois-

ta kunnan alueella.Alhaisimmat

työttömyysasteet olivat Säkyläs-

sä (4,5 %), Köyliössä (5,3 %),

Huittisissa (5,4%), Eurassa (5,8

%) ja Vampulassa (6,0 %).

Kiikoisten työttömyysaste oli

10,2 ja Kokemäen 9,2 prosent-

tia.

Satakunnassa on edelleen

hyvä työllisyystilanne vaikka

lomautukset lisääntyivät hieman

Satakunnan työvoima- ja

elinkeinokeskuksen alueella oli

työnvälitystilastonmukaanmar-

raskuun lopussa työttömiä työn-

hakijoita 11 600, mikä on va-

jaat sata enemmän kuin kuukausi

sitten. Lisäys johtui lähinnä lo-

mautusten pienestä kasvusta.

Lomautettujenmäärä nousi run-

saasta 300:sta 400:aan. Työttö-

mien osuus työvoimasta oli 10,5

%. Työttöminä työnhakijoina oli

miehiä vajaat 5 500 ja naisia 6

150.

Työttömien määrä väheni

Satakunnassa yli 2 000:lla hen-

gellä viime vuoden marraskuu-

hun verrattuna. Lomautettuja oli

lähes 200 vähemmän kuin vuo-

si sitten. Satakunnassa työttömi-

enmäärä aleni vuoden takaisesta

15 %, kun koko maassa vähen-

nys oli vajaat 13 %.

Säkylä, Köyliö ja Huittinen

kaunistavat työllisyystilastoa

Satakunnan alueen työvoima-

toimistoihin ilmoittautui marras-

kuun aikana 1 100 uutta työn-

hakijaa ja työnhaun päättäneitä

oli 1 300. Yleisille työmarkki-

noille työllistyi vajaat 1 300 hen-

keä.

Avoimet työpaikat

Satakunnan alueen työvoima-

toimistoissa oli marraskuun ai-

kana avoinna vajaat 2 500 työ-

paikkaa, mikä on sata paikkaa

enemmän kuin kuukausi sitten

ja 200 enemmän kuin vuosi sit-

ten. Kuukauden aikana avoimet

paikat lisääntyivät eniten tekni-

sessä, luonnontieteellisessä ja

yhteiskunnallisessa työssä. Uu-

sia avoimia työpaikkoja ilmoi-

tettiin työvoimatoimistoihin

marraskuun aikana vajaat 1 100

ja täytettiin lähes 1 400 paik-

kaa.

Työttömyyden rakenne

Alle 25-vuotiaita työttömiä

työnhakijoita oli marraskuun

lopussa 1 100, mikä on hieman

vähemmän kuin viime kuussa.

Viime vuodesta nuorten työttö-

mien määrä laski lähes 400:lla.

Alle 25-vuotiaiden osuus työt-

tömistä työnhakijoista oli 9,8%.

Yli 50-vuotiaita työttömiä työn-

hakijoita oli marraskuun lopus-

sa vajaat 5 200, mikä on hie-

man enemmän kuin kuukausi

sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuoden

työttömänä olleita oli runsaat 3

200, mikä on hieman vähem-

män kuin kuukausi sitten. Vii-

me vuoden marraskuusta pitkä-

aikaistyöttömien määrä on las-

kenut lähes 500:lla.

Ammattiryhmittäin tarkastel-

tuna (ilman lomautettuja) työt-

tömien työnhakijoiden määrä

vähentyi vuoden aikana kaikis-

sa ammattiryhmissä. Suhteelli-

sesti eniten vähennystä tapahtui

kuljetuksessa, rakennusalalla ja

teollisuudessa.

Työvoimakoulutuksen aloit-

taneita oli marraskuussa runsaat

300 ja tukitoimenpitein sijoitet-

tuja vajaat 500. Työvoimakou-

lutuksen aloittaneidenmäärä oli

hieman alempi kuin vuosi sit-

ten mutta toimenpitein sijoitet-

tuja oli vastaavasti hieman enem-

män.

Marraskuun lopussa työvoi-

makoulutuksessa oli vajaat 1 700

ja tukityöllistettynä lähes 2 300

henkilöä. Tukityöllistettyinä oli

valtiolla 60, kunnissa 600 ja yk-

sityisellä sektorilla 1 600 hen-

kilöä. Työvoimakoulutuksessa ja

tukitoimenpiteissä oli yhteensä

suunnilleen saman verran kuin

vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden

määrä laski viime kuusta kol-

men toimiston alueella ja lisään-

tyi neljän toimiston alueella.

Suhteellisesti suurin vähennys

tapahtui Huittisten työvoimatoi-

miston alueella. Korkeimmat

työttömyysasteet olivat Porin

(12,6 %) ja Kankaanpään (11,0

%) työvoimatoimistojen alueil-

la. Vastaavasti alhaisimmat työt-

tömyysasteet olivat Euran (5,4

%) ja Huittisten (5,6 %) työvoi-

matoimistojen alueilla.

Perjantai-iltana poliisi

tavoitti Vammaskosken

sillalta paikkakuntalaisen

miehen, joka saa syytteen

törkeästä rattijuopumuk-

sesta. Alkometriin 1,35

promillea puhaltanut mies

on syntynyt vuonna 1967.

Kaksi muutakin

kiinni ratin takaa

Sunnuntaiaamuna ennen

kello kuutta kärähti ratis-

ta Tampereentiellä Vam-

malassa myös paikallinen

mieshenkilö. Vuonna 1978

syntynyt kuljettaja puhal-

si alkometriin 0,97 promil-

lea.

Page 10 - Alueviesti_51_2006