Page 11 - Alueviesti_04

Keskiviikko tammikuun 24. 2007

11

Lapset syntyvät hyvin eriarvoisina tähän maailmaan.

Toisilla lapsilla kaikkea on yltäkyllin sekä aineellisesti

että henkisesti. Toisilta lapsilta taas puuttuu lähes kaik-

kea. Ei ole kodin turvaa aineelliseti eikä myöskään tun-

nepuolella.

Olen saanut osallistua ”Perhe on paras” -hankeen

suunnitteluryhmään, johon kuuluu myös sijaisvanhem-

pien edustus. Sijaisvanhemmat ovat vanhempia, jotka

ottavat lapsia luokseen joko viikonlopuiksi tai pitkäksi

aikaa, jopa kaikiksi lapsuusvuosiksi. He tekevät arvokas-

ta työtä antaessan kodin turvaa lapsille, joiden omat

vanhemmat eivät siihen kykene. Näin he mahdolllistavat

lapsen kehityksen ehjäksi aikuiseksi. Kuunnellessani näi-

den perheiden tarinoita en voi kuin ihmetellä, kuinka

meidän hyvinvointi-Suomessamme monella lapsella on

paha olla.. Eräskin sijaisäiti kertoi, että kun hän laittoi

lapselle puhtaat housut jalkaan, lapsi kasteli ne heti, jot-

ta turvallinen kotoinen pisssan haju säilyisi. Olen mie-

lestäni nähnyt elämää jo aika paljon, mutta silmäni ovat

auenneet taas uudella tavalla. Lapsen hätä pysähdyttää.

En halua syyttää vanhempia, jotka eivät jaksa huolehtia

lapsistaan. Heillä on oma tarinansa takanaan. Lapsen

pahoinvointi ikään kuin periytyy sukupolvesta toiseen.

Hyvä sijaisperhekokemus saattaa katkaista tämän peri-

mäketjun.

Lastensuojelun toimenpiteisiin joutuva lapsi potee tur-

vatomuustautia. Viranomaisten on toimittava hänen par-

haakseen. Hoidon hinta ei saa olla ratkaisun lähtökohta.

Jokainen lapsi on arvokas, eikä jmikään hinta ei ole liian

suuri, jos se turvaa lapsen elämän ja mahdollistaa ter-

veen aikuisuuden. Koti on ensisijainen hoitopaikka. Van-

hempien tukeminen vaikeuksien tullen on ensimmäinen

periaate, mutta jos avohoidon tukitoimin ei lapsen elä-

mää voida turvata, ei saa viivytellä liian kauan sijoitus-

paikkaa mietittäessä. Vauriot voivat olla koko elämän

kestäviä.

Suomi on varakas maa. Meillä on varaa antaa lapsil-

lemme sitä, mitä nämä tarvitsevat. Lapsen onni on ta-

vallisissa pienissä arjen asioissa, jotka liittyvät kasvuun

ja turvallisuuden tunteeseen.

Pientä, mutta kuitenkin suurta lastensuojelutyötä

voimme jokainen tehdä lähiympäristössämme. Voimme

olla turvakotina naapurin lapselle, jonka kotona ei ole

aikuista. Voimme antaa välipalaa ja kuunnella pienen

koululaisen kouluhuolia, jos kotona ei ole kuulijaa. Me

ikäihmiset voimme olla varamummuina tai - pappoina,

jos lapsen isovanhemmat ovat kaukana tai heitä ei ole.

Voimme lähteä naapurin pikkukaverin kanssa jääkiekko-

otteluun, jos lapsella ei omaa isää ole. Monella tavalla

voimme tehdä lapstensuojelutyötä aivan arkisin pienin

keinoin olemalla turvallisia aikuisia. Omalla esimerkil-

lämme annamme myös lapselle kuvan siitä, millainen on

hyvä ihminen. Annamme lapselle tavoitteen kasvaa kyp-

sään aikuisuuteen.

Lapsen

hätä

Pirkko Lahtinen

Pirkanmaan kansan-

edustajien neuvottelu-

kunnan toimintaa jatke-

taan entiseen ja kansan-

edustajien tahdon mu-

kaan kehitettävään ta-

paan. Eduskuntavaalien

jälkeinen Pirkanmaan

kansanedustajien neu-

vottelukunnan järjestäy-

tymiskokous kutsutaan

koolle Pirkanmaan liit-

toon maaliskuun lopul-

la.

Pirkanmaan kansan-

edustajien neuvottelukun-

ta kokoontuu vuosien

2007-2011 aikana kuukau-

sittain joko Pirkanmaan

liiton virastossa, vierailu-

kohteissa maakunnassa tai

eduskunnassa.

Neuvottelukunnan pu-

heenjohtaja valitaan vuo-

deksi kerrallaan siten, että

puheenjohtajana ensim-

mäisenä vuonna toimii

neljänneksi suurimman

ryhmän edustaja, toisena

Kansanedustajien

neuvottelukunta

jatkaa Pirkanmaalla

vuonna kolmanneksi suu-

rimman ryhmän edustaja,

kolmantena vuonna toi-

seksi suurimman ryhmän

edustaja ja neljäntenä

vuonna suurimman ryh-

män edustaja. Neuvottelu-

kunnan puheenjohtaja va-

litaan myös vuodeksi ker-

rallaan.

Neuvottelukunnan työ-

valiokunta valitaan vuo-

deksi kerrallaan ja siihen

kuuluu yksi jäsen kusta-

kin Pirkanmaan eduskun-

tapuolueesta puheenjohta-

jat mukaan lukien.

Puolueiden suuruusjär-

jestyksen ratkaisee kan-

sanedustajien määrä. Kun

edustajia on sama määrä,

suuruusjärjestys määräy-

tyy äänimäärän mukaan.

Pirkanmaan liitto huoleh-

tii neuvottelukunnan ko-

kousten ja ohjelman val-

misteluista ja tietopalve-

luista.

Peruskoulun päättöluok-

kalaisten on lähiaikoina pää-

tettävä jatko-opinnoistaan.

Yhteishaun ehdoton takara-

ja pääsy- tai soveltuvuusko-

keita järjestävään ammatil-

liseen koulutukseen on 20.2.

ja muuhun ammatilliseen

koulutukseen tai lukioon

pyrkiville 20.3.2007.

Vaikka Suomi on harvaan

asuttu, maamme lukioverkko

on kansainvälisesti ottaen poik-

keuksellisen tiheä. Niinpä lä-

hes jokainen suomalainen nuo-

ri voi kotona asuen käydä koko

yleissivistävän koulutuksensa

yliopiston kynnykselle saakka.

Tämä on suuri etu sekä talou-

dellisesti että opintojen edis-

tymistä ajatellen.

Maaseudulla ja haja-asutus-

alueilla lukio on yleensä lähel-

lä, usein jopa samassa raken-

nuksessa peruskoulun yläluok-

kien kanssa. Pienessä lukiois-

sa ympäristö on tuttu ja tur-

vallinen. Opettajat tuntevat

yleensä nimeltä nekin opiske-

lijat, joita eivät opeta. Opetus-

ryhmät ovat varsin kiinteät läpi

lukion.

Pienissä ryhmissä ja hyvin

ohjattuina kouluyhteisön jä-

senet kantavat yhdessä vastuu-

ta hyvien tulosten saavuttami-

sesta. Pienissä lukioissa opis-

kelijat suorittavatkin keskimää-

rin ottaen huomattavasti enem-

män kursseja kuin suurissa.

Keskeyttäneiden ja neljännen

vuoden opiskelijoiden osuudet

ovat pienissä lukioissa huomat-

tavasti maan keskiarvoa pie-

nemmät.

Suomi kuuluu koulutuksel-

lisen tasa-arvon mallimaihin.

Ylioppilaskirjoitusten edellyt-

tämä kurssitarjonta ja opetuk-

sen taso on käytännössä sama

ympäri Suomen. Pienissä lu-

kiokouluissa on opiskelijahuol-

to hoidettu mallikelpoisesti.

Opetushallituksen luokattoman

lukion toimivuutta koskevas-

sa selvityksestä (2005) ilme-

nee, että päätoimista opinto-

ohjaajaa kohti on pienissä lu-

kioissa 76, keskisuurissa 197

ja suurissa lukioissa 357 opis-

kelijaa.

Suomen maaseudun ja haja-

asutusalueiden asuttuna pitä-

misessä pienten kuntien luki-

oilla on keskeinen tehtävä. Val-

tiovalta on tämän myös tiedos-

tanut. Niinpä viimeisimmissä

Peruskoululaiset

pohtivat

lukiovalintojaan

hallitussopimuksissa on ollut

aivan erityinen lausuma pien-

ten lukioiden toimintaedelly-

tysten turvaamisesta. Opetus-

ministeriön Koulutuksen ja tut-

kimuksen kehittämissuunnitel-

massa on pienten lukioiden

verkottumista tuettu vuodesta

2002 lähtien vuosittain noin

130 000 eurolla.

Myös kunnissa on herätty

huomaamaan oman lukion

merkitys. Jos lukio poistuu

paikkakunnalta, poistuu usein

paljon muutakin. Esimerkiksi

kuntaan muuttoa havittelevien

yrittäjien ensimmäisiä kysy-

myksiä on, miten heidän ja

heidän työntekijöidensä lasten

koulutus saadaan järjestettyä.

Pienten lukioiden ylläpitä-

jät pitävätkin kaikin puolin

hyvää huolta kouluistaan. Use-

ammassa kuin joka kymme-

nennessä pienessä lukiossa on

koulurakennuksen uudistus-

hanke joko äskettäin päättynyt

tai juuri alkamassa.

Huittisten kaupungilla

on valmius toimia alueel-

lisena kansalaisopisto-

koulutuksen järjestäjänä.

Kaupunki on valmis käy-

mään tarvittavat sopimus-

neuvottelut Harjavallan ja

Kokemäen kaupunkien

sekä tarvittaessa muiden

kuntien kanssa alueellisen

kansalaisopistotoiminnan

järjestämiseksi kaakkoi-

sessa Satakunnassa.

Porin seutukunnan alu-

eellisen kansalaisopiston

selvitystyön tavoitteena oli

selvittää, mitä mahdolli-

suuksia on alueellisen kan-

salaisopiston perustamiselle

ja mitä vaikutuksia yhdis-

tymisellä on. Lisäksi hank-

keen koordinaattorin tehtä-

vänä oli antaa oma suosi-

tuksensa toteutettavasta

mallista ja toteutusaikatau-

lusta. Hanke alkoi elokuus-

sa 2006 ja päättyi joulu-

kuussa 2006.

Huittisilla valmius

alueelliseenkin

kansalaisopistoon

Hankkeen koordinaatto-

ri ehdottaa loppuraportis-

saan Porin seutukuntaan pe-

rustettavaksi kaksi alueel-

lista kansalaisopistoa. Pori

ja ympäristökunnat muo-

dostaisivat oman kansalais-

opistokokonaisuuden.

Toisen alueellisen opis-

ton muodostaisivat Harja-

vallan

kansalaisopisto,

Huittisten seudun kansalais-

opisto sekä Kokemäen kan-

salaisopisto.

Opistot toimisivat isän-

täkuntaperiaatteella, jolloin

Huittisten kaupunki toimi-

si toisena koulutuksen jär-

jestäjänä.

Karhukuntatoimikunta

on pyytänyt Karhukuntien

kaupungin- ja kunnanhal-

lituksilta 30. maaliskuuta

mennessä lausunnot siitä,

ovatko ne halukkaita lähte-

mään mukaan alueopisto-

toimintaan ja kumpaan alu-

eelliseen opistoon kunta on

halukas liittymään.

Kaupungin yhteistyö-

toimikunnan jäsenmäärä

ei kasva Vammalan ja

Suodenniemen kuntalii-

toksen myötä.

Kaupunginhallitus nime-

si maanantaina edelleen

kaudeksi 2007-03 samat jä-

senet kuin viime kaudelle

Yhteistyötoimikunnan

koko jäi ennalleen

Matkapuhelimen käy-

tölle ja aivosyövälle ei löy-

tynyt selkeää yhteyttä.Vii-

dessä Pohjois-Euroopan

maassa valmistuneen tut-

kimuksen mukaan matka-

puhelimen käytön ja pa-

hanlaatuisen aivokasvai-

men välillä ei ole selvää

yhteyttä. Tulokset julkais-

tiin International Journal

of Cancer -verkkolehdes-

sä 19. tammikuuta.

Tutkimus matkapuheli-

men käytön yhteydestä pa-

hanlaatuisen aivokasvaimen,

gliooman, riskiin tehtiin

Tanskassa, Suomessa, Nor-

jassa, Ruotsissa ja Englan-

nissa. Tutkimuksen mukaan

matkapuhelimen käyttäjillä

ei ole suurentunutta vaaraa

saada gliooma.

Matkapuhelimen sään-

nöllinen käyttö, käytön kesto

tai puheluiden yhteenlasket-

tu määrä eivät vaikuttaneet

sairastumisriskiin.Ainoa vii-

te matkapuhelimen mahdol-

lisesta vaikutuksesta todet-

tiin niiden joukossa, jotka

olivat käyttäneet matkapu-

helinta ainakin 10 vuotta.

Heillä oli hieman useammin

kasvain samalla puolella

päätä, jolla he olivat matka-

puhelinta yleensä pitäneet.

Tiedot puhelimen käytöstä

kerättiin henkilökohtaisilla

Kansainvälinen tutkimus:

Kännyköillä ja

aivosyövällä ei

selvää yhteyttä

haastatteluilla. Muistami-

seen liittyy aina virhemah-

dollisuus, mikä aiheuttaa

epävarmuutta tuloksiin.

Eri maiden tutkimusai-

neisto analysoitiin Säteily-

turvakeskuksessa (STUK).

Tutkimuksen suomalaisia

rahoittajia olivat muun mu-

assa Emil Aaltosen Säätiö,

Suomen Akatemia sekä

Kansanterveyden tutkija-

koulu (Academy of Finland

and Doctoral Programs for

Public Health, DPPH).

Tutkimus suurin tähän

saakka tehdyistä

Tutkimukseen osallistui

vuosina 2000–2004 yhteen-

sä 1521 glioomaan sairas-

tunutta ja 3301 tervettä ver-

tailuhenkilöä. Yli 10 vuotta

matkapuhelinta käyttäneitä

oli enemmän (222) kuin ai-

emmissa tutkimuksissa.

- Vaikka tulokset eivät

osoita matkapuhelimen käy-

tön suurentavan syöpävaa-

raa, tarvitaan pitkäaikaises-

ta käytöstä lisää tutkimus-

tietoa”, toteaa Säteilyturva-

keskuksen tutkimusprofes-

sori Anssi Auvinen. Matka-

puhelimen käytön ja aivo-

kasvainten yhteydestä val-

mistuu lähiaikoina laaja, 14

maan aineistoon perustuva

kansainvälinen tutkimus.

Maaseudun ja haja-asutus-

alueiden pienet lukiot ovat hy-

vin verkostoituneet. Vuonna

2005 kootun selvityksen mu-

kaan 56 %:lla pieniä lukioita

on käytössään pedagoginen

kouluverkko ja 46 %:lla video-

neuvottelulaitteisto. Pienten

lukioiden verkosta on tullut

alan valtakunnallinen esimerk-

ki.

Lukion "pienuuden" rajana

pidetään 120 opiskelijaa. Pien-

ten lukioiden keskinäisenä ke-

hittämis- ja yhteistyöjärjestö-

nä toimii Suomen Lähilukio-

yhdistys, jolla on tällä hetkel-

lä 119 jäsenlukiota. Opettajat

ja rehtorit kokoontuvat vuosit-

tain verkosto- ja kehittämispäi-

villeen ja pitävät lisäksi yhteyt-

tä mm. keskinäisen sähköpos-

tiverkon kautta.

Pieni lukio tarjoaa nuorille

yksilöllisyyden huomioon ot-

tavan, joustavan ja kannusta-

van oppimisympäristön.

Jukka O. Mattila

Kirjoittaja, Jukka O. Mattila on Suomen Suomen Lähilu-

kioyhdistyksen puheenjohtaja.

eli Marja Aholan (vralla)

Samueli Seljänperä),

Lisäksi kaupunginhalli-

tus totesi, että jäseninä ovat

myös kaupunginjohtaja va-

rajäsenenään suunnittelu-

johtaja ja työsuojelupäällik-

kö varajäsenenään apulais-

kaupunginjohtaja.

Valtatie 3:n läntisellä ke-

hällä Tampereen Sarankul-

massa tehdään parhaillaan

työnaikaisia liittymiin ja kais-

toihin liittyviä järjestelyjä,

jotka vaikuttavat liikenteen

sujuvuuteen.Yksi ohituskais-

ta poistuu käytöstä ja erita-

soliittymässä on avattu työn-

aikainen kiertoliittymä.

Läntisen kehän nousukaista

Bauhausin ja Linnakorven vä-

liltä suljetaan liikenteeltä tors-

taina 18.1. kello 9, kun aamu-

ruuhka hiljenee. Tämän jälkeen

Läntisellä kehällä on kyseisellä

matkalla käytössä vain yksi

ajokaista kumpaankin suun-

taan. Liikenne Nokiaa kohti

ohjataan nykyiselle ohituskais-

talle.

Sarankulmassa ei kannata

ajaa muistivaraisesti

Muutos on tienkäyttäjän

näkökulmasta erittäin merkit-

tävä. Jos vanhasta muistista

lähtee ohittamaan jonoa rau-

takaupan mäessä, ajautuu vas-

taantulijoiden kaistalle. Kais-

tan poistaminen vilkasliiken-

teisellä tiellä edellyttääkin au-

toilijoilta erityistä tarkkaavai-

suutta. Nousukaistan sulkemi-

nen ei kuitenkaan vaikuta var-

sinaisiin risteysjärjestelyihin.

Autoilijat pääsevät käänty-

mään kehätielle Bauhausin liit-

tymästä entiseen tapaan.

Kaistan sulkeminen tasoit-

taa liikennevirran etenemistä

vilkkaaseen aikaan Sarankul-

man ja Linnakorven välillä,

kun tarpeettomat jonon ohituk-

set jäävät historiaan. Hiljaisen

liikenteen aikaan liikennevir-

ta sen sijaan hieman hidastuu

nykyisestä.

Nykyinen nousukaista ero-

tetaan liikenteestä teräskaiteel-

la ja betoniesteillä. Suljettu

kaista jää Läntisen kehän työ-

maaliikenteen käyttöön, mikä

lisää rakennuskohteen turval-

lisuutta.

Viime viikon alussa avattiin

liikenteelle Sarankulman eri-

tasoliittymän työnaikainen

kiertoliittymä. Kiertoliittymä

sijaitsee Toivionkadun, Nuu-

tisarankadun, Naistenmatkan-

tien ja Sarankulman eritasoliit-

tymien ramppien yhtymäkoh-

dassa. Kevään mittaan erita-

soliittymien ramppeja avarre-

taan. Ne rakennetaan valmiik-

si ensi kesänä.

Page 11 - Alueviesti_04_2007