Page 4 - Alueviesti_04

Keskiviikko tammikuun 24. 2007

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

4

JSN

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS: 03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

Mainospäällikkö

Matti Tolonen 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05/pmm

!

1,26/pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26/pmm

!

1,52/pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36/pmm

!

1,68/pmm

p. 0200 71000

Toimitus, konttori, myynti

!

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSMYYNTI:

Anne Tuimala

050-436 5068

Jerry Stenberg

050-593 0620

Vammalan lukio ja Huit-

tisten ammatti- ja yrittäjä-

opiston Huittisten yksikkö

aloittavat ammattilukioyh-

teistyön vuoden 2007 syk-

syllä. Opiskelija suorittaa

ammatillisen tutkinnon Huit-

tisissa ja lukion Vammalan

lukiossa.

Ammatti- ja yrittäjäopistos-

sa ammattilukiotoiminta aloi-

tettiin syksyllä 2006 yhteis-

työssä Lauttakylän lukion

kanssa. Opiskelija suorittaa lii-

ketalouden perustutkinnon

(merkonomi) tai tietojenkäsit-

telyn perustutkinnon (data-

nomi), sekä lukion päättötodis-

Huittisistakin

ammattilukioon

Vammalaan

tuksen ja ylioppilastutkinnon.

Lukio-opintoja opiskellaan

kahdessa jaksossa lukuvuodes-

sa ja opiskeluaika on neljä

vuotta.

Opinnot toteutetaan vaihto-

jaksojärjestelmällä siten, että

ammatilliset opinnot ja lukio-

opinnot vuorottelevat eri jak-

soissa. Lukuvuosi on jaettu vii-

teen jaksoon, ammatillisia

opintoja on kolmessa jaksossa

ja lukio-opintoja kahdessa jak-

sossa. Neljäntenä opiskeluvuo-

tena ammattilukiolaiset keskit-

tyvät lukio-opintoihin ja yli-

oppilaskirjoituksiin. Ammatil-

liset opinnot opiskellaan Huit-

tisten ammatti- ja yrittäjäopis-

SatakunnanYrittäjät on

valinnut Porin Yrittäjät

ry:n vuoden paikallisyh-

distykseksi Satakunnassa.

Perusteita oli monia ku-

ten muun muassa kunnal-

linen vaikuttaminen, erit-

täin hyvin hoidettu tie-

dotustoiminta sekä osal-

listuminen järjestöyhteis-

työhön. Valinnassa arvi-

oidaan yhdistyksen toi-

mintaa laaja-alaisesti.

Vuoden Paikallisyhdistys

valittiin neljännen kerran.

Aiemmin palkinnon ovat

saaneet Euran, Harjavallan

ja Säkylän yhdistykset.

Porin Yrittäjät on samal-

la myös Satakunnan ehdo-

kas valtakunnallisessa yh-

distysten välisessä kilpai-

lussa. PorinYrittäjien jäsen-

määrän kasvu oli viime

vuoden aikana poikkeuksel-

lisen vahvaa. Samalla rikot-

tiin ”maaginen” tuhannen

jäsenen raja. Jäsenmäärä oli

vuoden lopussa noin 1040.

Vuoden alussa jäseniä oli

noin 880. Kasvu ylitti reip-

paasti aluejärjestön asetta-

man tavoitteen. Myös jär-

jestäytymisaste Porissa kas-

voi viidellä prosentilla eli

kasvu ei tullut yksin yritys-

ten määrän kasvusta.

Yhdistys on jäsenmääräl-

tään maamme kuudennek-

si suurin. Yhdistyksen pu-

heenjohtaja JoukoViljamaa

ja sihteeri Orwo Rekola

korostavat edunvalvonnan

merkitystä jäsenmäärän ke-

hityksessä.

- Uskon että nopea kas-

vu johtuu suurelta osin sii-

tä, että yhdistys on selke-

ästi nähty yrittäjien edun-

valvojana. Osa kasvusta on

tietysti tullut tehostuneen

markkinoinnin avulla, Vil-

jamaa toteaa.

- Markkinointi näkyy vä-

littömästi, mutta edunval-

vonta ratkaisee, saadaanko

pysyviä jäseniä. Siksi toi-

minnassa pitää painottaa

edunvalvontaa, muistuttaa

Rekola. Hän on ollut yh-

distyksen toiminnassa mu-

kana koko sen 25-vuotisen

historian ajan.

- Jäsenedut ovat nykyi-

sin jo moninkertaiset jäsen-

maksuun verrattuna. Pitää

myös muistaa, että mitä

enemmän yhdistyksellä on

jäseniä, sen painavampi sen

sana on.

Viljamaa toteaa, että jä-

senkunta on myös selkeäs-

ti nuorentunut. Se tuo mu-

kanaan uusia haasteita,

mutta myös mahdollisuuk-

sia.

- Hallitustyöskentelyyn

on saatu uusia innokkaita

jäseniä. Hallitus on myös

monipuolinen, sen jäsenil-

Porin Yrittäjät

vuoden yhdistys

Satakunnassa

lä on laaja kontaktipinta

kenttään. Hallituksen jäse-

nillä on henkilökohtaista

vastuuta omien toimialuei-

densa hoitamisesta. Viime

vuoden lopulla järjestimme

myös koko hallitukselle en-

simmäisen järjestöpoliitti-

sen koulutuksen, Viljamaa

kertoo.

Tietoa kulkee

vartissa ja lehdessä

Porin Yrittäjät on ollut

aktiivinen toimija sekä pai-

kallisella että valtakunnal-

lisella tasolla. SuomenYrit-

täjät otti viime vuonna käyt-

töön esimerkiksi seniorijä-

senten jatkoneuvonnan po-

rilaisten aloitteesta.

Paikallisesti otettiin vii-

me vuonna kantaa esimer-

kiksi VR:n junaliikentee-

seen sekä kantakaupungin

yleiskaavaan. Porin Seudun

elinkeinostrategiaa valmis-

teltiin yhteistyössä Porin

Seudun Kehittämiskeskuk-

sen kanssa.

-Hallituksen kokousten

yhteydessä aloitettiin ”vir-

kamiesvartit”. Niissä on

vieraillut kaupungin edus-

tajia puhumassa oman alan-

sa asioista – vartin tai pi-

demmän aikaa, Viljamaa

toteaa.

Yhtenä merkittävänä pal-

kitsemisperusteena oli erit-

täin hyvin hoidettu tiedo-

tus. Yhdistyksen tiedotus-

vastaava Orwo Rekola on

toimittanut yhdistyksen

omaa Pyry-tiedotuslehteä

yhtäjaksoisesti yli kymme-

nen vuotta. Lisänä ovat

omat internet-sivut, joita

hoitaa myös hallitukseen

kuuluva Erja Lindholm.

-Käytännössä on nähty,

että yhdistykset joilla tie-

dotus pelaa, menee muuten-

kin paremmin, Rekola to-

teaa.

Hän muistuttaa, että jä-

senyrittäjille on tarjolla run-

saasti tietoa. Järjestö tiedot-

taa valtakunnan, maakun-

nan ja kuntien tasolla.

-Pitää kuitenkin muistaa,

ettei kerrota joka portaalla

samoista asioista samalla ta-

valla, vaan haetaan omat

näkökulmat, Rekola huo-

mauttaa.

Viestinten lisäksi hän ko-

rostaa henkilökohtaisten

kontaktien tärkeyttä.

-Ainakin 200 yrittäjän

kanssa olen joka kuukausi

henkilökohtaisesti puheis-

sa. Pienessä yhdistyksessä

tämä voisi olla jopa paras

toimintatapa.

Tiedottajana Rekola toi-

voisi myös kentän ottavan

aktiivisemmin yhteyttä, jot-

ta vuorovaikutus olisi en-

tistäkin tiiviimpää.

tossa. Yleissivistävät aineet,

kuten suomen kieli, englanti,

ruotsi ja matematiikka sekä

valinnaiset opinnot keskittyvät

lukiojaksoille.

Ammattilukio-opintojen

opetussuunnitelma on kehitet-

ty Vammalan lukion ja Vam-

malan ammatillisten oppilai-

tosten välisessä yhteistyössä ja

siitä on saatu hyviä kokemuk-

sia jo yli kymmenen vuoden

ajalta.

Ammatillisten opintojen

täydentäminen lukio-opinnoil-

la tai ylioppilastutkinnon suo-

rittaminen tarjoavat mahdolli-

suuden parantaa jatko-opinto-

valmiuksia sekä vahvistavat

työelämässä tarvittavaa osaa-

mista.

Ammattilukiokoulutuksen

vahvuuksia on se, että valmis-

tuttuaan opiskelija voi työsken-

nellä ammattilaisena omalla

alallaan tai jatkaa opintojaan.

Hän on vahvempi teoreettisis-

sa aineissa kuin perustutkin-

non suorittanut ja hän omaa

myös käytännön ammatilliset

taidot.

Ammattilukioon hakeudu-

taan yhteishaussa omalla koo-

dilla.

Pikonlinnan sairaalan alu-

een ja kiinteistön tulevaisuu-

den käyttötarkoitusvaihtoeh-

toja koskeva selvitys on val-

mistunut ja sen perusteella

sairaanhoitopiirin hallitus on

päättänyt jatkaa alueen ja

kiinteistön tulevaisuuden

käytön suunnittelua pääosin

sosiaali- ja terveyshuollon

tarpeisiin sekäÊselvittää kiin-

teistön asuinkäyttömahdol-

lisuutta.

Selvitystyötä ovat sairaan-

hoitopiirin toimeksiannosta

tehneet Huoneistokeskus Oy ja

A-Rakennuttajat Oy.

Pikonlinna jatkossa sosiaali-

ja terveyshuollon tarpeisiin

Pikonlinnan sairaalakiinteis-

tön asemakaavan osalta ryhdy-

tään tarvittaviin toimiin tarkoi-

tuksena on löytää ratkaisut, jot-

ka mahdollistavat kiinteistön

käytön sairaanhoitopiirin kan-

nalta taloudellisesti ja toimin-

nallisesti hyväksyttävällä taval-

la sekä palvelevat samalla Kan-

gasalan kunnan tavoitteita.

Pikonlinnan sairaalassa toi-

mivat tällä hetkellä keuhkosai-

rauksien ja syöpätautien klini-

kat, neurologian kuntoutumis-

osasto sekä tukitoimintoja. Suu-

rin osa sairaalan toiminnoista

siirtyy vuoden loppuun men-

nessä Keskussairaalan alueel-

le. Pikonlinnaan jää tämän jäl-

keen Taysin neurologian kun-

toutumisosto, lisäksi Tampereen

kaupunki vuokraa neljä vuode-

osastoa vuosiksi 2008 – 2009

ja Kangasalan kunnan koulu-

toimi yhden vuodeosaston vuo-

teen 2009. Myös muillaÊsosi-

aali- ja terveydenhuollon toi-

mijoilla on ollut kiinnostusta

vuokrata väliaikaisesti sairaa-

lan tiloja.

Pikonlinnan sairaalatontin

kokonaispinta-ala on noin 40

hehtaaria. Sairaala-alueella on

neljä kiinteistöä, joista sairaala-

rakennus valmistui 30-luvulla ja

sädehoitorakennus 60-luvulla.

Hirvien metsälle aihe-

uttamien

vahinkojen

määrä on vuoden 2005

roiman nousun jälkeen

laskenut Lounais-Suo-

men metsäkeskuksen alu-

eella. Satakunnassa va-

hingot ovat keskittyneet

Huittisiin, Eurajoelle ja

Noormarkkuun.

Lounais-Suomen metsä-

taloustarkastajat tekivät vii-

Hirvet tehneet vahinkoa Huittisissa

me vuonna yhteensä 87 hirvi-

vahinkoarviota. Näistä metsän-

omistajille maksetaan tänä

vuonna yhteensä korvauksia

203 000 euroa, kun viimevuo-

tinen korvaussumma oli 343

000 euroa.

Satakunnassa arvioitiin 39

hirvivahinkoa viime vuonna.

Näistä korvaussummaksi muo-

dostuu 83 000 euroa. Ennen

vuotta 2005 hirvivahinkojen

määrä on vuodesta 2000 ollut

laskussa. Vuonna 2005 tehtiin

77 arviota ja vahingot olivat

134 000 euroa.

Vahingot ovat keskittyneet

eteläiseen Satakuntaan. Eniten

korvattavaa vahinkoa on syn-

tynyt Eurajoella Vuojoen yh-

teismetsässä, Noormarkussa ja

Huittisissa. Varsinais-Suomes-

sa tehtiin 48 arviota, joista kor-

vaussumma on 120 000 euroa.

Valtio korvaa yksityisille

metsänomistajille hirvieläinten

metsälle aiheuttamia, enin-

tään kolme vuotta vanhoja

tuhoja. Metsäkeskuksen te-

kemään arviointiin perustu-

va korvaus maksetaan arvi-

ointia seuraavana vuonna.

Jo puolenkin hehtaarin

tuhoala voi riittää korvauk-

sen saamiseen, jos pahoin

vaurioituneita taimia on

runsaasti. Korvauksen ha-

kijan omavastuu on 250

euroa.

Tampere-Pirkkalan logis-

tiikkakeskus -hankkeen 2.

vaihe on käynnistymässä.

Hankkeen jatkosuunnittelua

lähdetään valmistelemaan

esiselvityksen pohjalta. Han-

ketta ryhdytään markkinoi-

maan valtakunnallisesti,

maakunnallisesti ja paikalli-

sesti päättäjille, viranomai-

sille, elinkeinoelämälle ja si-

dosryhmille.

Kakkosvaiheeseen osallis-

tuvat Pirkkalan kunta, Tam-

pereen kaupunki ja Lempää-

län kunta Pirkanmaan liiton

kanssa. Projektisuunnitelma

Tampereen seudun

logistiikkakeskuksen

2. vaihe käynnistyy

esitetään maakuntahallituk-

selle 13. helmikuuta pidettä-

vässä kokouksessa.

Kakkosvaiheen aikana val-

mistellaan alueen yleissuun-

nitelma maakuntakaavoituk-

sen ja kuntakaavoituksen

sekä muun viranomaissuun-

nittelun pohjaksi. Selvitys-

työtä tehdään alueen kytke-

miseksi valtakunnalliseen tie-

ja rataverkkoon sekä Tampe-

re-Pirkkalan lentoaseman lo-

gistiikkapalvelujen kehittä-

miseen. Lisäksi valmistellaan

logistiikkakeskuksen toimin-

tamalli ja organisointi sekä

lopullinen

hankepäätös.

Myös vastaavia kansainväli-

siä esimerkki- ja vertailukoh-

teita on tarpeen selvittää.

Logistiikkakeskukselle on

esitetty sijaintialueeksi Lin-

nakorven, Sarankulman ja

Sääksjärven välistä aluetta

Pirkkalan rajaseudulla. Myös

alueen yritykset pitävät aluet-

ta tarkoitukseen sopivana.

Pirkanmaan liitto, Tampe-

reen kaupunki ja Pirkkalan

kunta selvittivät ensimmäi-

sessä vaiheessa, onko Tam-

pereen seudulle sijoittuvalle

valtakunnalliselle logistiikka-

keskukselle kysyntää. Elin-

keinoelämän ja logistiikkayri-

tysten edustajat pitivät Tam-

pereen seutua erittäin hyvä-

nä alueena valtakunnallisek-

si kaiken palvelun logistiik-

kakeskukseksi, sisämaan sa-

tamaksi.

Kuljetusyrityksistä 2/3 ja

teollisuudesta 1/3 olisi val-

miita siirtymään uudelle alu-

eelle alle viiden vuoden si-

sällä.

Maalisvaalit tuovat Suomeen joukon uu-

sia kansanedustajia ja ilmeisesti vielä suu-

remman joukon vanhoja kansanedustajia.

Uusiksi aikovat ovat aloittelemassa vaa-

likampanjoitaan tukijoukkoineen. Lehtiä ja

radioita lähestytään aiheella jos toisella, sillä

näkyminen on nyt tärkeätä.

Onnea vaan kaikille yrittäjille, ikään, ko-

kemukseen tai sukupuoleen katsomatta.

Tässä maassa on joukko kansanedusta-

jia, jotka ovat tehneet vaalityötä koko vaa-

likauden, jopa useamman, esiintymällä jat-

kuvasti aikakauslehtien ja iltapäivälehtien

otsikoissa. Heidän valtiomiestaitonsa eivät

useinkaan ole juttujen aiheita, mutta kih-

laukset, verot, erot ja avioliitot sitä enem-

män.

Ylitse muiden tästä joukosta erottuu mi-

nisteri Tanja Vienonen-Karpela-Saarela.

Missiaikoinaan hän esiintyi melko rohkeis-

sakin kuvissa, mutta sittemmin vuodet ovat

tuoneet esiintymiseen muutoksen. Kuvissa

nähdään viileän rauhallinen, keski-ikää lä-

hestyvä kaunotar, joka jaksaa melkein joka

viikko paljastaa jollekin lehdelle uuden puo-

len itsestään ja suhteistaan.

Näin tehtynä vaalityö on pitkäjänteistä

ja kunnioitettavaa. Ei juuri viikkoa neljän

vuoden vaalikaudessa ilman Tanjaa, jota

ilman tietyt lehdet eivät voi elää eikä Tanja

ilman niitä.

Kadehdittavaa. - Ehkä juuri alitajuinen

kateus Tanjaa kohtaan sai minut tässä hil-

jan kysymään Ärrällä, onko heillä siellä

myynnissä lehtiä, joissa ei ole yhtään jut-

tua Tanjasta.

- Ehkä, vastattiin, ja suositeltiin kolmea

ristikkolehteä.

Ostin niistä yhden. Ja totta totisesti, var-

sinaisia juttuja niissä ei em. henkilöstä ol-

lut.

Sanat Vienonen, Tanja, Karpela ja Saa-

rela tosin tulivat tehtäviä ratkoessani esiin

ainakin yhden kerran jokaisessa.

Erkki Petman

Vaalityötä

kaiken aikaa

Page 4 - Alueviesti_04_2007