Page 14 - Alueviesti_04

Vammalan lukio on jälleen mu-

kana EU-rahoitteisessa Comenius-

projektissa. Vammalassa kehitel-

tiin syksyllä opiskelijoiden oppi-

mista seuraava päiväkirja, joka lä-

hetettiin toteutettavaksi myös

muihin Comeniusmaihin Espan-

jaan, Saksaan ja Skotlantiin.

-Päiväkirjan tarkoitus oli saada

oppilaat tutkimaan omia opiskelukäy-

täntöjään, ja saada heidät kehittämään

niitä, selvittää lukion lehtori Kasper

Kouvo. Erilaisia oppimistutkimuksia

on tehty paljon ennenkin, mutta päi-

väkirjan avulla pystyttiin luomaan ko-

konaisvaltaisempi katsaus oppilaiden

elämään. -Opiskelu on vain osa elä-

mää. Kun kokonaisuus on kunnossa,

opiskelukin sujuu. Kokonaisuuden

hahmottamisen vuoksi päiväkirjassa

kyseltiin oppimisen lisäksi esimer-

kiksi opiskelijoiden vireydestä, mi-

näkäsityksestä ja sosiaalisista suhteis-

ta.

Päiväkirjaa täytettiin kaksi viikkoa.

Ensimmäisen viikon jälkeen ohjaaja

luki merkinnät, ja antoi niistä palau-

tetta. Yhteisestä keskustelutuokiosta

sai lisäksi ohjeita tulevalle kehittä-

misviikolle. Kouvon mukaan toivee-

na on, että opiskelijoiden havainnointi

ja kehittäminen jatkuisi edelleen. Tär-

keää olisi huomioida myös se, että

koulutyössä

menestyminen koostuu useista eri

osatekijöistä. -Jos monet tekijät tu-

kevat opiskelua, opiskelija todennä-

köisesti menestyy. Jos taas monet te-

kijät ovat oppimista estäviä, tällöin

ilmenee vaikeuksia.

Televisio

syö vapaa-aikaa

Päiväkirjaprojekti huipentui, kun

saksalaiset, skotlantilaiset ja espan-

Keskiviikko tammikuun 24. 2007

14

Päiväkirjat ohjaavat entistä tehokkaampaan opiskeluun

Comeniuksen päiväkirjaprojekti herätti opiskelijoissa paljon ajatuksia. Taustalla espanjalaiset pohtivat omia havaintojaan, edessäVammalan

lukion Niina Piranen (vas.), Jelena Leppäniemi ja Laura Tomula.

Satakunnan Pyhäjärven

tila voi olla uhattuna jo seu-

raavan runsassateisen vuo-

den aikana, sillä järvi rea-

goi nopeastikin kuormituk-

sen muutoksiin. Siksi suoje-

lutoimien jatkamista pide-

tään uudessa suojeluohjel-

massa ehdottoman tärkeä-

nä. Ilmastonmuutoksen ai-

heuttamat muutokset sadan-

nassa ja kuormituksessa voi-

vat haastaa vesiensuojelu-

työn jopa lähivuosina.

Suojelutoimien tavoitteena

on ylläpitää ja turvata Pyhä-

järven hyvä tila vuosina 2007-

2013. Tämä tarkoittaa ja edel-

lyttää sitä, että järveen tuleva

ulkoinen kuormitus on pysy-

västi alhaisempi kuin keski-

määrin vuosina 2000–2006.

Vuoteen 2013 kantavan ta-

voitteiden mukaan järven vir-

kistyskäyttöarvo on suuri ja

alueella on järven varaan ra-

kentuvaa matkailutoimintaa,

ilmastomuutoksen vaikutuksiin

on varauduttu, alueen teolli-

suus ja kunnat voivat käyttää

vettä raakavetenään.

Tarkoitus myös on, että kau-

pallisesti kannattava elinkeino-

kalastus pitää Pyhäjärven ka-

laston rakenteen kunnossa, alu-

een eri toimijoiden vesiensuo-

jelutietoisuus on lisääntynyt ja

asukkaat ovat tietoisia jokapäi-

väisistä vesiensuojelutoimista

sekä seuraavat Pyhäjärven ti-

laa.

Perustana

veden hyvä laatu

Pyhäjärvi on Lounais-Suo-

men suurin järvi, jolla on alu-

een asukkaille, kunnille ja teol-

lisuudelle suuri merkitys. Py-

häjärven suojelutoimien tarkoi-

tuksena on turvata Pyhäjärven

hyvä vedenlaatu, joka mahdol-

listaa järven virkistys- ja raa-

kavesikäytön myös tulevaisuu-

dessa.

Pyhäjärven vedenlaatu on

1980-luvulta saakka ollut uhat-

Sateet ja ilmastonmuutos haastavat Pyhäjärven suojelijat

tuna ulkoisen ravinnekuormi-

tuksen aiheuttaman rehevöity-

misen vuoksi. Pyhäjärven suo-

jelurahaston toiminnan ensisi-

jainen tavoite on perustamises-

ta saakka ollut järven rehevöi-

tymiskehityksen pysäyttämi-

nen.

Pyhäjärven vedenlaatua ku-

vaavat muuttujat, kuten fosfo-

ri- typpi- ja aklorofyllipitoisuu-

det sekä näkösyvyys ovat vii-

me vuosina osoittaneet parem-

paa vedenlaatua kuin keski-

määrin 1990-luvulla.

Myös sinileväpitoisuudet

ovat viime vuosina olleet al-

haisia. Fosforitase vuosille

2000–2006 osoittaa, että Py-

häjärveen vuosittain jäävän

fosforin osuus on selvästi pie-

nempi kuin jaksolla 1995–

1999.

Suurimman yksittäisen kuor-

mittajan, Yläneenjoen vuosit-

tainen fosforikuormitus on

2000–2006 ollut keskimäärin

17 prosenttia alhaisempi kuin

1995-1999. Valuma-alueella on

toteutettu lukuisia vesiensuo-

jalaiset opiskelijat saapuivat Vamma-

laan kertomaan omista kokemuksis-

taan. Kulttuurieroista huolimatta nuo-

ret omasivat melko yhtenäisiä mieli-

piteitä projektista. Etenkin espanja-

laiset ja suomalaiset opiskelijat oli-

vat havahtuneet television ja tieto-

koneen edessä kulutetun ajan suu-

reen määrään. -Television katselun

määrä yllätti todella, kun kaikki mer-

kittiin tarkkaan ylös, Jelena Leppä-

niemi myöntää.

Päiväkirjan pitäminen oli mielen-

kiintoinen kokemus, joka jäi mieliin

pääosin positiivisena. -Tämä oli en-

simmäinen kerta, kun päiväkirjapro-

jektia kokeiltiin. Yhteisiä kokoontu-

misia olisi voinut olla enemmän, tuu-

mivat Saksan Otto-Hahn Gymna-

siumsin opiskelijat. Suomalaiset opis-

kelijat nyökyttelivät vieressä. -Ko-

kemusten jakamisesta olisi voinut

saada uutta intoa.

-Projektia olisi kahden viikon si-

jaan voinut venyttää vaikka koko jak-

son tai lukukauden mittaiseksi, sillä

lukioikäisenä kaikilla on oma opis-

kelutekniikkansa, tuumivat puoles-

taan skotit Peebles High Schoolista.

Vammalan lukiolaiset olivat ehti-

neet koota omat havaintonsa neljäk-

si pääkohdaksi ennen muiden ryh-

mien vierailua. Oppilaiden huomio

projektissa kiinnittyi etenkin aktiivi-

seen lukemiseen, asenteeseen, koti-

tehtävien tekemiseen ja biologiseen

ulottuvuuteen, kuten unen pituuteen

ja liikunnan lisäämiseen.

Kasper Kouvo iloitsi projektin

päättyessä siitä, kuinka opiskelijat

ottivat tehtävän omakseen ja tekivät

merkintöjään huolella. Vammalan lu-

kion opettajista Comenius -vierailua

olivat Kouvon lisäksi toteuttamassa

Hilkka Rajakorpi, Merja Lumijärvi,

Merja Musakka, Eija Koski, Minna

Koskinen ja Heikki Kosonen.

jelukohteita, kosteikkoja, las-

keutusaltaita ja erilaisia suo-

datusjärjestelmiä. Ravinne-

kuormituksen määrä on kui-

tenkin voimakkaasti kytkeyty-

nyt sadantaan ja jokien virtaa-

maan.

Kuormituksen

minimointiin

pelloilla ja tiloilla

Ulkoisen kuormituksen pie-

nentämisen tavoitteena on ny-

kyisen alhaisen kuormitustason

vakiinnuttaminen ja saaminen

pysyväksi. Tässä tärkein toimi

on kuormituksen minimointi

viljelyteknisesti sen syntypai-

kalla eli pellolla tai tilalla.

Maatalouden ympäristötuki-

järjestelmä on edelleen tärkein

valuma-aluetyön työkalu. Vil-

jelijöille tarjotaan ilmaista neu-

vonta- ja suunnitteluapua, eri-

tyisesti erityisympäristötukiso-

pimuksiin liittyvää apua.

Mahdollisuuksien mukaan

valuma-alueen toimenpiteisiin

- kunnossapitoon, kustannuste-

hokkuuteen ja toimivuuteen -

haetaan hankerahoitus. Lisäksi

vesiensuojelutoimenpiteitä to-

teutetaan rahaston ja ympäris-

tökeskuksen rahoituksella.

Maatalouden kuormituksen

pienentämissä erityisiä keinoja

ovat viljelytekniikoiden kehit-

täminen, kotieläintalouden lan-

nankäsittelyn kehittäminen, vil-

jelyalueiden kasvipeitteisyys,

alueelliset ja tilakohtaiset ravin-

netaseet, ojien kunnon tarkis-

taminen, täsmäneuvonta eri kas-

vi- ja maalajeille, olemassa ole-

vien kohteiden kunnossapito,

kosteikot, laskeutusaltaat, pa-

tojen ketjut sekä valuma-alue-

yhteistyön kehittäminen ja työ-

ryhmän perustaminen.

Pyhäjärven suojeluohjelma

pyrkii osaltaan edistämään haja-

asutuksen jätevesien käsittelys-

sä tapahtuvaa teknistä kehitys-

tä erityisesti yhteistyöhankkei-

den kautta. Asukkaille myön-

netään kompostikäymälä avus-

tuksia. Myös haja-asutuksen

jätevesien käsittelyn tehostami-

seen tähtäävää kyläkohtaista

selvitystyötä voidaan rahoittaa.

Suojeluohjelma on mukana

kuntien kokoamassa jätevesiasi-

oita käsittelevässä yhteistyöryh-

mässä. Pyhäjärven valuma-alu-

eella kiinnitetään huomiota ra-

kennettujen alueiden - maan-

tiealueet, lentokentät, liikenne,

taajamat, asuntoalueet - hule-

vesikuormitukseen, jota pyri-

tään pienentämään.

Edullinen kalaston

rakenne

Sisäisen kuormituksen pie-

nentämisen tavoitteena on, että

sisäistä kuormitusta ei synny ja

että kalaston rakenne on elin-

voimaisen ammattikalastuksen

kannalta edullinen.

Tavoitteena on, että järvi py-

syy taloudellisesti kannattavalla

ammattikalastuksella kunnossa.

Hoitokalastus ja tukitoimet ovat

tarpeen, mikäli ulkoinen kuor-

mitus kasvaa, rehevöityminen

etenee ja kalakannat osoittavat

vinoutumisen merkkejä.

Pyhäjärvi-instituutin toteut-

taman suojeluohjelman perus-

rahoituksesta vastaavat suoje-

lurahaston jäsenet. Kunnista

mukana ovat Eura, Säkylä,Ylä-

ne, Oripää, Alastaro ja Kiukai-

nen sekä Rauman kaupunki.

Yrityksistä suojelurahaton jä-

seniä ovat Jujo Thermal, Län-

nen Tehtaat, Ahlstrom Tampe-

re, Sucros ja HK Ruokatalo.

Jäseninä ovat myös Pyhäjärven

kalastusalue ja Pyhäjärven suo-

jeluyhdistys.

Pyhäjärven suojeluohjelman 2007-2013 tavoite on Pyhäjärven hyvän tilan turvaaminen.

Page 14 - Alueviesti_04_2007