Page 11 - Alueviesti_06

Keskiviikko helmikuun 7. 2007

11

Vammalan kaupunginval-

tuusto on tehnyt päätöksen

siirtymisestä prosessiorgani-

saatiomalliin vuoden 2009

alusta. Tässä toimintoketju-

jen uudistustyössä tavoittee-

na on palveluiden laadun ja

tehokkuuden parantaminen,

tulevaisuuden asiakaspalve-

lukyvyn varmistaminen, pal-

veluketjujen uudistaminen ja

osaamisen kehittyminen.

Tärkeänä osana toimintoket-

jujen uudistuksessa on Vam-

malan kaupungin strategian

päivittäminen. Uudistetussa

strategiassa huomioidaan toi-

mintaympäristössä tapahtuneet

muutokset. Vammalan väkilu-

ku on kääntynyt kasvuun, Suo-

denniemi on liittynyt Vamma-

lan kaupunkiin, ja Tampereen

Visiona kasvava Vammala

Vammala uusii

strategiansa ja

toimintamallinsa

heijastusvaikutukset tuovat

uusia asukkaita seutukuntaam-

me.

Näiden myönteisten toimin-

taympäristömuutosten lisäksi

henkilöstön saatavuus pitäisi

ottaa huomioon aikaisempaa

korostuneemmin. Osaavan

henkilöstön puute on tulevai-

suudessa yksi keskeinen on-

gelmakenttä sekä yksityisellä

- että kuntasektorilla.

Visiona uudistetussa strate-

giassa on ”Kasvava Vamma-

la” , jonka perustana on viime

vuosien asukasmäärän lisäys

jaÊ tämän kaupungille muka-

naan tuomat uudet haasteet

palveluiden tuottamisessa,

asuntoalueiden rakentamises-

sa ja yritystoiminnan edelly-

tysten luomisessa. Samalla

Vammala on mukana seudul-

lisissa ja alueellisissa kump-

panuus – ja yhteistyöhankkeis-

sa.. Strategiatyössä huomioi-

daan myös parasta aikaa val-

misteilla oleva kaupunkiraken-

nesuunnitelma.

Toimintoketjujen uudistus-

työ on alkuvaiheessa ja nyt

keskitytään ydintoimintojen

kartoittamiseen. Toimintojen

kehittämistä esitellään kaupun-

ginvaltuustolle 12. maaliskuu-

ta, jonka jälkeen keskitytään

yksityiskohtaisempaan kehittä-

mistyöhön. Perustavoitteena

kehittämistyössäÊ on asiakas-

palvelun parantaminen.

Tässä kehittämistyössä kau-

pungin henkilöstön rooli on

tärkeässä asemassa. Toiminto-

ja työketjujen onnistunut ke-

hittäminen perustuu uusien

työmenetelmien kehittämiseen.

Vammalan kaupunki teet-

ti viime joulukuussa kaupun-

gin koko henkilöstöä koske-

van henkilöstökyselyn. Uu-

den henkilöstökyselyn tulok-

set verrattuna 2004 kyselyyn

osoittavat selvää kehitystä

parempaan suuntaan.Ê Jopa

hieman erikoisena voidaan

pitää sitä, että kaikkien yk-

sittäisten kysymysten osalta

on tapahtunut osin merkit-

tävääkin parannusta.

Erityisen hyvänä tuloksia

voidaan pitää kysymysryhmis-

sä, jotka koskevat lähiesimies-

työskentelyä, työskentelyilma-

piiriä, yhteistyötä, tyytyväisyyt-

tä omaan työhönÊ ja työssäÊ

kehittymistä. Eniten parannet-

tavaaÊ kaupungilla on omassa

työnantajan roolissaan ja tiedon-

kulusta huolehtimisessa ja yk-

sittäisten työntekijöiden asioi-

hin vaikuttamismahdollisuuksi-

en parantamisessa.

Vammalan kaupungin

työilmapiiri muuttunut

parempaan suuntaan

Aikaisempaan kyselyyn ver-

rattuna tämäÊ kysely toteutet-

tiin tarkemmalla työyksikköja-

olla. Vastaajien anonymiteetin

turvaamiseksi työyksikköjä

muodostettaessa edellytettiin,

että yksikössä tuli työskennel-

lä vähintään kuusi henkilöä, jot-

ta se voitiin ottaa omana työ-

yksikkönään mukaan kyselyyn.

Tällä periaatteella kyselyssä oli

mukana 32 työyksikköä, joista

lopullisissa tuloksissa näytetään

27 työyksikön tulokset, koska

viidessä työyksikössä vastaaji-

en määrä alitti vaaditut kuusi

vastaajaa.

Aiemmat kyselyt on tehty

vuosina 2002 ja 2004. Kysy-

mykset kaikissa näissä kyselyis-

sä ovat olleet samat, joten ne

ovat keskenään vertailukelpoi-

sia. Kyselyn vastattiin varsin

hyvin.

Vastaajia oli 394 eli vastaus-

prosentti laskettuna vakinaisen

henkilökunnan määrästä oli

86,2%. Lähes kaikki olivat vas-

tanneet myös ennakkoon arka-

luontoisina pidettyihin kysy-

myksiin iästä, palveluvuosista

ja sukupuolesta.

Uutena kysymyksenä kyse-

lyssä tiedusteltiin kehityskes-

kustelun käymisestä vuoden

2006 aikana.Asetettuun tavoit-

teeseen nähden kehityskeskus-

telu tulee käydä vähintään ker-

ran vuodessa koko henkilökun-

nan kanssa - saavutettu tulos,

jonka mukaan vain 63.1 % vas-

tanneista oli käynyt kehityskes-

kustelun esimiehensä kanssa, on

varsin huono.

Stressaantuminen

vähentynyt

Stressin kokemisen osalta

vuoteen 2004 verrattuna ei lain-

kaan tai vähän stressiä kokevi-

en määrä on kohentunut 39.8

%:sta 45.4 %:iin, eli tältä osin

kehitys on ollut varsin myön-

Vammalan Kukkurin ase-

makaavaehdotusta rukataan

apulaiskaupunginjohtaja

Jaakko Erjon ehdotuksen

mukaisesti ennen kuin se

asetetaan nähtäville.

Kaupunginhallitus päätti

maanantaina, että jatkovalmis-

telussa tieyhteys venevalkama-

alueelle ja Iisan kaupunginosan

kortteliin 17 osoitetaan kaava-

katuna Himotunkadun päästä.

Tämä oli 4. tammikuuta pide-

tyn kaavakokouksen kakkos-

vaihtoehto. Kaupunginhallitus

päätti yksimielisesti palauttaa

Kukkurin kaavaa rukataan

ennen näytille panemista

teinen. Niiden osuus, jotka ko-

kevat työsään jonkin verranÊ

stressiä on kasvanut 37.4 %:sta

38.3 %:iin. Melko paljon tai

erittäin paljon stressiä kokevi-

enmäärä on laskenut 22,8%:sta

16.3 %:iin. Lasku on merkittä-

vä, mutta prosenttiluku on kui-

tenkin vielä korkea, että tähän

ongelmaan on syytä jatkosakin

kiinnittää erityinen huomio.

Kyselyyn vapaamuotoisena

palautteena annettiin 95 kom-

menttia, joissa on monenlaista

kiitoksista moitteisiin. Raken-

tavia parannusehdotuksiakin

niistä löytyy useita. Näitä vas-

tauksia arvioitaessa on erityi-

sen tarkasti muistettava, että ne

kuitenkin ovat yksittäisten hen-

kilöiden näkemyksiä, eikä nii-

den perusteella yksinään pidä

tehdä liian pitkällemeneviä joh-

topäätöksiä.

Työkalu kehitystyöhön

Kaupungin palvelukeskukset

ja liikelaitokset ovat tiedotta-

neet henkilöstötutkimuksen tu-

loksista henkilöstölleen. Tämän

ensivaiheen tiedottamisen jäl-

keen tulokset tulee purkaa yk-

sikkökohtaisesti ja laatia lista

ja suunnitelma kehitettävistä

asioista ensi kesäkuun loppuun

mennessä.

Tulokset vaihtelevat jonkin

verran palvelukeskuksittain ja

työyksiköittäin , mutta jokai-

sella yksiköllä, parhaiten me-

nestyneilläkin, kyselystä löytyy

asioita joita tulee kehittää.

asemakaavaehdotuksen vielä

uudelleen valmisteltavaksi tie-

yhteyden uuden linjauksen

vuoksi.

Asiaa käsiteltäessä hallituk-

sen jäsen Samueli Seljänperä

(sd) ehdotti jäsen Marja Aho-

lan (sd) kannattamana, että jat-

kovalmistelussa kaavaehdotuk-

sessa ns. Patakallion ja Maito-

kallion väliselle alueelle mer-

kityt kolme pientalotonttia ja

niille osoitettu erillinen katu-

yhteys poistetaan ja näin va-

paaksi jäävä yhtenäinen ran-

ta- ja viheralue varataan tule-

vaisuudessa koko Kukkurin ja

Pikku-Kukkurin sekä Iisan ja

eteläisten kaupunginosien mm.

Varilan, Sileekallion ja Huis-

kon alueiden asukkaiden lähi-

virkistysalueeksi ja että kaa-

vaehdotus palautetaan vaihto-

ehtoisten kaavaehdotusten laa-

timista varten ottaen huomi-

oon että kaavaehdotus on seu-

tukaavan, maakuntakaavan ja

valtakunnallista maisema-

aluetta koskevien alueiden-

käyttötavoitteiden vastainen,

kuten Seljänperä sanoi.

Varajäsen Antti Jokinen

(kes) kannatti tältä osin pohja-

na olevan kaavaehdotuksen

hyväksymistä. Suoritetussa ni-

menhuutoäänestyksessä käsit-

telyn pohjana oleva kaavaeh-

dotus sai kymmenen ääntä (Jo-

kinen, Kulonpää, Lintunen,

Mikkola, Niemelä, Rajala, Sal-

kovic, Seppä, Vinha ja Väli-

mäki) ja jäsen Samueli Seljän-

perän ehdotus kaksi ääntä

(Ahola ja Seljänperä), poissa

yksi jäsen. Puheenjohtaja to-

tesi kaupunginhallituksen päät-

täneen äänestyksen jälkeen ää-

nin 10-2 hyväksyä tältä osin

pohjana olevan kaavaehdotuk-

sen jatkovalmistelun pohjak-

si.

Tamperelainen Rakennus-

toimisto Pohjola Oy raken-

taisi kernaasti Vammalaan

Hopun vanhainkodin ja sai-

raalan tuntumaan terveys-

Terveyspuistohankkeesta

ja toiveista tiedotustilaisuus

puistoksi nimeämänsä laajan

rakennushankkeen, johon

syntyisi korkeatasoisia seni-

oriasuntoja ja ikäihmisiä pal-

velevia yrityksiä.

Hanketta esiteltiin Vamma-

lan kaupunginhallitukselle

maanantaina, ja hallitus tote-

si, että asiasta järjestetään kau-

punkilaisille avoin tiedotusti-

laisuus, jossa annetaan myös

palaute tehdyn kyselyn tulok-

sista.

Kysely on sama, jonka Poh-

jola ja TP Group Finland to-

teuttivat yhdessä Vammalan

kaupungin kanssa viime syk-

synä. Kysely lähetettiin 2

607:lle 1927 -1948 syntyneel-

le vammalalaiselle.

Vammalan kaupungin toi-

vomuslista Hämeen tiepii-

rin taloussuunnitelmaan

vuosiksi 2007-2011 on huo-

mattavasti pitempi kuin se

lista, johon piiri on listan-

nut omat näkemyksensä.

Vammalan kaupunginhalli-

tus päättikin maanantaina

piirille annettavista lisäeh-

dotuksista.

Vammalaa koskevana tiepii-

rin taloussuunnitelmaan suun-

nitelmaan sisältyy vuonna

2007 vt 12:n ja mt 252:n eli

Roismalan risteyksen liittymä-

järjestelyt, joiden kokonais-

kustannusarvio 1 280 000 eu-

roa.

Vammalalta pitkä

toivelista tiepiirille

Vammalan kaupunki tote-

aa lausuntonaan, että Hämeen

tiepiirin seuraavaan toiminta-

ja taloussuunnitelmaan tulisi

sisällyttää myös vt 12:n ali-

kulkulkutunnelin rakentami-

nen Äijänkiven levähdysalu-

een tienoille (Hanke liittyy vt

12 ohituskaistoja koskevaan

tiesuunnitelmaan), vtt 12:n ka-

navointi yhdystien 2522 Kak-

sonen-Vammala liittymässä eli

Varilan liittymässä ja Ellivuo-

ren ja Vesilahdentien liittymis-

sä, hirviaitojen rakentaminen

vt 12 vaarallisimmille osuuk-

sille Vammalan ja Nokian vä-

lille, erityisesti kevyen liiken-

teen turvallisuuden parantami-

nen Putaja-Nuupala yhdystien

Pirkanmaan kansanedusta-

jien neuvottelukunta jätti vii-

me viikolla opetusministeri

Antti Kalliomäelle esityksen

erityisopettajakoulutuksen

järjestämisestä Tampereen

ammatillisessa opettajakor-

keakoulussa,Tampereen am-

mattikorkeakoulussa.

Ammatillinen erityisopetta-

jankoulutus on jatkokoulutus-

ta, joka on tarkoitettu ammatil-

lisessa koulutuksessa työsken-

televille opettajille. Koulutuk-

sen laajuus on 60 op ja koulu-

tukseen osallistujilta vaaditaan

suoritetut pedagogiset opinnot

ja kokemusta opettajan työstä.

Koulutus antaa kelpoisuuden

toimia erityisopettajana amma-

tillisessa koulutuksessa.

Tällä hetkellä ammatillista

erityisopettajankoulutusta anne-

taan Jyväskylän ja Hämeenlin-

nan ammatillisissa opettajakor-

keakouluissa sekä projektimuo-

toisena Helian ammatillisessa

opettajakorkeakoulussa Helsin-

gissä. Opettajakorkeakoulun

mahdollisuus järjestää koulutus-

Pirkanmaan kansanedustajat:

Erityisopettajakoulutusta

opettajakorkeakouluun

ta määritetään vuosittain käy-

tävissä opetusministeriön ja am-

mattikorkeakoulun välisessä ta-

voitesopimuksessa.

Tampereen ammattikorkea-

koulu on kahtena vuotena esit-

tänyt aloituspaikkojen raken-

teen muutosta siten, että 40

haettavista opettajankoulutus-

paikoista kohdennetaan erityis-

opettajankoulutukseen. Opetus-

ministeriö on molemmilla ker-

roilla hylännyt esityksen. Tar-

koituksena ei ole ollut hakea

lisää aloituspaikkoja, vaan

muuttaa osa olemassa olevista

paikoista erityisopettajankoulu-

tuksen aloituspaikoiksi.

Ammatillisen toisen asteen

koulutuksen yhtenä tärkeänä

kehittämiskohteena on erityis-

opetuksen kehittäminen. Sa-

maan tavoitteeseen pyritään

myös aikuiskoulutuksessa ja

ammatillisessa korkeakoulutuk-

sessa. Opettajat ja oppilaitok-

set velvoitetaan kehittämään

toimintoja, jotka mahdollista-

vat yksilölliset koulutuspolut ja

järjestelyt. Tämän tueksi tarvi-

taan kaikilla koulutusasteilla

erityisopetuksen ammattilaisia,

jotka pystyvät sekä tukemaan

opiskelijoita ja työyhteisöjä että

toimimaan alueellisina verkos-

toasiantuntijoina. Inklusiivisen

koulumaailman kehittäminen

vaatii erityisopetuksellisen

osaamisen ja alueellisten haas-

teiden yhteisestä tuntemisesta

nousevaa asiantuntijuutta.

Pirkanmaalla on ammatillis-

ta erityisopetusta järjestetty erit-

täin hajanaisesti.

Alueella ei ole vahvaa am-

matillista erityisoppilaitosta,

vaan paljon tukea tarvitsevien

opetus on järjestetty Pirkan-

maan ulkopuolisten toimijoiden

kautta ja hyvinkin pienissä yk-

siköissä. Erityisopetuksen alu-

eellinen kehittämistyö yhteis-

työssä työhallinnon ja kolman-

nen sektorin toimijoiden kans-

sa helpottuisi huomattavasti ver-

kostoituneen ja työelämäval-

miuksien kehittämiseen tähtää-

vän erityisopettajakoulutuksen

avulla.

Tampereen opettajakorkea-

koulussa toteutettiin syksyn

2006 aikana haastattelukierros,

2492 ja Kokemäki-Hämeen-

kyrö seututien 249 risteykses-

sä eli Putajantien ja Satakun-

nantien risteyksessä, Putaja-

Nuupala yhdystien 2492 va-

laiseminen vt 11:n puoleises-

ta päästä sekä kevyen liiken-

teen väylien tarveselvitykses-

sä esitettyjen väylien raken-

taminen.

Erityisen tärkeä väylähan-

ke Vammalalle olisi Punkalai-

tumentien varteen Vinkin va-

paa-aikakeskukselle johtava

osuus.

Kaupunki esittää myös, että

yleisillä teillä olevat rautatien

tasoristeykset korvattaisiin ai-

kaisemmin esitetyssä tärkeys-

järjestyksessä.

jonka aikana keskusteltiin lä-

hes kaikkien alueen ammatilli-

sen koulutuksen järjestäjätaho-

jen kanssa. Kaikissa keskuste-

luissa nousi esille alueen oppi-

laitosten tarve saada koulutet-

tuja erityisopetuksen osaajia,

jotka samalla tuntevat alueelli-

set ja koulutusalakohtaiset haas-

teet.

Koulutettujen erityisopettaji-

en määrä Pirkanmaan amma-

tillisissa oppilaitoksissa on

poikkeuksellisen vähäinen: eri-

tyisopettajina toimii oppilaitok-

sissa yhteensä noin 40 henki-

löä. Pirkanmaalla on vielä op-

pilaitoksia ja yksiköitä, joissa

ei ole yhtään koulutettua eri-

tyisopettajaa. Suurimmassa

osassa oppilaitoksia ja yksiköitä

on 1-2 erityisopettajaa.

Useiden oppilaitosten tavoit-

teena on saada koulutettu eri-

tyisopettaja kaikille koulutus-

aloille ja lisäksi oppilaitoksen

tason koordinaatiotehtäviin.

Alueen erityisopettajien keski-

ikä on suhteellisen korkea, jo-

ten eläköityminen lisää myös

erityisopettajankoulutuksen tar-

vetta.

Rehtorit ja johtajat näkivät

tärkeänä, että alueen oma opet-

tajakorkeakoulu pystyisi palve-

lemaan heitä sekä erityisopet-

tajien kouluttautumis- että

muun henkilöstön täydennys-

koulutustarpeissa ja tukemaan

oppilaitoksia laajasti erityisen

tuen järjestämisen mallien ke-

hittämisessä.

Alueviestillä

tavoitat

alueen

kaikki

taloudet!

Page 11 - Alueviesti_06_2007