Page 8 - Alueviesti_06

Pirkanmaalle

reilusti rahaa

kehitystyöhön

Vuonna 2006 maakun-

nan kehittämisrahaa saatiin

Pirkanmaalle 780.000 eu-

roa. Päätökset maakunnan

kehittämisrahan käytöstä

tekee maakuntahallitus.

Rahoitusta voi hakea Pir-

kanmaan liitosta jatkuvas-

ti, hakuaikoja ei ole.

Etelä-Pirkanmaan seutu-

kunta nimettiin äkillisen ra-

kennemuutoksen alueeksi

ja rakennemuutoksen vai-

kutuksia lievittävien yritys-

tuki- ja työllisyysmäärära-

hojen saajaksi. Rahat kana-

voidaan alueelle TE-kes-

kuksen kautta. Etelä-Pir-

kanmaan työpaikkamene-

tykset ovat suhteellisesti sa-

maa luokkaa elleivät pa-

hemmat kuin viime aiko-

jen menetykset Joensuun

seudulla. Etelä-Pirkanmaa

on viime vuosina menettä-

nyt yli 1 000 teollista työ-

paikkaa.

Pirkanmaa menestyi

hyvin kun valtioneuvos-

to jakoi varoja maakun-

tien kehittämiseen. Pir-

kanmaan liitto sai maa-

kunnan kehittämisrahaa

795.000 euroa. Lisäksi

äkillisestä rakennemuu-

toksesta kärsivälle Etelä-

Pirkanmaalle luvattiin

1,25 miljoonaa euroa.

Maakunnan kehittämis-

raha on maakunnan liiton

käytettävissä maakunnan

kehittämiseen, lähinnä elin-

keinopoliittisiin kehittämis-

hankkeisiin.

Sitä on käytetty erilais-

ten käynnistysselvitysten

tekoon, yrityselämän toi-

mintaympäristön sekä kun-

tien palvelutuotannon kehit-

tämiseen.

Rahoitusta ovat pääasi-

assa hakeneet kunnat ja seu-

dulliset kehittäjät.

Keskiviikko helmikuun 7. 2007

8

Siviä ja Viljo Leppäsilta

ovat Punkalaitumen ja ken-

ties koko Suomen vanhin

pariskunta. Viljo täytti vii-

me perjantaina 97 vuotta,

vaimo on parisen vuotta van-

hempi ja juhlii seuraavaksi

100-vuotispäiviään. Pitkän

iän salaisuutta he eivät osaa

nimetä, mutta avioliitto kes-

tää, kun malttaa rauhassa

etsiä sopivan kumppanin,

eikä nappaa ensimmäistä

vastaantulijaa.

Viljo on kotoisin Urjalasta

ja Siviä Punkalaitumelta. Vuo-

sikymmeniä sitten pitäjät oli-

vat keskenään paljon tekemi-

sissä.

-Siten mekin toisemme opit-

tiin tunteen, yhteisissä tilai-

suuksissa, Viljo muistelee.

Naimisiin ei kuulemma ryn-

nätty heti, vaan katseltiin en-

sin ajan kanssa. Nyt yhteistä

taivalta on takana siinä 60-70

vuoden paikkeilla.

Perheen elanto tienattiin

Urjalassa sijaitsevalla pienel-

lä maatilalla. Navetassa oli

muutama lehmä ja yksi hevo-

nen. Lisäksi Viljo on ollut au-

tomiehiä, hän omisti kaksi

kuorma-autoa ja taksin, joilla

oli liikennöintiluvat Hämees-

sä.

-Ajoin itse toista kuorma-

autoa, ja toiseen autoon oli kak-

si kuskia. Minulla oli apumies

aina sieltä, kenen kyytiä ajoin.

Silloin kaikki kuormatkin teh-

tiin käsin, ei ollut mitään nos-

tureita, mies intoutuu kerto-

maan. Siviä on ollut suurim-

man osan aikaa kotona, mutta

kymmenisen vuotta vierähti

Loimaan kaupungin puhelin-

keskuksessa.

Kotona on hyvä olla

Siviä ja Viljo viettävät rau-

hallisia vanhuudenpäiviä ko-

tonaan, rivitaloasunnossa Pun-

kalaitumen keskustassa. Koti-

apu käy kolme kertaa päiväs-

sä. -Aamuisin kohta kahdek-

san jälkeen tekemässä aamu-

toimet, sitten päivällä ja vielä

ehtoolla, kun mennään nukku-

maan, Viljo kertoo. Muuten

päivät kuluvat lähinnä istus-

kellessa. -Kyllä vaan on päi-

vät pitkiä, kun ei oikein mi-

hinkään pääse.

99-vuotias Siviä ja 97-vuotias Viljo tietävät:

Kumppani kannattaa valita huolella

Siviä on hyvässä kunnossa,

hän pääsee liikkumaan vielä

ilman rollaattoria, ottaen tukea

seinistä ja huonekaluista. Vil-

jolla on rollaattori apuna, mutta

jalat alkavat olla kipeät.

-Käsivoimilla sitten men-

nään eteenpäin.

Pariskunta on ikäisekseen

todella terve. Siviä ei syö ol-

lenkaan lääkkeitä, kun ei ole

mitään vaivoja.

-Kuulo on mennyt, muuten

hän on täysin terve, Viljo ke-

huu vaimoaan. Mies itse syö

lääkkeitä erilaisiin vaivoihin,

ja laskeekin joka päivään mah-

tuvan parisenkymmentä pille-

riä.

-Se olis kamalan hyvä, jos

terveenä pysyis. Tai toinen

vaihtoehto on, että pääsis pois.

Ettei vaan tarttisi mistään sai-

rauksista kärsiä. Se on varmaa,

että kotoaan Leppäsillat eivät

lähde ennen kuin on aivan pak-

ko. -Täällä on hyvä olla, Viljo

sanoo nojatuolistaan.

Matkustelu oli

yhteinen harrastus

Pariskunnan yhteinen har-

rastus käy ilmi kodin seinille

ripustetuista valokuvista. Yh-

dessä he poseeraavat terveys-

kylpylän edessä, toisessa odot-

tavat linja-autoa pysäkillä. -

Olemme käyneet paljon ulko-

mailla. Teneriffalla ja Las Pal-

masissa, Viljo kertoo pahoitel-

len muistinsa huonontumista.

-Kaikkia paikkoja ei enää mil-

lään muista. Muista harrastuk-

sista Viljo mainitsee innostuk-

sensa puutöihin. -Kymmenen

vuoden aikana tein 35 Könnin

kelloa.

Kodikkaassa rivitaloasun-

nossa on paljon puutöitä, ku-

ten olohuoneen nurkan kaunis

arkku. Se ei ole Viljon käsi-

alaa, vaan pariskunnan edes-

menneen pojan tekemä.

-Poika teki paljon puutöitä.

Oli Urjalan veistokoulussakin

oppilaana. Poika oli siitä tai-

tava, että kaikki veistotyöt

meni helposti kohdalleen.

Tuosta vaan veitsellä otti, Vil-

jo kehuu. Ainoaa lastaan Lep-

päsillat eivät saaneet kauaa pi-

tää.

-Poika sairastui sotaväessä,

halvaantui sittemmin ja kuoli

vain 23-vuotiaana.

Kumppani kannattaa

valita hyvin

Lähes vuosisadan kokemuk-

sella Siviä ja Viljo uskaltavat

sanoa, että ihmiset ovat nyky-

ään tyytymättömämpiä kuin

ennen.

-Kaiken pitäs olla ensiluok-

kaista. Ei osata nauttia pikku-

asioista, Viljo toteaa ja muis-

Viljo ja Siviä Leppäsilta ovat Punkalaitumen vanhin pariskunta. -Eikä taida muuallakaan olla yhtä vanhaa paria, Viljo

kehaisee.

telee, kuinka heillä ei ole aina

ollut edes leipää syödäkseen.

Kahden ihmisen pitkään liit-

toon mahtuu erimielisyyksiä,

niitä on Viljon mukaan ollut

Leppäsilloillakin.

-Ainahan jotain pientä vas-

toinkäymistä on, kun kaksi ih-

mistä elää yhdessä. Mutta ei

meillä mitään isompia. Viljon

mukaan yhteisissä vuosissa ei

ole ollenkaan valittamista. -Sen

sanon, että kannattaa valkata

vähän, ettei suinpäin mene nai-

misiin. Kun nykyään tunnutaan

eroavankin niin helpolla.

-Jos toinen välillä onkin vä-

hän pahankurinen, niin antaa

olla vähän aikaa ihan rauhas-

sa. Ei siihen kannata lähtee

mukaan. Kyllähän noi naiset

tuntuu aina kuria pitävän. Ei

siinä auta muu kun olla hiljaa

ja kuunnella vaan, Viljo tie-

tää.

Pauliina Parto

Illon koulun oppilaskun-

nassa on kaksi edustajaa joka

luokalta. Meillä pidetään

kokouksia noin 3 kertaa kuu-

kaudessa. Meidän kokouk-

sissa on mukana myös pari

esikoululaista, mutta joskus

pitää niitä vähän herätellä,

kertoo tämä Illon oppilas-

kunnan hallituksen raportti.

- Meillä on ollut täällä Il-

lossa jo kaikenlaista oppilas-

kunnan toimintaa. Syksyllä jär-

jestimme diskon, vastasimme

koulun ja ryhmiksen pikkujou-

lun ohjelmasta ja nyt vuoden

Oppilaskuntatoimintaa Illossa

alussa koulussamme järjestet-

tiin avoimet ovet ja kaupunki-

leikkipäivä. Meille on tulossa

vielä tänä keväänä kansainvä-

lisyysviikko ja taidekahvila.

Kokouksissa olemme päättä-

neet kohteita, johon käytäm-

me oppilaskunnan rahoja. Jo-

kainen luokka saa jotakin toi-

vomaansa mm. leluja tai pele-

jä ja keväällä teemme jonkun

retken.

Kaupunkileikkipäivät

Kaupunkileikkipäivänä kou-

lu muuttuu pienoiskaupungik-

si, jossa on paljon erilaisia liik-

keitä, joista saa ostaa mitä ha-

luaa ’työpaikassa’ tienatuilla

leikkirahoilla. Tänä vuonna

uusi liike oli ennustaja. Aina

on yhtä hauskaa saada tartun-

ta tai sairastua, sillä lääkärit

määräävät ripeästi lääkkeet tai

tekevät vaikka kokovartalokip-

sin tarvittaessa. Kampaamos-

sa saa aina yhtä muodikkaat

hiukset, jos uskaltautuu vaan

käsittelyyn. Esson baarissa saa

ruoka-annoksia ja kaffeeta.

Tänä vuonna me myytiin myös

oikealla rahalla pullaa sekä

kahvia ja saimme aika paljon

lisäystä rahoihimme. Postissa

kirjoitetut kirjeet ilahduttivat

saajiaan. Kaupunkileikkipäi-

vässä kävi hieman alle 100 vie-

rasta. Kauppa kävi hyvin.

Kaikki vieraat kävivät mel-

kein joka liikkeessä. Kaikilla

oli hauskaa pienemmästä van-

himpaan.

Miksi oppilaskuntatyö

on tärkeää?

Kokouksissa opimme mil-

laista on olla muissa kokouk-

sissa aikuisena .Oppilaskunta

on siksi tärkeä ja hyvä, että

saadaan koululle lisää ohjel-

maa ja tavaroita. Eri projek-

teissa opimme yhteistyötä, vas-

tuuta ja yhteydenottoja aikui-

siin yhteistyökumppaneihin.

Opimme, paljonko rahan ke-

räämisen eteen on tehtävä töi-

tä ja miten se järkevästi käyte-

tään. Kokouksissa oppii esit-

tämään mielipiteensä ja saa

päättää asioista. Oppilaskun-

nan jäseninä pystymme vaikut-

tamaan Illon koulun toimin-

taan.

Viisaita päätöksiä teille kai-

kille toivottaa Illon koulun op-

pilaskunnan hallitus!

Alueviestillä on laaja jakelu

joka viikko!

Kokemäenjoen ranta-

yleiskaavaehdotus Kol-

sin

voimalaitokselta

Huittisten rajalle on ol-

lut nähtävillä. Siitä teh-

tiin viime viikolla päät-

tyneen määräajan kulu-

essa on tullut yhteensä

66 muistutusta. Lisäksi

kaavaehdotuksesta on

pyydetty 16:n eri viran-

omaisen lausunnot.

Seuraavaksi konsulttina

toimiva Air-Ix Ympäristö

Oy käy läpi saadut lausun-

not ja muistutukset ja sen

jälkeen käydään tarvitta-

va viranomaisneuvottelu.

Kolsin rantayleis-

kaavaehdotuksesta

paljon muistutuksia

Seuraavaksi yleiskaavaeh-

dotus tulee käsiteltäväksi

ympäristölautakuntaan ja

edelleen kaupunginhalli-

tukseen.

Käsittelyaikataulu otta-

nee kuitenkin muutaman

kuukauden riippuen lau-

suntojen ja muistutusten

sisällöstä.

Kokemäenjoen ranta-

yleiskaavan valmistumi-

nen on Kokemäelle tärkeä

tavoite, sillä tulevan yleis-

kaavan avulla voidaan li-

sätä paikkakunnan ranta-

rakentamista sekä ennen

kaikkea tehostaa rakenta-

misen ennakointia.

Sastamalan perustur-

vakuntayhtymän eli Sa-

spen yhtymähallituksen

uudeksi puheenjohtajak-

si valittiin hallituksen

kokouksessa 1. helmi-

kuuta Reino Niemi, en-

simmäiseksi

varapu-

heenjohtajaksi Eija Ha-

kamäki ja toiseksi vara-

puheenjohtajaksi Olavi

Isonokari.

Päättyneellä kaudella

puheenjohtajana on toimi-

nut Mauri Salminen Äet-

sästä. Varapuheenjohtaji-

na ovat toimineet Reino

Niemi Mouhijärveltä ja

Reino Niemestä

Saspen hallituksen

puheenjohtaja

Eija Hakamäki Laviasta.

Vuorotteluperiaatteen mu-

kaan puheenjohtaja on

Mouhijärveltä ja varapu-

heenjohtajat Laviasta ja

Kiikoisista.

Johtavan ylilääkärin

virkaan on valittu lääke-

tieteen ja kirurgian tohto-

ri Ulla Mattelmäki, joka

on ottanut viran vastaan

1. tammikuuta alkaen. Yh-

tymähallitus valitsi johta-

van ylilääkärin sijaisiksi

aiemman yhden sijasta nyt

kaksi henkilöä.

He ovat ylilääkäri Urpo

Hautala apulaisylilääkäri

Jouko Martikainen.

Page 8 - Alueviesti_06_2007