Pirkanmaan
hätäkeskuksen työ vakiintunut
Keskiviikko helmikuun 7. 2007
7
Hautauspalvelut
• muistokivinäyttely
• kivisuunnittelu
• lisänimikaiverrukset
• ym. alan työt
HAUTAMUISTOMERKIT
PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY
P
E
I
P
O
H
J
A
N
K
I
V
I
V
E
I
S
T
Ä
M
Ö
TEHDAS ja MYYNTINÄYTTELY
Kokemäellä puh. 02-6317 500, 0440 317 530
Vammalan seudulla
Teitä palvelee Kukkapuoti Rosalin,
Puistokatu 10, puh. 5142 211
Huittisissa, Punkalaitumella jaVampulassa
Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042
ANOLANKADUN, KULMALANKADUN JA
MIKKELMAANKUJAN KATUSUUNNITELMAT
Otsikossa mainitut suunnitelmat pidetään maankäyttö- ja
rakennusasetuksen 43 §:ssä säädetyllä tavalla yleisesti
nähtävänä teknisen palvelukeskuksen yhdyskuntasuunnitelun
osaston ilmoitustaululla kaupungintalon II kerroksessa 30.01.-
12.02.2007.
Mahdolliset muistutukset suunnitelmien johdosta on jätettävä
kirjallisena ja tekniselle lautakunnalle osoitettuna teknisen
palvelukeskuksen kansliaan ennen nähtävillä oloajan päät-
tymistä eli 12.02.2007 klo 15.00 mennessä.
Vammalassa 29.01.2007
TEKNINEN LAUTAKUNTA
Väestörekisterikeskuksen
verkkopalvelu
rekisterikeskus.fi on uu-
distunut. Sivuille on koot-
tu tietoa mm. väestöstä, vä-
estötietojärjestelmästä sekä
sähköisestä henkilöllisyy-
destä ja sähköisestä asioin-
nista. Verkkosivusto toimii
portaalina useisiin alasivus-
toihin ja kansalaisille suun-
nattuihin verkkopalvelui-
hin.
Sivujen kautta on mahdol-
lista jättää muuttoilmoitus tai
esimerkiksi käydä tutkimas-
sa eri etu- ja sukunimien ylei-
syyttä Suomessa. Kansalais-
varmenteen haltija voi "Tar-
Väestörekisteri uusi verkkosivunsa
kasta tietosi" -palvelussa tar-
kastaa omat tietonsa väestö-
tietojärjestelmässä. Maksul-
lisen Osoitepalvelun kautta
löytyy osoite vaikkapa van-
halle luokkakaverille. Kevään
eduskuntavaalien yhteydessä
sivujen kautta voi käydä tar-
kistamassa oman äänestys-
paikkansa. Etusivulta löytyy
muun muassa vuorokausittain
päivittyvä Suomen väkiluku.
Sivustoa julkaistaan kol-
mella kielellä: suomeksi,
ruotsiksi ja englanniksi. Verk-
kosivuston rinnalla ja sen osa-
na toimii kaksi erillistä säh-
köiseen asiointiin keskittyvää
sivustoa:
sekä www. fineid.fi. Etu-klu-
bin sivusto on suunnattu kan-
salaisvarmenteella käytettä-
vistä palveluista kiinnostu-
neille ja sirullisen henkilökor-
tin haltijoille. Tätäkin sivus-
toa uudistetaan kevään aika-
na. Fineid.fi puolestaan tar-
joaa teknisempää tietoa säh-
köisestä henkilöllisyydestä ja
varmentamisesta.
Uudistuksessa on pyritty
ennen kaikkea selkeyteen ja
helppokäyttöisyyteen. Sivu-
jen kautta kansalainen löytää
etsimänsä tiedon tai palvelun
mahdollisimman helposti.
Siksi samaan palveluun voi
päätyä monia eri reittejä. Ta-
vallisimmin käytetyt palve-
lut on koottu heti etusivulle.
Väestörekisterikeskuksen
verkkosivulla asioivista val-
taosa on ns. tavallisia kansa-
laisia. Ammattikäyttäjiä, esi-
merkiksi viranomaisorgani-
saatioiden edustajia, on vain
noin neljännes kävijöistä. Ni-
mipalvelu ja nimitilastot ovat
verkkosivuston suosituimpia
palveluita.
Nimipalvelusta löytyvät
harvinaisetkin etu- ja sukuni-
met lukumäärineen. Moni käy
palvelusta tarkistamassa esi-
merkiksi kuinka suosittuja
omalle vastasyntyneelle kaa-
vaillut nimet ovat viime vuo-
sina olleet tai montako kai-
maa Suomesta löytyy. Suo-
sittu "sukunimikartta" puuttuu
sivuilta edelleen, mutta pal-
velu on tarkoitus palauttaa si-
vuille uudistettuna tämän vuo-
den aikana. Nimitilastojen
ohella sivustolta löytyy myös
muuta tilastoaineistoa Suomen
väestöstä ja rakennuksista.
Sisäasiainministeriön hal-
linnonalalla toimiva Väestö-
rekisterikeskus tuottaa henki-
lö- ja rakennustietopalveluita
sekä sähköisessä asioinnissa
tarvittavia tunnistusratkaisuja
yhteiskunnan eri tarpeisiin. Vi-
rasto kehittää ja ylläpitää vä-
estötietojärjestelmää, varmen-
nepalveluita, holhousasiain re-
kisteriä ja viranomaisten yh-
teystietorekisteriä Julhaa sekä
hoitaa vaalitehtäviä.
Ilmatieteen laitoksen mu-
kaan marraskuun puolivälis-
sä alkanut harvinaisen leu-
to sääjakso jatkui maan ete-
lä- ja keskiosassa ja Oulun
läänissä aina tammikuun
puoleenväliin asti. Sää kyl-
meni tammikuun loppupuo-
lella, jolloin kireääkin pak-
kasta mitattiin koko maas-
sa. Pakkasista huolimatta
tammikuun keskilämpötila
jäi suuressa osassa maata
keskimääräistä leudommak-
si.
Tammikuun alkupuoli oli
poikkeuksellisen lauha. Paik-
kakuntakohtaisia lämpöennä-
tyksiä tehtiin maan etelä- ja
keskiosassa. Kuukauden ylin
Tammikuun alku harvinaisen leuto
lämpötila, 9,6 astetta, mitattiin
Jomalassa Ahvenanmaalla 10.
tammikuuta.
Kuukauden puolivälin jäl-
keen sää kylmeni koko maas-
sa. Kireimmillään pakkanen
paukkui Inarin Nellimissä 30.
päivänä, jolloin mitattiin tam-
mikuun alimmaksi lämpötilak-
si -37,2 astetta. Toistaiseksi
talven kylmin yö koettiin
maanlaajuisesti tammikuun 29.
päivänä, jolloin myös maan
eteläosassa mitattiin alle -25
asteen lukemia.
Tammikuun keskilämpöti-
la oli kahdesta kolmeen astet-
ta pitkän ajan keskiarvoa kor-
keampi, lukuun ottamatta Kes-
ki- ja Pohjois-Lappia, missä
tammikuun keskilämpötila oli
tyypillinen. Kuukauden keski-
lämpötilat olivat etelärannikol-
la ja lounaissaaristossa nollan
tuntumassa tai vähän sen ylä-
puolella, maan etelä- ja keski-
osassa -2 -7 astetta ja Oulun
läänissä sekä Lapissa -7 -15
astetta.
Lumipeite suuressa
osassa maata
tavanomaista ohuempi
Maa oli lumeton linjan Jo-
ensuu-Oulu eteläpuolella aina
tammikuun puoleenväliin asti.
Kuukauden puolivälin jälkeen
sateet muuttuivat myös maan
etelä- ja keskiosassa lumeksi.
Keski- ja Pohjois-Lapissa lu-
men syvyys oli tammikuun
päättyessä 40 - 80 senttimet-
riä, joka on ajankohdalle tyy-
pillinen.
Muualla maassa lunta oli
kuun lopussa 10 - 30 sentti-
metriä ajankohdan keskiarvoa
vähemmän.
Kuukauden sademäärät oli-
vat koko maassa keskimääräis-
tä suurempia. Etelä- ja Länsi-
Suomessa satoi 80 - 110 milli-
metriä, mikä oli paikoin yli
kaksinkertaisesti tavanomai-
seen verrattuna. Muualla maas-
sa sademäärä oli 40 - 80 milli-
metriä.
Etenkin kuukauden alkupuo-
li oli sateinen, leudon sään val-
litessa vesi- ja räntäsadepäiviä
kertyi maan etelä- ja keski-
osaan noin kymmenen, kun
niitä tyypillisesti on tammi-
kuussa 2 – 5.
Merialueilla myrskysi kah-
desti tammikuun alkupuolella.
Tammikuun 9. - 10. päivänä
tuuli oli voimakasta myös maa-
alueilla maan etelä- ja keski-
osassa aiheuttaen mm. puus-
tovahinkoja ja sähkökatkoksia.
Toinen myrsky 14. - 15. päi-
vänä aiheutti Etelä-Ruotsissa
mittavia vahinkoja, mutta Suo-
messa vältyttiin pahoilta tuho-
ilta. Merivesi nousi myrsky-
jen vaikutuksesta ennätyksel-
lisen korkealle Suomen ranni-
kolla. Myös tammikuun 25. -
27. päivänä mitattiin myrsky-
lukemia ensin pohjoisilla ja
myöhemmin eteläisillä meri-
alueilla.
Pirkanmaan hätäkeskus
vastaanotti viime vuonna
yhteensä 302 346 hätäil-
moitusta. Kasvua edelliseen
vuoteen oli 5.1 %. Näistä
hätäilmoituksista 25 %
päättyi hätäkeskuksessa
neuvontaan tai opastuk-
seen.
Lähes saman verran oli pu-
heluita, jotka eivät kuulu hä-
täkeskukseen.
Nämä puhelut koostuivat
asiattomista tai ilkivaltaisis-
ta soitoista (5 %), mykistä
soitoista (6 %) sekä aiheet-
tomista tai vahingossa soite-
tuista puheluista (13 %).
Pirkanmaan hätäkeskuk-
sen toiminta-alue kattaa koko
Pirkanmaan maakunnan alu-
een.
Pirkanmaalla on vuoden
2005 alusta alkaen saanut hä-
lytettyä hätänumeron 112
kautta niin poliisin, pelastuk-
sen kuin sairaankuljetuksen-
kin yksiköt.
Hätäkeskuksen henkilös-
tömäärä oli viime vuonna 55,
mikä on 2 henkilöä vähem-
män kuin edellisvuonna.
Päivystystehtävissä toimi
43 päivystäjää ja 6 vuoromes-
taria.
Hätäkeskus välitti vuoden
2006 aikana viranomaisille
134 204 tehtävää. Välitetyt
tehtävät jakautuivat viran-
omaistahoittain seuraavasti:
Poliisitoimi 66 353 tehtävää
(62 238 vuonna 2005), sai-
raankuljetus 63 952 tehtävää
(63 486) ja pelastustoimi 11
370 tehtävää (10 405).
Pirkanmaan tehtävien ja-
kauma vastaa valtakunnallista
keskiarvoa: Poliisitehtäviä oli
47 %, sairaankuljetustehtäviä
45 % ja pelastustoimen teh-
täviä 8 % välitetyistä tehtä-
vistä.
Tammikuussa tänä vuon-
na tehdyn tutkimuksen mu-
kaan Pirkanmaan hätäkeskuk-
seen soittaneet ovat tyytyväi-
siä saamaansa palveluun.
Arvioidessaan puheluun
vastaamisen nopeutta oli 87
% (valtakunnallinen keskiar-
vo 81 %) soittaneista erittäin
tai melko tyytyväinen saa-
maansa palveluun.
Saamansa palvelun ystä-
vällisyyttä piti 86 % (84 %)
hätäkeskukseen soittaneista
hyvänä tai erittäin hyvänä ja
90 % (n. 80 %) koki hätäkes-
kuspäivystäjän asiantunte-
muksen ja hänen antamiensa
ohjeiden selkeyden hyväksi
tai erittäin hyväksi.
Samoin kuin muilla hätä-
keskusalueilla yhteistyöviran-
omaiset olivat kansalaisia
tyytymättömämpiä hätäkes-
kusten toimintaan.
Vähiten tyytyväisiä oltiin
yhteisten koulutustilaisuuksi-
en määrään ja laatuun sekä
tietojärjestelmien antamaan
tukeen.
Tyytyväisimpiä oltiin päi-
vittäisen yhteistoiminnan su-
juvuuteen, ohjeiden noudat-
tamiseen sekä keskinäisten
sopimusten toimivuuteen.
Kokonaisuudessaan yhteis-
työn kehittyminen tulevaisuu-
dessa nähtiin hyväksi.
Vammalassa Sylvään
koululla järjestetään
vaalien aattona, lauan-
taina 17. maaliskuuta
Propagandapäivä. Kan-
san ääni, kenen ääni -
teeman alla käsitellään
mm. sitä miksi propa-
ganda puree tai on pu-
rematta, miksi politiik-
ka ei kiinnosta nuoria ja
ketkä ovat vallassa tai
sen ulkopuolella.
Propagandapäivän pu-
hujia ovat mm. kaksi val-
tion tiedonjulkistamispal-
kinnon saanutta, pitkän
uran tehnyttä toimittajaa
Hannu Taanila ja Päivi Is-
tala. Hannu Taanila pohtii
pureeko poliittinen propa-
ganda.
Päivi Istalan aiheena on
Naisia vallassa ja vallan
ulkopuolella. Istalan pu-
heenvuoro on ajankohtai-
nen mm. koska naisohjel-
mien vähentäminen Ylen
radiokanavilla on herättä-
nyt keskustelua.
Vallan ulkopuolella
oleviin ihmisiin kohdiste-
taan valokeila teatterinjoh-
taja Maija-Liisa Mártonin
puheenvuorossa.
Politiikka-aiheeseen pa-
neutuu dosentti Mikko
Lahtinen kysymällä onko
politiikassa mikään muut-
tunut. Opiskelija Hanna
Koskinen ja yrittäjä Samu-
Propagandapäivät
Vammalassa juuri
maalisvaalien alla
li Kinnari puolestaan ker-
tovat miksi politiikka ei
kiinnosta nuoria. Teatterin
ja muusikin keinoin ottaa
kantaa Vammalan va. Ve-
toapu.
Seminaariohjelman li-
säksi Sylvään koululla on
kahvila ja kaksi näyttelyä.
Ensimmäistä kertaa esillä
on näyttely Punainen vii-
va, eduskuntavaalit 1907.
Näyttely kertoo eduskun-
tauudistuksen jälkeisistä
ensimmäisistä vaaleista.
Kirja Kotona ja kylillä –
näyttely kertoo suomen-
kielisen kirjan tarinaa.
Lisätietoja tapahtumas-
ta löytyy osoitteesta
-
ganda.
Propagandapäivä on
Suomen Kirjainstituutin ja
Kirja-Vammala yhteistyö-
nä järjestettävä tapahtuma,
jonka tarkoituksena on
nostaa vuosittain vaihtu-
van teeman merkeissä
yleisen keskustelun ai-
heiksi asioita, joihin ei
aina voida tai haluta kiin-
nittää huomiota.
Ensimmäinen Propa-
gandapäivä järjestettiin
huhtikuussa 2005. Tänä
vuonna Propagandapäivä
on myös osa Vammalan
kaupungin 100-vuotisjuh-
laohjelmaa.
Invalidiliitto kerää va-
roja perinteisellä listake-
räyksellä 15.1. - 30.11 ja
pinssikampanjalla, joka
toteutetaan 5.2. - 20.
toukokuuta. Listakeräyk-
sestä ja pinssien myyn-
nistä saadut tuotot käy-
tetään kotimaiseen vam-
maistyöhön.
Listakeräystä tekevät ja
pinssejä myyvät oppilaitos-
ten oppilaat ja Invalidilii-
ton jäsenyhdistysten jä-
senet ympäri Suomen.
Pinssin aiheena Invalidilii-
ton vuosien 2006 ja 2007
Invalidiliiton
keräykset
käynnistyvät
teeman mukaisesti Oikeus
elämään –puu, joka kuvaa
jokaisen ihmisen, myös
vammaisen, oikeutta tasa-
arvoiseen elämään.
Teemalla Invalidiliitto
haluaa nostaa esiin erilai-
sen yksilöllisyyden ja edis-
tää yhteiskuntamme asen-
teiden kehittymistä entistä
inhimillisempään suun-
taan.
Keräykset toteutetaan
Etelä-Suomen lääninhalli-
tuksen luvalla OKU657A
ja Ahvenanmaa 113K14.
Kerääjillä on lupanumerol-
la varustettu kerääjätunnus.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...28