Page 10 - Alueviesti_07

Keskiviikko helmikuun 14. 2007

10

Vapaaehtois-

työhön

kannattaa

panostaa

Arto Satonen

Vapaaehtoistyö mahdollistaa suurille joukoille suo-

malaisia harrastaa säännöllisesti liikuntaa, kulttuu-

ria ja muuta kehittävää toimintaa. Yksistään urhei-

luseurojen toiminnassa on mukana 42 prosenttia kou-

luikäisistä lapsista. Lisäksi 250 000 lasta haluaisi

mukaan urheiluseuratoimintaan.

Näin valtavia määriä lapsia ei voitaisi liikuttaa

ilman kymmeniätuhansia vapaaehtoisia. Monille lap-

sille liikunnasta tulee elinikäinen harrastus, mikä

samalla pitää yllä hyvää kuntoa. Kaikenlainen ohjat-

tu harrastutoiminta tuo mukanaan kavereita ja ai-

kuiskontakteja, jotka edesauttavat selviytymään elä-

mässä. Nuorten parissa tehtävä vapaaehtoistyö kan-

taa siten pitkälle.

Vanha totuus on, että vapaaehtoistyöhön sijoitet-

tu euro poikii parhaiten takaisin, koska se saa aina

tuekseen talkootyötä. Vaikka osasta urheiluseuroista

on tullutkin jo liikeyrityksiä, niin lähes kaikki seura-

työ on edelleen talkotyötä. Sen vuoksi on huolehdit-

tava siitä, että talkootyö ei joudu verotuksen piiriin

silloin, kun kyse on nuorten harrastustoiminnan

puolesta tehtävästä työstä.

Viime vuosina valtio on voinut lisätä rahoitus-

taan urheilu, kulttuuri-ja nuorisojärjestöille, koska

veikkausvoittovarat ovat kasvaneet ja eduskunnan

tekemä muutos jakosuhdelakiin siirtää kirjastot veik-

kausvoittovaroista valtion budjettirahoituksen pii-

riin. Valtion panostukset kohdistuvat kuitenkin suu-

relta osin liikuntapaikkarakentamiseen ja tukeen val-

takunnallisille järjestöille, kun taas paikallinen seu-

ratyö on riippuvainen kuntien toiminnasta.

Kuntien tiukka taloustilanne on ympäri maata syö-

nyt resursseja urheilu, kulttuuri ja nuorisotyöltä.

Näistä säästäminen on kuitenkin lyhytnäköistä puu-

haa. Nuorten saaminen harrastustoiminnan piiriin

on niin suuri asia, että sitä ei voi edes laskea eurois-

sa.

Ohjattu harrastustoiminta estää tehokkaimmin syr-

jäytymistä, josta tulee kallis lasku sekä nuorelle it-

selleen, että koko yhteiskunnalle. Onneksi tämän ovat

oivaltaneet myös monet yritykset, jotka antavat tu-

kea nimenomaan nuorisotoimintaan. Kaikkein tär-

keimmässä roolissa ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka

ovat valmiita antamaan omaa aikaansa vapaaehtois-

työhön nuorten harrastusten hyväksi. Heidän työn-

sä helpottamiseksi myös yhteiskunnan kannattaa pa-

nostaa vapaaehtoisjärjestöihin ja antaa euron siellä

poikia.

Pyhäjärviseudun Su-

kututkijat ry:n puheen-

johtajana jatkaa Taina

Tuovinen

Säkylästä.

Muut hallituksen jäsenet

ovat Alpo Heino (Köy-

liö), Pirkko Lahti (Ylä-

ne), Urho Nurmi (Säky-

lä), Ossi Taalikka (Köy-

liö) ja Ulla Toivonen

(Eura). Asiasta päätti

vuosikokous 7. helmi-

kuuta.

Lokakuussa 2006 kuol-

leen kunniajäsenen Sirk-

ka Karskelan tilalle uudek-

si kunniajäseneksi kutsut-

tiin opettaja Juhani Viher-

virta Nakkilasta. Perustei-

na Vihervirran kutsumisel-

le mm. se, että hän on an-

tanut yhdistyksen jäsenten

vapaaseen käyttöön laajat

Toola-tutkimuksensa sekä

useaan otteeseen luennoi-

nut jäsenilloissa.

Kuluvana vuonna, ku-

ten aiemminkin, jäsenillat

Taina Tuovinen

uudelleen suku-

tutkijain johtoon

ovat joka toinen keskiviik-

ko. Lauantaina 31.3. jär-

jestetään yhdessä Yläneen

kirjaston kanssa ”Sukutut-

kimustori”. Torille voivat

kaikki kiinnostuneet tulla

kyselemään omista juuris-

taan ja kertomaan jäsenil-

le päivityksiä. Huhtikuus-

sa Juhani Vihervirta luen-

noi aiheesta ”Ihmeen sa-

manlaiset raatihuoneet -

periytyvätkö kädentaidot”.

Vuoden mittaan tullaan

tutustumaan niin Pyhäjo-

en kylään kuin Mannilaan-

kin. Kesän ohjemassa on

yhteinen tilaisuus Säkylän

kunnan kulttuuritoimen ja

Säkylän

seurakunnan

kanssa. Tilaisuuksista in-

formointi keskitetään in-

ternet- ja intranet-sivujen

lisäksi Alasatakuntaan ja

Auranmaan Viikkoleh-

teen.

Jäsenmaksun suuruu-

deksi vuosikokous vahvis-

ti 15 euroa.

- Ikäihmisiä ei tule käsi-

tellä yhtenä ryhmänä, van-

huksina tai eläkeläisinä. Jul-

kisessa ikäihmispolitiikassa

on tehtävä selkeä erittely

aktiivisiin ja omatoimisiin

kolmannen iän seniorikan-

salaisiin sekä neljännen iän

tukea ja hoivaa tarvitseviin

vanhuksiin, toteaa emeritus-

professori Voitto Helander

teeseissään ikäpolitiikan ke-

hittämiseksi.

Helander perustelee yhteen-

sä seitsemää ikäpolitiikkaa

koskevaa teesiään Kuntaliiton

tiistaina julkaisemalla tutki-

muksella "Seniorikansalainen

voimavarana".

Tutkimuksen mukaan seni-

orikansalaiset eivät ole ryh-

mänä myöskään ainoastaan

saajapuolella, vaan tuottavat

useita yhteiskunnallisia pa-

noksia. Nykyinen ikäpolitiik-

ka sen sijaan käsittelee ikään-

tynyttä väestöä yhtenä, usein

huollettavana ryhmänä. Use-

at seniorikansalaiset toimivat

omaishoitajina ja kolme nel-

jästä 75 vuotta täyttäneestä ei

käytä vanhuspalveluita. Esi-

merkiksi huoltosuhdekäsitteis-

tö vaatisikin uudelleenarvioin-

tia Helanderin mukaan.

Helander myös muistuttaa,

että ikäpolitiikkaa katsotaan

Aktiiviset ikäihmiset unohdettu

Vain neljännes käyttää

vanhuspalveluita

usein osana sosiaalipolitiik-

kaa. Niin valtion kuin kuntien-

kin olisi tarkasteltava ikäpo-

litiikkaa myös osana kulttuu-

ri-, asumis- ja kuluttajapoli-

tiikkaa.

Helander lähettää terveiset

opetusministeriölle, jonka pai-

nopisteenä ovat kulttuuri ja lii-

kunta asioissa olleet nuoret.

Jos ikääntyneet loistavat

poissaolollaan viranomaisten

politiikoissa, loistavat ne pois-

saolollaan myös puolueiden

ohjelmissa.

Useimmat puolueet notee-

raavat ikääntyneet lausumilla

vanhusten hoivasta tai eläke-

politiikasta periaate- ja yleis-

ohjelmissa. Eritysohjelmissa

ja tarkemmissa analyyseissä

ikääntyneiden asioita ei He-

landerin mukaan sen sijaan

näy.

Maan tärkeimmät politiik-

kapaperit, hallitusohjelmat

ovat myös ohittaneet ikään-

tyneet muutoin kuin talouden

näkökulmasta.

Helander esittääkin edus-

kuntavaalien jälkeisen halli-

tuksen ottavan ikäpolitiikan

yhdeksi politiikkaohjelmaksi.

Ikäihmisten äänestyskäyt-

täytyminen ei tue ikäihmisten

vallankaappausta

Ikääntyneet äänestäjät suo-

sivat äänestyskäyttäytymises-

sään muita ikäryhmiä vähem-

män oman ikäisiään ehdokkai-

ta - varsinkin eduskuntavaa-

leissa. Kunnallisvaaleissa ikä-

sidonnaisuus on jo huomatta-

vissa.

Helander toteaakin, että

pelko ja puheet ikääntyvien

yhteiskunnallisesta vallan-

kaappauksesta ovat turhia tai

ainakin ennenaikaisia. Esimer-

kiksi nykyisestä eduskunnas-

ta yksi prosentti edustajista on

vanhuuseläkkeellä ja nykyisis-

tä kunnanvaltuutetuista kolme

prosenttia.

85-90 prosenttia ikäihmi-

sistä antaa äänensä itseään sel-

västi nuoremmille ehdokkail-

le.

Näin ikääntyneet syventä-

vät jo ehdokasasettelussa syn-

tynyttä epätasapainoa, Helan-

der toteaa, sillä ikäihmisiä löy-

tyy puolueiden ehdokaslistoil-

ta muita ikäryhmiä vähem-

män.

On jopa merkkejä siitä, että

ikäihmisiä syrjitään ehdokas-

asettelussa.

Suurimmaksi puutteeksi

Helander kuitenkin toteaa sys-

temaattisen tutkimuksen puut-

tumisen. Ikäihmisten demo-

kraattisten oikeuksien toteu-

tumista olisikin tutkittava ja

mahdolliset puutteet korjatta-

va.

Huittisten seudun tervey-

denhuollon kuntayhtymän

jäsenkunnat selvittävät yh-

dessä perusterveydenhuol-

lon ja sosiaalitoimen suun-

tautumisvaihtoehdot huhti-

kuun loppuun mennessä.

Selvitystyön tekee Huittis-

ten seudun terveydenhuollon

kuntayhtymän talouspäällikkö

Pirjo Iso-Ahola. Se valmistuu

huhtikuun loppuun mennessä

ja koskee Keski-Satakunnan

terveydenhuollon kuntayhty-

mää, Loimaan seudun kansan-

Huittisten seutu selvittää

terveydenhuollon suunnan

terveystyön kuntayhtymää,

Sastamalan perusturvakun-

tayhtymää sekä Säkylän ja

Köyliön kansanterveystyön

kuntayhtymää.

Hallituksen esityksessä laik-

si kunta- ja palvelurakenneuu-

distuksesta säädetään, että pe-

rusterveydenhuollosta ja siihen

kiinteästi liittyvistä sosiaalitoi-

men tehtävistä huolehtivassa

kunnassa tai yhteistoiminta-

alueella on oltava vähintään

noin 20 000 asukasta.

Laki tulee edellyttämään,

että kunta- ja palvelurakenne-

Yli viisi vuotta ehti ku-

lua valtuuston päätökses-

tä siihen hetkeen, kun

Vammalan kaupunginhal-

litus päätti panna toi-

meen kaupungin ja Pir-

kanmaan Osuuskaupan

välisen maakaupan.

Hanketta ovat viivyttä-

neet valitukset, joista vii-

meiset korkein hallinto-oi-

keus hylkäsi joulukuun lo-

pulla.

Vammalan kaupungin-

hallitus hyväksyi maanan-

tain kokouksessaan yksi-

mielisesti kaupunginval-

tuuston päätöksen 12.11

POK saa maansa

5 vuotta valtuuston

päätöksen jälkeen

Vammalassa

.2001 tekemän päätöksen

perusteella kauppakirjan,

jolla kaupunki myy Pirkan-

maan Osuuskaupalle Vam-

malan kaupungin Hopun

kaupunginosan korttelin 20

tonteista 7 ja 8 yhteensä

11.400 neliömetrin määrä-

alat, joista muodostetaan

tontti

Hoppu.20.13,

241.660 euron kauppahin-

nasta ja muutoin oheisen

kauppakirjan mukaisilla eh-

doilla.

POK ilmoitti viimeisen

valituksen kaaduttua ryhty-

vänsä uuden marketin ra-

kennustöihin vielä kuluvan

vuoden puolella.

LännenTehtaat vahvis-

taa elintarvikeryhmään-

sä ja vauhdittaa kalalii-

ketoimintansa kasvua os-

tamalla norjalaisen Ma-

ritim Food AS:n osakkeet

Brynild Gruppen AS:ltä.

Osakkeita koskeva kaup-

pakirja on allekirjoitettu

6. helmikuuta.

Kaupan lopullinen to-

teuttaminen edellyttää Nor-

jan kilpailuviranomaisten

hyväksyntää ja sen enna-

koidaan ajoittuvan helmi-

maaliskuulle. Kauppaan

kuuluu Maritim Food AS

ja sen kokonaan omistamat

ruotsalaiset tytäryhtiöt Ma-

ritim Food Sweden AB ja

Maritim Food Sweden

Egendom AB sekä Mari-

tim Foodille kuuluva 47,5

%:n vähemmistöosuus nor-

jalaisesta

Sandanger

AS:stä. Maritim Foodilla

on lisäksi Sandangerin

osakkeita koskeva osto-

optio, joka toteuttamalla

omistusosuus on mahdol-

lista nostaa 51 %:iin.

Maritim Food AS:n ve-

lattomaksi arvoksi on mää-

ritelty noin 15 miljoonaa

euroa. Lännen Tehtaat Oyj

maksaa kaupan toteutus-

hetkellä Maritim Food

AS:n osakkeista noin 10

miljoonaa euroa ja ottaa

vastatakseen noin 4 miljoo-

nan euron nettovelat. Osak-

keiden lopulliseen kauppa-

hintaan vaikuttaa myytävi-

en yhtiöiden varojen ja vel-

kojen kehitys 30.6.2006 ja

kaupan toteuttamishetken

välisenä aikana. Sopimuk-

sen mukaan myyjällä on oi-

keus saada lisäkauppahin-

tana vuoden 2008 huhti-

kuussa 0ö1,3 miljoonaa eu-

roa. Lisäkauppahinta on

sidottu Maritim Foodin ja

Sandanger AS:n vuoden

2007 tuloskehitykseen.

Osakekaupasta arvioidaan

syntyvän Lännen Tehtaat -

konserniin enintään noin 7

miljoonan euron konserni-

liikearvo.

Lännen Tehtaat

ostaa norjalaisen

Maritim Food AS:n

Maritim Food AS:n lii-

kevaihto vuonna 2005 oli

noin 27 miljoonaa euroa ja

liikevoitto noin 1,2 miljoo-

naa euroa. Taseen loppu-

summa oli noin 10 miljoo-

naa euroa. Maritim Foodin

palveluksessa on keski-

määrin noin 95 henkilöä.

Sandanger AS:n liikevaih-

to oli noin 9 miljoonaa eu-

roa ja liikevoitto noin 0,3

miljoonaa euroa. Yhtiön

palveluksessa on keski-

määrin noin 50 henkilöä.

Lännen Tehtaat keskit-

tyy strategiansa mukaises-

ti elintarvikeliiketoimintoi-

hin ja pyrkii vahvistamaan

asemaansa yhtenä johtavis-

ta suomalaisista elintarvi-

keyhtiöistä. Nyt toteutetta-

va yrityskauppa on Lännen

Tehtaat -konsernin strate-

gisten linjausten mukainen.

Maritim Food AS ja Ape-

tit Kala Oy ovat yhdessä

yksi pohjoismaiden johta-

vista kalajalosteiden val-

mistajista. Yritysten tuot-

teet ovat maanlaajuisessa

vähittäiskauppajakelussa

Norjassa ja Suomessa ja

maan kattavassa jakelussa

suurtaloussektorilla Ruot-

sissa. Yhtiöiden on tarkoi-

tus hyödyntää yhteistä

osaamistaan erityisesti raa-

ka-aineiden hankinnassa,

valmistuksessa ja myynnis-

sä pohjoisen Itämeren alu-

eella.

Yrityskaupalla arvioi-

daan olevan vähäinen po-

sitiivinen vaikutus Lännen

Tehtaat -konsernin lii-

kevoittoon jo tänä vuonna.

Lännen Tehtaat -konser-

ni muodostuu Apetit Pa-

kaste Oy:stä, Apetit Kala

Oy:stä, Apetit Suomi

Oy:stä ja Mildola Oy:stä

sekä myytävinä olevista

Suomen Rehu Oy:stä ja

Avena Nordic Grain Oy:stä

tytäryhtiöineen. Konsernin

liikevaihto vuonna 2006 oli

runsaat 400 miljoonaa eu-

roa ja konsernin palveluk-

sessa oli noin 1000 henki-

löä.

uudistusta koskevaan selvityk-

seen sisällytetään kunnan pää-

tökset niistä konkreettisista toi-

menpiteistä, joihin kunta on

sitoutunut.

Koska yhteistoiminta-alueen

tulee huolehtia myös peruster-

veydenhuoltoon kiinteästi liit-

tyvistä sosiaalitoimen tehtävis-

tä, selvitystyö vaatii ohjausryh-

män.

Huittisista kaupunginhallitus

nimesi maanantaina työryh-

mään sosiaalijohtaja Timo

Kaajan ja vanhustyönjohtaja

Aira Aution.

www.alue

viesti.fi

Luterilaisen kirkon seu-

rakunnat etsivät uusia yh-

teistyömuotoja, joista osa

johtaa seurakuntien yhdis-

tymisiin. Seurakunta ja

kirkko ovat ihmistä varten.

Kirkon ja seurakunnan on

kyettävä takaamaan kirkon

perustehtävän toteuttami-

nen, evankeliumin julistus

ja seurakuntalaisten palve-

leminen kirkon eri toimin-

tojen kautta.

Näin todetaan Seurakunta-

rakennetyöryhmän tuoreessa

väliraportissa "Läsnäolon yh-

teisö". Se haastaa seurakun-

tia miettimään mahdollisuuk-

siaan palvella jäseniään ja

muita ihmisiä entistä parem-

min muuttuvissa yhteiskun-

nan olosuhteissa. Samoin to-

detaan, että seurakuntaraken-

ne, seurakuntien yhteistyö,

seurakuntayhtymät, kappeli-

seurakunnat, hallinnon ja ta-

louden hoito ovat olemassa

vain näitä tehtäviä varten.

Seurakuntien rakennemuutoksissa

tärkeintä turvata perustehtävät

Kirkkohallitus asetti seu-

rakuntarakenteita pohtimaan

oman työryhmänsä lokakuus-

sa 2005. Työryhmän puheen-

johtajana on piispa Voitto

Huotari. Seurakuntarakenne-

työryhmän väliraportti on lä-

hetetty kaikkiin luterilaisen

kirkon seurakuntiin. Rapor-

tin toivotaan synnyttävän kes-

kustelua ja haastavan uuden

pohdintaan. Palautteen poh-

jalta lopullinen työryhmän ra-

portti valmistuu vuoden lo-

pulla.

Tällä hetkellä Suomessa

on luterilaisia seurakuntia

517. Vielä vuonna 2001 seu-

rakuntia oli 586. Seurakun-

tien toiminnan ja hallinnon

rakenteet ovat jo kokeneet

suuria muutoksia. Taustalla

on osittain kunta- ja palvelu-

rakenneuudistus. Suuri osa

muutoksista on kuitenkin

syntynyt seurakuntien omis-

ta tarpeista. On haluttu yh-

distää voimavaroja ja lisätä

yhteistyötä.

Seurakuntarakenteen muu-

toksen yksi syy on muutto-

liike Suomessa. Toisen syyn

muutosten tarpeellisuuteen

luovat taloudelliset seikat: ta-

loutta ja hallintoa on "edulli-

sempi" hoitaa yhdessä ny-

kyistä suuremmissa yksiköis-

sä.

Tietyt hallinnolliset ja la-

kisääteiset tehtävät on kun-

kin seurakunnan hoidettava.

Rakenteen muutoksen tarpee-

seen voi mahdollisesti johtaa

kirkkoon kuuluvien vähäi-

sempi määrä tulevaisuudes-

sa.

Kaikissa seurakunnissa ta-

loustilanne ei ole vakaa. Tar-

vitaan avustusjärjestelmiä ja

niitten käytön järkevää suun-

nittelua. Tarvittaneen uusia

yhteenliittymiä.

Kunnilla on lakisääteinen

velvoite tehdä omia rakentei-

taan koskevia suunnitelmia

vuosien 2015 ja 2025 tähtä-

yksellä.

Page 10 - Alueviesti_07_2007