Page 13 - Alueviesti_07

Tyrvään Sanomien mie-

lipidepalstalla 10.2.2007

Pirkko Lahtinen kirjoitti so-

siaalipäivystyksestä ja sen

järjestämisestä seudullam-

me. Samassa lehdessä oli

toisaalla kirjoitettu aihees-

ta otsikolla Vammala pih-

taa lastensuojelurahoja.

Molemmissa kirjoituksissa

oli esitetty erilaisia ”fakto-

ja” asian tiimoilta. Lukijal-

le luotiin mielikuva, että

kysymyksessä olisi säästö-

jen tekeminen lastensuoje-

lun kustannuksella. Tästä ei

kuitenkaan ole kysymys.

Kunnilla on monia laki-

sääteisiä palveluja järjestet-

tävänä ja tavoitteena on, että

huolehdimme kuntalaisten

palveluiden tuottamisesta

tehokkaasti, laadukkaasti ja

taloudellisesti. Sosiaalipäi-

vystys on yksi sosiaalipal-

veluihin kuuluva palvelu.

Vammalassa on ollut vuon-

na 2005 yhteensä 5 häly-

tystä. Toisin kuin Lahtinen

kirjoituksessaan väittää

vain harvoin kysymykses-

sä on ollut lasten kiireelli-

seen huostaanottoon liitty-

vät asiat. Sosiaalipalvelut

kunta voi tuottaa omana

palvelunaan tai ostaa ne os-

topalveluna muilta palve-

luntuottajilta. Vammalan

seudulla on sosiaalipäivys-

tyksen järjestämiseen liit-

tyen kartoitettu ja selvitet-

ty useita eri vaihtoehtoja.

Tehtävää ei ole helpottanut

lääninhallituksen heikko

ohjeistus palvelun järjestä-

misen reunaehdoista. Avoi-

mia kysymyksiä ovat olleet

mm. sosiaalipäivystäjän

kelpoisuusehdot, mahdolli-

Sosiaalipäivystystä

ehdottomasti,

tosiasioiden mukaan

suus ostaa palvelut ulkopuoli-

selta palveluntuottajalta jne.

Varmaa tietoa ko. reunaehdois-

ta ei vieläkään ole kaikilta osin

ja sosiaalipäivystyksen järjes-

tämiseen liittyvä selvitystyötä

jatketaan virkamiesten, luotta-

mushenkilöiden ja palvelun-

tuottajien kanssa.

Lahtinen kirjoittaa kirjoi-

tuksessaan, että päivystäjältä

vaaditaan sosiaalityöntekijän

pätevyys. Se ei kuitenkaan pidä

paikkaansa. Päivystäjänä voi-

vat toimia laaja-alaisesti eri

sosiaali- ja terveysalan korkea-

koulututkinnon opiskelleet

henkilöt. Lasten huostaanottoa

ei kuitenkaan voi tehdä kuin

virassa oleva kelpoisuusehdon

täyttävä sosiaalityöntekijä, jo-

ten varsinaisella koulutuksel-

la ei siten ole merkitystä, jos

ei ole sosiaalityöntekijän vi-

rassa. Vammalan seudulla on

esim. ulkopuolisten palvelun-

tuottajien palveluksessa kelpoi-

suusehdon täyttäviä sosiaali-

työntekijöitä, mutta heillä ei ole

toimivaltaa huostaanottoon.

Päivystäjänä toimimiselle se ei

aseta estettä, mikäli esim. huos-

taanottotilanteessa on käytös-

sä takapäivystäjä, jolla on toi-

mivalta huostaanoton tekemi-

seen. Päivystystilanteet ovat

kuitenkin pääasiallisesti muu-

ta sosiaalityötä kuin kiireelli-

siä huostaanottoja.

Kirjoituksessaan Pirkko

Lahtinen on huolissaan myös

päivystyksestä maksettavista

varallaolokorvauksista. Henki-

löstöjaosto on joutunut päätös-

tä tehdessään huomioimaan

varmasti myös yleisen linja-

uksen, jonka mukaan muille

ammattiryhmille maksetaan

varallaolokorvausta. Eri am-

mattiryhmissä toimivien

henkilöiden vapaa-aika on

yhtä arvokasta. Esimerkki-

nä voidaan ottaa vaikkapa

kiinteistönhoitajat, jotka

joutuvat työssään mene-

mään erilaisiin tilanteisiin

työajan ulkopuolella päi-

vystystehtäviä hoitaessaan.

Yleisen linjauksen mukaan

heille myös maksetaan 20%

varallaolokorvaus.

Sosiaalipäivystys ei voi

perustua henkilöstön vapaa-

ehtoisuuteen, jos kuntien on

se pakko hoitaa. Voidaan

pian olla siinä tilanteessa,

että kaikki virassa olevat so-

siaalityöntekijät kieltäyty-

vät tekemästä päivystystä ja

velvoitetta ei kyetä hoita-

maan. Toinen uhkakuva on

se, että joku sosiaalityön-

tekijä ottaa tunnollisena asi-

an hoitaakseen ja lopputu-

los on loppuun palanut so-

siaalityöntekijä. Päivystys-

työ on osa sosiaalityönte-

kijän tehtävänkuvaa ja kaik-

ki hoitavat päivystystehtä-

vistä oman osana, myös

Vammalan seudun muissa

kunnissa. Vammala ei voi

ottaa muiden kuntien laki-

sääteisiä tehtäviä omien so-

siaalityöntekijöidensä lisä-

taakaksi.

Näin toimien kaupunki

arvostaa koko henkilöstön-

sä työpanosta ja huolehtii

työntekijöidensä jaksami-

sesta tasapuolisesti.

Jari Andersson

rehtori

Vammalan

kaupunginvaltuuston

puheenjohtaja

Keskiviikko helmikuun 14. 2007

13

Huittisten seudun ter-

veydenhuollon kuntayh-

tymän jäsenkunnat selvit-

tävät yhdessä peruster-

veydenhuollon ja sosiaa-

litoimen suuntautumis-

vaihtoehdot huhtikuun

loppuun mennessä.

Selvitystyön tekee Huit-

tisten seudun terveyden-

huollon kuntayhtymän ta-

louspäällikkö Pirjo Iso-

Ahola. Se valmistuu huhti-

kuun loppuun mennessä ja

koskee Keski-Satakunnan

terveydenhuollon kuntayh-

tymää, Loimaan seudun

kansanterveystyön kun-

tayhtymää, Sastamalan pe-

rusturvakuntayhtymää sekä

Säkylän ja Köyliön kansan-

terveystyön kuntayhtymää.

Hallituksen esityksessä

laiksi kunta- ja palvelura-

kenneuudistuksesta sääde-

Huittisten seutu

selvittää terveyden-

huollon suunnan

tään, että perusterveyden-

huollosta ja siihen kiinte-

ästi liittyvistä sosiaalitoi-

men tehtävistä huolehtivas-

sa kunnassa tai yhteistoi-

minta-alueella on oltava

vähintään noin 20 000 asu-

kasta.

Laki tulee edellyttämään,

että kunta- ja palveluraken-

neuudistusta koskevaan sel-

vitykseen sisällytetään kun-

nan päätökset niistä konk-

reettisista toimenpiteistä,

joihin kunta on sitoutunut.

Koska yhteistoiminta-

alueen tulee huolehtia myös

perusterveydenhuoltoon

kiinteästi liittyvistä sosiaa-

litoimen tehtävistä, selvitys-

työ vaatii ohjausryhmän.

Huittisista kaupunginhalli-

tus nimesi maanantaina työ-

ryhmään sosiaalijohtaja

Timo Kaajan ja vanhus-

työnjohtaja Aira Aution.

Ikäihmisen

elämän-

hallinnan

mahdollisuudet

Pirkko Lahtinen

Sosiologi Antonowski puhuu ihmisen elämänhallin-

nasta henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Hän on

aikoinaan tutkinut keskitysleireillä eläneitä ihmisiä ja

todenut, että jos ihmisellä on hallinnassaan elämän kol-

me osa-aluetta hän selviää epäinhimillisistäkin olosuh-

teista. Nämä kolme osa-aluetta ovat: Ihminen kokee elä-

mänsä mielekkäänä, hän hallitsee omaa elämäänsä, hän

on löytänyt elämälleen tarkoituksen.

Tarkastelen tässä hiukan näitä kolmea osa-aluetta

ikäihmisen näkökulmasta.

Kokeeko nykypäivän ikäihminen elämänsä mielekkääk-

sii? Hän kokee sen mielekääksi, jos elämässä on sisältöä,

on ihmissuhteita ja on toivoa. Näin ei aina ole. Jos

ihminen on sairaalasängyssä ja kenelläkään ei ole aikaa

juuri hänelle riittävästi, ei elämä ole mielekästä. Se on

varmasti mielekkäämpää, jos hän voi elää kotona tai

kodinomaisissa olosuhteissa ja hänellä on siellä turvaa,

ja toisten ihmisten läheisyyttä. Hän voi ehkä silloin

nousta toivorikkaana uuteen päivään.

Entä elämän hallittavuus sitten? Antonowski tar-

koittaa tällä sitä, että ihmisen voimavarat ja häneen

kohdistetut vaatimukset ovat sopusoinnussa keskenään.

Häneltä ei vaadita liikaa, mutta ei myöskään liian vä-

hän. Jos ajattelemme ikäihmistä, voi olla niin, että hä-

nellä olisi meille paljon enemmän annettavaa, kuin

osaamme odottaakaan. Hän tuntee olevansa tarpeeton.

Hän voisi antaa nuoremmille ikäpolville elämänviisa-

utta ja hän voisi olla apuna arjen askareissa. Moni

eläkeläinen saattaa myös kokea, että häneltä vaaditaan

liikaa. Hänen on oltava aina käytettävissä. joslapsen-

lapset tarvitsevat hoitajaa. Omalle elämälle ei jää aikaa.

Sopivassa suhteessa elämän vaatimukset, ei liikaa eikä

liian vähän.

Mistä löytyy elämän tarkoitus?

Kun lapset olivat pieniä, saattoi ajatella, että elämän

tarkoitus oli kasvattaa heidät kunnollisiksi aikuisiksi.

Mutta entä nyt, kun lapset jo ovat aikuistuneet tai jos

ei lapsia koskaan ollutkaan? Edesmennyt eetikko Mart-

ti Lindqvist sanoi eräässä lehtiartikelissa, että hänen

elämänsä tarkoitus on päästä kotiin. Tällä hän tarkoitti,

että jokaisena päivänä hänen päämääränsä oli päästä

kodin turvaan. Mikä on sinun elämäsi tarkoitus?

Jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa, ihminen selviää

ja on jopa onnellinen. Onko näin?

Me vähän nuoremmat voimme olla luomassa ikäih-

misille vanhuutta, jonka tämä kokee mielekkäänä ja on-

nellisena, niin että voi nousta uuteen päivään toivorik-

kaana ja todeta, että hänenkin elämällään on tarkoitus

ja hänelläkin on tehtävää. Häntä tarvitaan.

Entinen piispa Ilkka Kantola sanoi eräässä puhees-

saan: ”Jokainen ihminen tarvitsee kunnioitusta. Jos ih-

mistä kunnioitetaan, hän kokee turvallisuutta” Näin

on varmasti ikäihmisen kohdalla

putteli

pailuun

toman Sotilaan "Rokan" esi-

kuva. Samin saalis oli 8,60

euroa.

Erilaisia tyylejä oli vaikea

erottaa. Vaikka pajatsot ovat

vuosikymmenten saatossa

muuttuneet, tyylit eivät ole

juuri vaihtuneet.

Varasijalle selvinnyt Anja

Yli-Hukka ilmestyi paikalle

mustana hevosena, vaihees-

sa jolloin innokkaimmat yrit-

täjät, miehet, olivat jo urak-

kansa tehneet.

Osanottajia oli Vammalan

tullut Huittisissta ja Parka-

nostakin. Parkanon mies,

Veikko Kivioja, sanoi tulleen-

sa Vammalaan kyläilemään,

ei karsimaan, mutta otti osaa

kun tilaisuus oli. Huittisista

onneaan oli tullut koettele-

maan Ali-Raatikaisen Rami.

MM-kisojen alkukarsinnat

kisataan viikkojen 5-9 aika-

na noin 200 pelipisteessä ym-

päri Suomen. Kisoihin saa-

vat osallistua 18 vuotta täyt-

täneet. Osallistuminen on il-

maista. Kunkin alkukarsinnan

kaksi parasta pelaajaa etenee

kilpailemaan aluemestaruu-

desta, joita ratkotaan helmi-

maaliskuun aikana kymme-

nellä paikkakunnalla.

MM-kisa huipentuu RAY:n

syntymäpäivänä 1.4. Helsin-

gissä järjestettävään finaaliin,

joka televisioidaan MTV3 -

kanavalla. Uusi maailman-

mestari voittaa mm. matkan

maailman ympäri.

Edellisiin kisoihin vuonna

2005 osallistui yhteensä yli

8 000 karsijaa ympäri Suo-

men ja finaalilähetystä seu-

rasi televisiosta parhaimmil-

laan lähes 500 000 katsojaa.

Pajatson MM -kisat heijasta-

vat RAY:n tavoittelemaa fik-

sua pelaamiskulttuuria

Uutuutena tämän vuoden

kisoissa on haastekisa: mu-

kaan voi haastaa ystäviään ja

vaikka työkavereitaan. Haas-

taminen tapahtuu kisojen

www-sivujen kautta, haasta-

jan ja haastettavan täytyy olla

täysi-ikäisiä.

Kisojen kotisivuilta löyty-

vät kilpailun säännöt, alue-

jaot, alkukarsintapaikat ja ai-

kataulut sekä haku pelipis-

teistä.

Pelaamon

sivuilla

(

www.pelaamo.fi)

voi myös

treenata kisoihin Pajatson

esittelypelillä, tutkia kolikoi-

den lentoa ja kokeilla lyönti-

tyylejä.

- Seuraavaksi näillä main

karsinnat pidetään Kokemä-

ellä huomenna torstaina.

Joka neljäs kunnan- tai

kaupunginjohtaja pitää

oman kunnan kuntaliitos-

ta todennäköisenä kunta-

ja palvelurakenneuudistuk-

sen yhteydessä. Valtaosa

kunnanjohtajista uskoo,

että uudistus toteutetaan

muodostamalla kuntien

yhteistoiminta-alue.

Kuntaliitto kartoitti tam-

mikuussa kunnan- ja kaupun-

ginjohtajien näkemyksiä

kunta- ja palvelurakenneuu-

distuksen toimeenpanon

suunnittelun etenemisestä.

Kyselyyn vastasi 58 prosent-

tia kunnista. Uusi PARAS-

puntari toteutettiin nyt ensim-

mäistä kertaa. Kysely toiste-

taan kevään kuluessa kahteen

kertaanmaalis- ja toukokuus-

sa.

Laki kunta- ja palvelura-

kenneuudistuksesta tulee voi-

maan helmikuussa. Lain

mukaan kuntien tulee laatia

elokuun loppuun mennessä

selvitykset yhteistyöstä ja toi-

meenpanosuunnitelmat pal-

veluiden järjestämisestä.

Yhteistyö tapahtuu joko kun-

taliitoksin tai yhteistoimin-

ta-alueita muodostamalla.

Suunnittelu etenee

aikataulussa

Toimeenpanosuunnitelmi-

en laatiminen on käynnisty-

nyt ajallaan lähes kaikissa

kunnissa. Myöhässä ilmoit-

taa olevansa vain 7 prosent-

tia kyselyyn vastanneista

kunnista. Etuajassa uudistus

etenee 5 prosentissa kunnis-

ta.

Selvitystyö on käynnisty-

nyt yli puolessa kunnista. En-

nakointityötä tehdään joka

kolmannessa kunnassa. Tun-

nusteluvaiheessa on joka vii-

des kunta.

Pisimmällä suunnittelutyö

on Etelä-Suomessa ja keski-

suurissa kaupungeissa. Sel-

vitystyön on käynnistänyt 78

prosenttia Etelä-Suomen lää-

nin kunnista sekä 74 prosent-

tia 20 000ö50 000 asukkaan

kunnista.

Kunnat laativat toimeen-

panosuunnitelmia pääasias-

25 % kunnanjohtajista

pitää kuntaliitosta

todennäköisenä

sa yhteistyössä muiden kun-

tien kanssa. Vain 6 prosent-

tia kunnista valmistelee suun-

nitelmaa yksin. Vajaa kol-

mannes kunnista ei ole vielä

päättänyt, kenen kanssa

suunnitelma toteutetaan.

Kunnanjohtajat suhtautu-

vat uudistuksen suunnittelun

onnistumiseen toiveikkaasti.

Onnistumista epäilee ainoas-

taan 8 prosenttia kyselyyn

vastanneista kuntajohtajista,

kun toiveikkaiden osuus on

56 prosenttia.

Toiveikkaimpia ovat suur-

ten ja keskisuurten kaupun-

kien johtajat sekä Itä-Suomen

läänin kunnanjohtajat. Vähi-

ten toiveikkaita ovat 10 000-

20 000 asukkaan kuntien

kunnanjohtajat sekä Lapin

läänin kunnanjohtajat.

Kunnanvaltuustojen pu-

heenjohtajat suhtautuvat uu-

distuksen etenemiseen toi-

veikkaammin kuin kunnan-

johtajat.

Hallitusten puheenjohtajat

ovat sen sijaan vähemmän

toiveikkaita kuin kunnanjoh-

tajat.

Suunnitteluvaiheen haas-

teina kunnanjohtajat mainit-

sevat mm. muutostarpeen

kirkastamisen, työssäkäynti-

alueisiin ja toiminnallisiinko-

konaisuuksiin liittyvien rat-

kaisujen aikaansaamisen,

ennakoinnin tarkkuuden, oi-

keiden kumppaneiden löytä-

misen, erilaisten kuntien int-

ressien yhteensovittamisen,

luottamuksen ja poliittisen

yhteisymmärryksen rakenta-

misen sekä monikuntafuusi-

ot.

Kuntaliiton toimitusjohtaja

Risto Parjanne muistuttaa,

että elokuun loppuun men-

nessä tehtävät suunnitelmat

ovat uudistuksen välivaihe.

Ne luovat perustan rakentei-

den ja toimintatapojen uudis-

tamiselle.

- Tärkeintä on kuntien jat-

kuva kehitys- ja yhteistyö.

Muutoksen johtaminen on

pitkäjänteinen haaste. Aikaa

ei ole hukattavaksi. Tulevat

palvelutarpeet ennakoivaa

kehittämistyötä kannattaa

viedä määrätietoisesti eteen-

päin, toteaa Parjanne.

Sisämaan satamahank-

keelle eli Tampere - Pirk-

kalan logistiikkakeskuk-

sen jatkosuunnittelulle

laitetaan vauhtia käynnis-

tämällä hankkeen kakkos-

vaihe. Hankkeelle nimet-

tiin myös ohjausryhmä ja

projektijohtaja.

Pirkanmaan liiton maa-

kuntahallitus hyväksyi tiis-

taina kakkosvaiheen pro-

jektisuunnitelman ja myön-

si projektille maakunnan

kehittämisrahaa enintään 82

250 euroa.

Hankkeessa ovat muka-

na Pirkanmaan liiton kans-

sa Tampereen kaupunki

sekä Pirkkalan ja Lempää-

län kunnat, jotka yhdessä

vastaavat projektin omara-

hoituksesta. Projektin 2.

vaihe toteutetaan 1.4.2007

- 31.5.2008.

Projektin 2. vaiheen teh-

tävänä on hankkeen valta-

kunnallinen, maakunnalli-

Pirkanmaan logistiikkakeskuksen

kakkosvaihe sai johdon ja rahoituksen

nen ja paikallinen markkinointi

ja esittely päättäjille, viran-

omaisille, elinkeinoelämälle ja

sidosryhmille, alueen yleis-

suunnitelman valmistelu maa-

kuntakaavoituksen ja kunta-

kaavoituksen sekä muun vi-

ranomaissuunnittelun pohjak-

si, -selvitystyö alueen kytke-

miseksi valtakunnalliseen tie-

ja rataverkkoon sekä Tampere

- Pirkkalan lentoaseman logis-

tiikkapalvelujen kehittämiseen,

logistiikkakeskuksen toiminta-

mallin ja organisoinnin sekä

lopullisen hankepäätöksen

valmistelu ja vastaavien kan-

sainvälisten esimerkki- ja ver-

tailukohteiden selvittäminen.

Esiselvityksessä päädyttiin

kuuden Tampereen kaupunki-

seudulla olleen alueen vertai-

lujen kautta Tampere - Pirk-

kalan rajaseutuun Pirkkalan

Linnakorven, Tampereen Sa-

rankulman ja Lempäälän

Sääksjärven välisellä alueella.

Hankkeen jatkotyössä lähde-

tään tämän alueen kehittämi-

sestä.

Hankkeen ohjausryh-

mään nimettiin puheenjoh-

tajaksi kunnanjohtaja Ris-

to Koivisto Pirkkalan kun-

nasta ja varapuheenjohta-

jaksi johtaja Esa Kotilahti

Tampereen kaupungista,

jäseniksi kunnanjohtaja Olli

Viitasaari Lempäälän kun-

nasta, puheenjohtaja Timo

Salli Tampereen kauppaka-

marista, toimitusjohtaja

Raimo Ylivakeri Kalmar

Industries Oy:stä ja maa-

kuntajohtaja Jussi V. Nie-

mi Pirkanmaan liitosta. DI

Pertti Fagerlund toimii pro-

jektijohtajana oman virkan-

sa ohella 1.4. - 31.8.2007

ja päätoimisena projektijoh-

tajana 1.9.2007 - 31.5.2008.

Siirtyessään päätoimisek-

si logistiikkahankkeen pro-

jektijohtajaksi Pertti Fager-

lund eroaa maakuntakaa-

voitusjohtajan virasta ja tä-

män projektin päättyessä

toukokuun lopussa 2008

hän siirtyy täysin palvellee-

na eläkkeelle.

Yleisön osasto

www.alue

viesti.fi

Page 13 - Alueviesti_07_2007