Page 7 - Alueviesti_07_2007

Keskiviikko helmikuun 14. 2007 7
Huittisissa Kollantiellä
on laitettu 5.- 6. 2. koiran
ulkotarhaan rotanmyrkyk-
si epäiltyä ainetta.
Ulkotarhassa ollut koira
söi tuota ainetta ja sai pa-
hoja myrkytysoireita. Asi-
Koiran myrkytystapaus Huittisissa
aa tutkitaan eläinsuojelu-
rikoksena. Samassa piha-
piirissä leikkii myös pie-
niä lapsia.
Asiasta jotain tietäviä
pyydetään ottamaan yh-
teyttä Kokemäen poliisiin
numeroon 02-540 7444.
Poliisi sai ilmoituksen
Häijäässä kaahaavasta
moottorikelkalla ajavasta
rattijuoposta kello 20:n
jälkeen.
Tapahtumapaikalle tuli
kolme Liikkuvan poliisin
Humalainen
kelkkailija
yritti pakoon
partiota, joita kelkka lähti
pakoon. Kelkan nopeus oli
perässä mitattuna 60-70
km/h tiellä, jossa rajoitus
oli 40 km/h.
Lopulta poliisi sai kelkan
kiinni Vammalassa Noh-
kuajärventiellä.
Punkalaitumella Urja-
lantiellä sijaitsevaan ra-
Ravintolaan murtautunut rikkoi pulloja
Tuntemattomaksi jäänyt
mies maksoi ostoksensa
vammalalaisessa kukka-
Väärennetty euroseteli Vammalassa
Poliisi tavoitti partioin-
nin yhteydessä sunnuntai-
na aamuyöstä Vammalasta
Tampereentieltä tutun mie-
Kortiton tehtailee ennätystä
hen kuljettamasta henkilö-
autoa jo kahdeksannen ker-
ran ilman ajo-oikeutta vuo-
den sisällä.
kaupassa väärennetyllä 50
euron setelillä viime vii-
kon sunnuntaina.
vintolaan murtauduttiin
lauantaina aamuyöllä.
Poliisipartio tavoitti
epäillyn tekijän lähistöl-
tä. Ravintolassa rikottu
lattioille alkoholijuoma-
pulloja ja kaadettu pöy-
tiä.
Mikael Agricolan juhla-
vuotta vietetään paraikaa.
Pääsiäsmaanantaina 9.4. tu-
lee kuluneeksi 450 vuotta
Turun piispan, Mikael Agri-
colan kuolemasta. Kirkon
Agricola-työryhmä nostaa
kuluvana vuonna Mikael
Agricolan mittavasta elä-
mäntyöstä esiin ennen kaik-
kea kirkollisen perinteen jat-
kamisen ja uudistamisen
sekä rukouksen opettamisen.
Valtakunnallinen juhlavuo-
sihanke tekee tunnetuksi Mi-
kael Agricolan työtä ja vaiku-
tusta suomalaisessa yhteiskun-
nassa ja kulttuurissa. Vuoden
tavoitteena on painottaa tämän
päivän suomalaista kulttuuria,
kirjallisuutta ja kirkollista ja
yhteiskunnallista elämää ja
kytkeä ne Mikael Agricolan
elämäntyöstä ammennettavaan
perintöön.
Päävastuun juhlavuodesta
kantavat Opetusministeriön
asettama valtuuskunta ja työ-
ryhmä. Kirkkohallitus on aset-
tanut oman Agricola-työryh-
mänsä.
Teologian tohtori Jyrki
Knuutila, dosentti ja käytän-
nöllisen teologian lehtori
Helsingin yliopiston teolo-
gisesta tiedekunnasta luonneh-
tii seuraavassa artikkelissa
Mikael Agricolan merkitys
Suomen kirkolle ja kielelle:
- Mikael Agricolan tarkkaa
syntymäaikaa ei tunneta päi-
vän, kuukauden tai vuoden
osalta. Eri tutkimuksissa ja ar-
tikkeleissa hänen on arveltu
syntyneen 1500-luvun ensim-
mäisen vuosikymmenen lopul-
la (1507–1510).
Syntymäpaikka Pernajan
Torsbyn kylä itäisellä Uudel-
lamaalla sen sijaan tiedetään
Agricolan oman ilmoituksen
perusteella. Äiti on nimeltään
tuntematon, isä oli nimeltään
Olavi. Isän ammatti maanvil-
jelijänä sen sijaan tiedetään
myös Agricolan itsensä käyt-
tämästä nimimuodostaMichael
Olaui Agricola (Mikael Ola-
vinpoika Maanviljelijä, Pelto-
mies).
Mikael-nimi juontuu Perna-
jan kirkon samannimisestä suo-
jelijasta. Hänellä on ollut kol-
me nimeltään tuntematonta si-
sarta. Heidän aviomiestensä,
Agricolan lankojen, nimet ovat
sen sijaan tiedossa.
Koulu alkoi Viipurissa
Koska Agricolan suhteelli-
sen vauras kotitila sijaitsi ruot-
sinkielisellä alueella Pernajas-
sa, hän lienee osannut jo lap-
suudessaan sekä ruotsia että
suomea. Hänen varsinainen
äidinkielensä ei ole kuitenkaan
tiedossa.
Agricolan voi otaksua osoit-
taneen jo varhain kielellistä ja
muutakin lahjakkuutta, jonka
joku oppinut, esimerkiksi Per-
najan silloinen kirkkoherra
Bartholomaeus on huomannut.
Hän on voinut suositella Mi-
kael Olavinpojalle koulua Vii-
purissa, Pernajaa lähimmässä
kulttuurikeskuksessa. Siellä
hän kävikin 1520-luvulla kir-
kon palvelukseen valmistavaa
latinakoulua Johannes Eras-
"Jumalan aijnoan olcohon kijtos. Amen"
Agricola oli monilahjakkuus ja kirkon mies
muksenpojan oppilaana ilmei-
sesti isänsä varallisuuden tur-
vin.
Latinan ja muiden papeille
välttämättömien perustaitojen
oppimisen ohella Mikael Ola-
vinpoika (hän otti tuolloin ni-
menAgricola sukunimekseen)
lienee tutustunut Viipurissa
myös saksankieleen, sillä kau-
pungissa vieraili ja asui tuol-
loin saksaa puhuvia kauppiai-
ta. Mahdollisuuksien rajoissa
on, että Agricola olisi jo tässä
vaiheessa saanut ensimmäiset
kosketuksensa reformaatioon
Baltiasta ja Saksasta.
Piispan sihteeri
opiskeli Saksassa
Agricolan opettaja Johannes
Erasmuksenpoika vei 1528
lahjakkaan oppilaansa muka-
naan Turkuun avustamaan piis-
pa Martti Skytteä ja tuomio-
kapitulia. Agricolasta tuli täl-
löin ensin piispan kirjuri ja sit-
ten seuraavana vuonna tämän
sihteeri, kun viran siihenasti-
nen hoitaja Johannes kuoli.
Tutkimuksessa on päätelty,
että Agricolan on vihitty pa-
piksi 1530-luvun alkupuolel-
la, koska hän osti 1531 Luthe-
rin postillan eli saarnakokoel-
man. Agricola oli tuolloin noin
20-vuotias.
Agricola matkusti 1536 yh-
dessä Pernajasta kotoisin ol-
leen Martti Teitin kanssa Sak-
saan Wittenbergin yliopistoon
opiskelemaan maisteriksi. Toi-
sena syynä Wittenbergin mat-
kaan oli valmistautua Raama-
tun ja keskeisen kirkollisen kir-
jallisuuden suomentamiseen.
Agricola kuunteli Wittenber-
gissä muun muassa Philip Me-
lanchthonin ja Martti Luthe-
rin luentoja ja valmistui noin
30 vuoden iässä maisteriksi
1539.
Julkaisutoiminta alkoi
Aapiskirjasta
Turkuun palattuaan Agrico-
la sai viran katedraalikoulun
koulumestarina. Virkansa
ohessa hän julkaisi Aapiskir-
jan vuonna 1543, Rukouskir-
jan 1544 sekä hioi kuntoon jo
ennen Wittenbergin matkaa
aloitettua Uuden testamentin
suomennosta. Hän painatti sen
1548 luovuttuaan 1547–1548
koulumestarin tehtävästä, jon-
ka otti hoitaakseen Paulus
Juusten.
Agricolan tehtävänä oli nyt
vastata käytännössä hiippakun-
nan hallinnosta. Hän oli hoita-
nut hallinnollisia tehtäviä jo
ainakin 1542, jolloin hän oli
laatinut kirjurina luettelon tuo-
miokirkon ja -kapitulin tulois-
ta vuosilta 1540–1541.
Agricolan jotkut hallinnol-
liset tehtävät olivat itse asias-
sa piispallisia tehtäviä, esimer-
kiksi piispantarkastusmatka
1549 Savoon Turun kirkkoher-
ra Knuut Johanneksenpojan
kanssa. Hallinnollisten tehtä-
vien vuoksi Agricola osti ja
kopioi Ruotsin yhteiskunnal-
lista lainsäädäntöä sekä ruot-
sinsi 1549 alasaksan kielestä
Visbyn merilain.
Agricola sai myös käytän-
nössä vastuun piispallisista
opetustehtävistä, sillä hän kan-
toi päävastuun 1549 kolmen
jumalanpalveluselämään kuu-
luneen kirkollisen kirjan jul-
kaisemisesta. Tuolloin näet
painettiin kirkollisista toimi-
tuksista ohjeet antanut Käsi-
kirja, jumalanpalvelusjärjes-
tyksen sisältänyt Messu ja hil-
jaisen viikon jumalanpalvelus-
elämään kuulunut Piina eli Jee-
suksen kärsimyskertomus.
Käytännössä piispa,
kuninkaan mielestä ei
Kuningas Kustaa Vaasa ei
heti nimittänyt uutta piispaa
Turun hiippakuntaan Martti
Skyten kuoltua vuonna 1550,
koska hän halusi siirtää itsel-
leen kirkon valtaa ja omaisuut-
ta. Tämä liittyi siihen, että ku-
ningas oli 1540-luvulla supis-
tanut tuomiokapitulin jäsenten
määrää ja leikannut myös hei-
dän tulojaan.
Agricola jatkoi kuitenkin
käytännössä piispallisten kir-
kollisten ja yhteiskunnallisten
hallintotehtävien hoitoa. Täs-
tä on osoituksena hänen yri-
tyksensä hankkia 1551 apua
Ruotsista Suomen nälkäänäke-
ville sekä 1552 suorittamansa
Ala-Satakunnan ja Vehmaan
kihlakuntien välisen rajan tar-
kistus ja rajariitojen selvitys.
Agricola jatkoi 1551–1552
raamatunsuomennostyötään
julkaisemalla osia Vanhasta
testamentista kolmessa eri kir-
jassa. Tässä yhteydessä ilmes-
tyivät kirjat Psalttari, Veisut ja
ennustukset sekä jälkimmäisen
jatkoksi vielä ”pikkuprofeetto-
jen” kirja.
Agricola avioitui ilmeisesti
1540-luvun loppupuolella Bir-
gitta Olavintyttären kanssa ja
sai tästä liitosta pojan Kristia-
nin 1550. Agricola osti myös
1551 itselleen talon Turun tuo-
miokirkon vierestä.
Kustaa Vaasa nimitti 1554
silloin noin 44-47-vuotiaan
Agricolan virallisesti Turun
hiippakunnan johtoon virkani-
mikkeellä ordinarius eli piis-
pa. Nimityksellä ordinarius
korostettiin piispan olevan ku-
ninkaan, ei enää paavin alai-
nen. Samanaikaisesti Turun
hiippakunta jaettiin kahteen
osaan, joista toisen, Viipurin
hiippakunnan ordinariukseksi
nimitettiin Paulus Juusten.
Agricola ja Juusten vihittiin
kuitenkin Strängnäsissä piis-
poiksi. Agricola piti itseään
piispana, minkä osoituksena
hän esimerkiksi käytti piispan
arvomerkkiä hiippaa toimitta-
essaan 8.9.1554 virkaanastu-
mismessunsa Turun tuomiokir-
kossa. Hänen virkatoimiaan
ordinariuksena olivat ainakin
piispantarkastukset, kiertokir-
jeet, pappeinkokoukset sekä
muutamat virkanimitykset.
Viimeinen työmatka
diplomaattina
Ruotsalaisten ja venäläisten
väliset jatkuvat rajariidat ja
muut rauhattomuudet laajeni-
vat 1555 sodaksi Ruotsin ja
Venäjän välillä. Kustaa Vaasa
halusi kuitenkin pian päästä
sodasta irti. Siksi hän lähetti
1557 Moskovaan rauhanval-
tuuskunnan, johon Mikael Ag-
ricola osallistui piispaksi kut-
suttuna Suomen edustajana.
Agricola tunsi Karjalan raja-
alueen, oli kansainvälisesti si-
vistynyt ja kielitaitoinen sekä
kokenut hallintomies. Näitä
taitoja tarvittiin diplomaattisis-
sa neuvotteluissa sekä rauhan-
sopimuksen laadinnassa. Piis-
pan läsnäolo antoi myös arvo-
valtaa valtuuskunnalle venä-
läisten silmissä.
Rauhan solmimisen jälkeen
2.4.1557Agricola palasi muun
valtuuskunnan kanssa Suo-
meen, mutta kuoli tällä mat-
kalla 9.4. Kuolemajärven pi-
täjässä Kyrönniemen edustal-
la. Hänet haudattiin 11.4. to-
dennäköisesti Viipurin tuomio-
kirkkoon, mutta hänen tarkka
hautapaikkansa ei ole tiedos-
sa.
Lahjakkuus kirkon
käyttöön
Mikael Agricolaa voidaan
perustellusti luonnehtia moni-
puolisesti lahjakkaaksi miehek-
si. Kielitaitoisena hän tunsi
hyvin aikansa humanistisen
sivistyksen ja kykeni suomen-
tamaan Raamattua sekä kirkol-
lisia kirjoja. Hallintotehtävien-
sä johdosta hänen oli hallitta-
va myös kirkollista ja Ruotsin
yhteiskunnallista lainsäädäntöä
sekä osattava olla diplomaat-
tinen Kustaa Vaasan kanssa.
Agricola oli myös teologi,
joka edusti perinteistä kristil-
lisyyttä ja syvää henkilökoh-
taista hurskautta. Kooten voi
todeta, että hän asetti kaiken
lahjakkuutensa kirkon käyt-
töön sen hallinto-, opetus- ja
julistustehtävissä.
Agricolan elämä ja toimin-
ta kokonaisuudessaan on luo-
nut perustan suomalaiselle ope-
tus- ja kulttuuritoiminalle.
Tämä perusta on hyödyttänyt
sekä kirkkoa että yhteiskuntaa
kaikkien hänen kuolemastaan
kuluneiden 450 vuoden ajan.
Siksi on perusteltua muistaa
Agricolan elämäntyötäAgrico-
la 2007 -juhlavuoden tapahtu-
mien välityksellä. (KT)
Emil Wikströmin Agricola-patsaan uusvalos Turun tuomiokirkon eteisessä. Kuva: Leena
Maria Heikkola.
Alueviestillä on
laaja jakelu
joka viikko!
Tutkimusprofessori
Raimo Raitasalo ja pää-
suunnittelija Kaarlo
Maaniemi Kelasta kir-
joittavat Sosiaalivakuu-
tus-lehdessä 1/2007
suomalaisten alkoholin-
käytön lisääntymisestä
ja sen aiheuttamista hai-
toista. Miesten ja nais-
ten ero alkoholinkäytös-
sä on oleellisesti pienen-
tynyt. Raittiita naisia on
entistä vähemmän.
Keskiolut on suomalais-
ten ylivoimaisesti suosi-
tuin alkoholijuoma. Vuon-
na 2005 sen kulutus oli
410,3 miljoonaa litraa.
Seuraaviksi tulivat siide-
rit, 52,9 milj. litraa, mie-
dot viinit, 52,2 milj. lit-
raa, ja long drink -juomat,
25,4 milj. litraa. Kun pel-
kästään vuonna 2005 ku-
lutetun keskioluen määrä
jaetaan 15 vuotta täyttä-
neiden lukumäärällä, saa-
daan yli sata litraa keski-
olutta jokaista 15 vuotta
täyttänyttä asukasta kohti
vuodessa. Neljästä eniten
käytetystä alkoholijuo-
masta kolmea voi ostaa
suoraan elintarvikemyy-
mälöistä.
Eniten alkoholisairauk-
sien aiheuttamia sairaus-
päivärahakausia alkaa eli-
mellisten aivo-oireyhtymi-
en ja käyttäytymishäiriöi-
Alkoholi vie eläkkeelle
den vuoksi. Tällaisia kau-
sia on 2000-luvulla alka-
nut keskimäärin 1 100
vuodessa.
Vuonna 2005 alkaneita
kausia oli 1 135; miesten
osuus oli 75 %.
Alkoholin aiheuttamat
elimelliset aivo-oireyhty-
mät ja käyttäytymishäiri-
öt ovat alkoholisairauksis-
ta suurin työkyvyttömyys-
eläkkeelle joutumisen syy.
Tästä syystä työkyvyttö-
myyseläkkeellä oli 5 500
henkilöä vuonna 2005.
Vuoteen 2000 verrattuna
kasvua oli 42,7 %, keski-
määrin 7,4 % vuodessa.
Kelan myöntämiä työky-
vyttömyyseläkkeitä, jois-
sa alkoholisairaus on joko
pää- tai lisäsairautena, oli
vuoden 2005 lopussa yh-
teensä 10 513.
Alkoholivaurioita voi
estää kirjoittajien mukaan
parhaiten alkoholin hinta-
politiikan ja saatavuuden
rajoittamisen sekä ennal-
ta ehkäisevän valistustyön
keinoin.
Ehkäisevät toimenpiteet
olisi kohdistettava lapsiin
ja nuoriin, raskaana ole-
viin naisiin ja työelämäs-
sä oleviin. Työssä käyvi-
en riskiryhmien tavoitta-
miseksi työterveyshuollon
olisi selvitettävä myös asi-
akkaidensa alkoholinkäyt-
töä.