15
Keskiviikko toukokuun 9. 2007
Sastamalan Opiston kieli-
kurssien keväinen uutuus,
portugalin intensiivikurs-
si keräsi hyvin osallistujia
viiden illan kielikylpyyn.
Syksylle luvassa lisää por-
tugalia ja sambaa, tieten-
kin!
Kaunis portugalilainen kan-
sanmusiikki soi opiston por-
tugalin kurssilaisten saapuessa
tunnille. Opettaja Tommi In-
galsuo tervehtii opiskelijansa
portugaliksi: Boa tarde, hyvää
iltaa. Tiedustellessani vam-
malalaiselta Tuula Poussalta,
onko hän opiskellut kieltä
aiemmin, hän vastaa minulle
hymyillen: - Kahdesti, maa-
nantaina ja tiistaina.
Ryhmästä kirpoaa nauru.
On menossa opiston portu-
galin intensiivikurssin kolmas
ilta, keskiviikko. - Olemme
matkustaneet mieheni kans-
sa Portugaliin jo viidentoista
vuoden ajan.
- Aviomies Pauli vieres-
tä täsmentää, että kun osaa
hiukan tervehdyksiä ja muita
kohteliaisuuksia ja pieniä sa-
noja kielestä luo paremman
kontaktin ihmisiin ja osoittaa
kunnioitusta maan asukkaita
kohtaan. Moni ryhmäläinen
nyökkää hyväksyvästi Pau-
lin kommentille. Moni tästä
yhdeksän hengen ryhmäs-
tä kertoo tulleensa kurssille
uteliaisuudesta kieltä kohtaan
ja suurin osa ilmoittaa kielen
opiskelun syyksi matkustami-
sen. Sirkka ja Sirpa Myllynpää
kertovat haaveilevansa Bra-
silian matkasta, Aune Koski-
nen taas suunnittelee matkaa
Portugaliin. Ryhmä pohtii,
että yksi syy kielen suosion
kasvamiseen on juuri lisään-
tynyt matkailu ja erityisesti
Brasilian matkat. Myös talous
vaikuttaa, jatkaa Helmer Tuit-
tila.
Kasvavamäärä suomalaisia
yrityksiä suuntaa Brasiliaan.
Portugalikin on ollut ennen
Euroopan takametsä, mut-
tei ole enää. Opettaja Tommi
kertoo, että portugalin kieli
on hyvää aivojumppaa ja oi-
kein hyvä vaihtoehto ristisa-
noille - ei vielä kovin suosittua
mutta tulossa kovaa! Espanjan
suosio alkoi 90-luvun alussa
ja vuosituhannen alussa alkoi
portugalin buumi. Hän tie-
tääkin mistä puhuu, sillä hän
opettaa näitä molempia kieliä
Tampereella ja Vammalassa.
Vammalan hieno osallistu-
jamäärä oli iloinen yllätys. Sa-
man tien yleisöstä kuuluukin
selitys; Vammala on kulttuu-
rikaupunki!
Kynnys vieraan kielen opis-
kelun aloittamiseen voi olla
isokin ja niinpä aikuisryhmän
ja opettajan tuki on tärkeä. Se,
että pääsee haistelemaan kiel-
tä intensiivikurssilla, on ollut
oikein kivaa, kertoo Pauli Po-
ussa.
Tällä kurssilla on lähestytty
kieltä kunnioittavasti ja vähän
kerrallaan; ensin sanoja, sit-
ten fraaseja ja vieläpä ilman
pakkoa. Sirpa Myllynpää ja
Merja Musakka lisäävät että
puhumisen harjoittelu ja pari-
työt ovat olleet kurssilla hyviä.
Kaikkea ei tarvitse perin poh-
jin selvittää.
Merja on iloinen siitä, että
hän aikuisten espanjan opet-
tajana pääsee joskus itsekin
kurssille opistoon. Yllätys mi-
nulle oli, että portugali ei ole
kovin lähellä espanjan kieltä,
toinen romaaninen kieli voi
siis olla suurin tuki tai hait-
ta, hän lisää. Ranska auttaa
ääntämisessä, kertoo opetta-
ja. Ääntäminen ja fonetiikka
yleensäkin vaikuttaa olevan
suuri haaste portugalin aloit-
telijoille.
- Jos englanti on satojen fo-
neemien kieli, niin tämä tun-
tuu vielä pahemmalta, puh-
kuu Helmer Tuittila. Tämä
tosin ei tämän kurssin oppi-
joita pelota. Olemme saaneet
paljon selkoa kielen kuulemi-
seen oikein kirjoitetun tekstin
avulla. Kurssi on herättänyt
osallistujissa toiveen kielen
jatkokurssille ensi syksynä.
Eikä ainoastaan kielelle vaan
myös kunnon pituiselle sam-
ban kurssille. Näissä merkeis-
sä palaamme ensi syksynä!
Tuija Hyvönen,
Sastamalan Opisto
- Tämä oli oikeastaan yh-
teispäätös kuvaaja, Voitto
Haaviston kanssa, että lah-
joitamme DVD:itä eteenpäin
ympäri Huittista, Lauttaky-
län koulun luokanopettaja,
Taina Mäkinen iloitsee.
- Tarkoituksenamme on
piristää vanhainkodin asuk-
kaita ja opettaa esikoululai-
sille, ettei koulunkäyntikään
ole aina täysin tylsää, Voitto
kertoo.
Kiertueella
piristettiin
vanhuksia ja lapsia myös op-
pilaiden lauluesityksillä, jot-
ka ovat tuttuja Nooan arkki-
näytelmästä.
Sahkon päiväkodin opet-
tajan mukaan näytelmä oli
suuri kokemus lapsille. Muu-
tenkin musikaaleista on kai-
ken kaikkiaan tullut pelkäs-
tään positiivista palautetta.
Nooan arkki on kestoltaan
jopa puolitoistatuntinen, ja
Karamellioopperaakin pääs-
tään ihastelemaan yli puoli-
tuntia. Nooan arkissa oli 300
oppilasta näyttelemässä, ja
Taina Mäkisen mukaan ih-
misten lavaliikkumisen or-
ganisointi oli haastavinta:
- Siirtymisillä oli iso mer-
kitys Nooan arkissa. Sen piti
olla hyvännäköistä, eikä siel-
lä voinut 300 oppilasta vain
juoksennella pitkin poikin.
Kaikki liikkeet piti suunni-
tella oikein paperille.
Myös Karamellioopperan
tekeminen oli rankkaa, vaik-
ka se verotti harjoitteluaikaa
vain 3 kuukautta, kun Noo-
an arkkia harjoiteltiin jopa
vuoden.
- Lapset soittavat ja laula-
vat itse Nooan arkissa. Sen
vuoksi se oli äärettömän
suuri projekti. Muutenkin
Nooan arkki on sisällöltään
enemmän laulua, kun taas
Karamellioopperassa näytel-
lään paljon.
Nooan arkki- musikaalis-
sa kutsutaan eri eläinlajeja
laivaan niiden etukirjaimen
perusteella. Lapset laulavat
samalla Taisto Wesselin sä-
veltämiä ja Pauli Ylitalon
sanoittamia kappaleita. Ka-
ramelliooppera sen sijaan
kertoo tytöstä, jolla ei ole
mitään muuta tekemistä
kuin karkinsyöminen. On-
neksi ystävät ovat apuna, ja
tytön ongelmat korjataan la-
kritsiharmonikalla.
- Kaikista kivointa on
ollut se, kun pääsi näyttele-
mään, Lauttakylän koulun
lapset iloitsevat.
Jennan (11) mukaan mu-
siikin soittaminen oli pa-
rasta. Hän pääsi soittamaan
viulua ja esiintyi ampiaisena
Nooan arkissa. Jennan har-
rastuksiin on kuulunut viu-
lunsoitto jo kolmen vuoden
ajan.
- Tässä karttui todella
hyvin esiintymistaito, Jenna
kertoo.
- Kun näyteltiin, niin ei-
hän siellä tajunnut kameroi-
den läsnäoloa. Mä etsin vaan
kokoajan äitiä yleisöstä, yksi
näyttelijöistä
naurahtaa.
Myös muiden lasten mukaan
näytteleminen onnistui sa-
malla tavalla, oli sitten ka-
merat kuvaamassa heitä tai
ei. Oppilaat kertovat, että
musikaalien työstäminen oli
toisinaan melko rankkaakin.
- Kun meillä oli Nooan
arkin kenraali, me kaikki
unohdettiin sanat heti al-
kuunsa. Onneksi opettaja
päästi meidät vielä luokkaan
hetkeksi harjoittelemaan.
Myös Inkisen Kotiteolli-
suus ansaitsee hatunnoston
musikaalien taltioimisesta.
Laura Haaviston mukaan
leikkaaminen oli haastavaa,
sillä esim. Nooan arkki esi-
tettiin kolmessa näytöksessä,
ja niistä piti saada yksi hyvä
kokonaisuus. Kaikenlisäksi
lasten roolit vaihtuivat joka
näytöksessä.
- Kyllä sen huomasi, että
siellä oli oppilailla tekemi-
sen maku, Voitto Haavisto
kuittaa.
Marianna Langenoja
Lauttakylän koulun musiikaalit kiertoon
Lauttakylän koululla Huittisissa on uurastettu kahtena
viime vuonna Nooan arkki ja Karamelliooppera -nimi-
siä musikaaleja. Näytelmät on myös taltioitu ja poltettu
DVD:ille. Viimeviikolla käynnistettiin näitten tallen-
teitten lahjoituskiertue, joka vei musikaalit Huittisten
päivä- ja vanhainkoteihin.
Musikaalit ovat juuri luovutettu Sahkon päiväkodille. Päiväkodilta luvataan, että DVD:t tulevat ole-
maan kovassa käytössä tulevaisuudessa.
Musikaalien lahjoituskiertueella nähtiin myös Lauttakylän koulun oppilaiden musiikkinäytöksiä.
”Luulin pärjääväni Brasiliassa espanjalla...”
Portugalin intensiivikurssi
innostaa jatkoon syksyllä
Portugalin ja espanjan opettaja Tommi Ingalsuo esitte-
lee kahta portugalia puhuvan maan lippua. Minkä mai-
den liput nämä ovat?
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32