Page 19 - Alueviesti_19

19

Keskiviikko toukokuun 9. 2007

Äiti on perhepolitiikassa

lapsen naispuolinen van-

hempi. Näin kliinisesti

sanaa äiti kuvaa vapaa tie-

tosanakirja Wikipedia in-

ternetissä. Lapselle äiti on

kuitenkin paljon muuta;

äiti opettaa lukemaan ja

leipomaan, ajamaan pyö-

rällä ja istuttamaan kuk-

kia. Näin ainakin Stormin

koulun 1.-2. luokkalaisten

mielestä.

-Äiti on kiva, ihana, kiltti ja

iloinen, luettelevat 1. luokan

tytöt hymyssä suin. Heitä ei

haittaa, vaikka äiti olisikin vä-

lillä vähän vihainen tai surul-

linen, sillä halaus auttaa.

Kaikki ekaluokkalaiset ei-

vät ole vielä ihan selvillä siitä,

mitä äiti tekee työkseen. -Se

lähtee aikaisin ja tulee myö-

hään, tietää joku. -Meidän

äitin !rma tekee ainakin jo-

tain tietokoneohjelmia, muu-

ta mää en oikein tiedä, Aino

osaa kertoa.

Kun äiti on kotona, Vilma

leipoo hänen kanssaan pullia.

Aino ja äiti käyvät kaupungil-

la, Miian kanssa äiti käy ruo-

kakaupassa.

Eka- ja tokaluokkalaiset

ovat askarrelleet jo ahkerasti

äidille yllätyksiä äitienpäivän

aamuksi.

-Mä vien ainakin äidille

kahvia ja leipää sänkyyn, ja

laulankin joskus, iloitsee Lau-

ra. Vilma pistää paremmaksi:

-Mää lauloinkin kerran viis-

toista kertaa.

Äiti on paras kaikessa

2. luokkalaiset ovat juuri saa-

neet valmiiksi monisteen,

jossa heidän on pitänyt pohtia

omaa äitiään. Ensimmäisessä

kysymyksessä pitää miettiä,

missä juuri meidän äiti on

maailman paras.

-Leipomisessa, sanoo Ma-

rika. -Naurattamisessa, virnis-

tää Sanni. -No äitinä olemises-

sa tietty, huudahtaa Iines.

-Mulla on muuten siinä pe-

rässä neljä huutomerkkiä, hän

lisää vakuudeksi.

Melkoisen

monitaitoisia

ovat Stormin 2. luokkalais-

ten äidit, sillä Kallen äiti on

opettanut pojan istuttamaan

kukkasia, So!annan äiti on

opettanut tyttärensä leipo-

maan ja melkein kaikki ovat

saaneet äidiltä opin pyörällä

ajamiseen.

Kuka on äidin idoli?

Äidin pitää tunnetusti olla

myös rohkea kuin leijonaemo,

joka suojelee pentujaan kai-

kelta pahalta.

-Meidän äiti on tosi roh-

kea, kun se uskaltaa irrottaa

sohvaa purevan koirankin,

Marika innostuu.

-Mun äiti uskaltaa olla

huutamatta, kun se näkee

käärmeen, kertoo Sanni. Mut-

ta Janeten äiti se vasta rohkea

onkin: -Se uskaltaa haastaa

isiä, neiti virnistää.

Lapset ihailevat äitiään vil-

pittömästi, mutta onko äideil-

lä idoleita? So!anna on var-

ma, että hänen äitinsä ihailee

Idols-Aria. Liisan mukaan hä-

nen äidillä on hieman erikoi-

sempi ihailun kohde - kamelit.

Aurora, Iines, Inka ja Janette

ovat varmasti kaikki ihan oi-

keassa, sillä heidän mukaansa

äiti ihailee tietysti lapsiaan.

Pauliina Parto

Stormin 1.-2. luokkalaiset kertovat:

Tällainen on äiti

Onnea äiti! Stormin 1. luokkalaisilla on kivoja, ihania ja kilttejä äitejä.

2. luokkalaisen Janeten äiti on tyttärensä mukaan maa-

ilman innokkain haravoija.

Myös Kalle pääsi miettimään äitinsä olemusta. -Äiti

ihailee Yölintua, poika tietää.

Elämänkouluna kouluelämä

Uudet seikkailut odotta-

vat juridiikan opettajaa

Taimi Myllyojaa hänen

jäädessään eläkkeelle Sa-

takunnan

ammattikor-

keakoulun Huittisten toi-

mipisteestä (Liiketalous

Huittinen eli LIHU). Myl-

lyoja on toiminut opetta-

jana yhteensä 39 vuotta.

Hän opiskeli Seinäjoen

Kauppaoppilaitoksessa

merkonomiksi ja sen jäl-

keen Tampereen yliopis-

tossa ekonomiksi ja talo-

ustieteiden maisteriksi.

Taimi Myllyojan matka opet-

tajana alkoi Tornionlaakson

Kauppaoppilaitoksesta 60-lu-

vun lopulla. Vuonna 1971 tie

kulki Etelä-Satakunnan Kaup-

paoppilaitokseen Huittisiin.

Kauppaoppilaitoksesta Myl-

lyoja ajautui opettamaan am-

mattikorkeakoulun puolelle.

î1990-luvulla osa oppilaitosta

liitettiin ammattikorkeakou-

luun, jonne osa virkajakka-

roista siirtyi.

- Minä istuin yhdellä siirto-

jakkaralla, Taimi kertoo.

Myllyojan aikomuksena oli

viipyä Huittisissa muutama

vuosi, mutta toisin kävi.

- Risto Rytin kadun 70:

ssä vierähti36 vuotta, Taimi

naurahtaa ja lisää: - LIHUssa

minut on varmaan jo viime

vuosituhannella kirjattu hen-

kilöstövahvuuden ohella ka-

lustoluetteloon.

Vaikka Taimi Myllyojalla

on takanaan pitkä ura opet-

tajana, hän on ehtinyt myös

saada työkokemusta muilta

aloilta.

- Pullakuski, torimyyjä,

talkkari,

toimistotyöläinen,

palkanlaskija,

isännöitsijä,

Taimi luettelee. Opettajaksi

ryhtyminen oli osittain sat-

tumien summaa ja seikkailu-

mieltä, mutta kiitosta saavat

myös esikuvina olleet Myllyo-

jan omat opettajat.

- Omissa opettajissani on

ollut hyviä tyyppejä. Kiitos

heille!

LIHUn etuina

pienuus ja yhteistyö

Myllyoja on kokenut Huit-

tisten toimipisteen pieneksi,

mukavaksi työyhteisöksi, jossa

toimitaan LIHUn parhaaksi.

Myös keskinäinen yhteistyö ja

avunanto ovat kuuluneet hen-

kilöstön avuihin niin työssä

kuin vapaa-aikana.

- Joka alan tietäjää ja taita-

jaa löytyy ”tähtitieteestä huo-

nekalujen entisöintiin”, Myl-

lyoja toteaa.

Myllyojan mukaan pienen

yksikön etuihin kuuluu se,

että opiskelijat voi oppia tun-

temaan yksilöinä. Muutamat

työtoverit ovatkin tulleet tu-

tuksi aluksi opiskelijoina.

- Tässä yhteisössä on kym-

menkunta työtoveria, jotka

ovat olleet oppilainani samas-

sa talossa, Taimi kertoo.

Opettaminen palkitsee

Myllyojan mukaan opettami-

sessa hienointa on työ nuor-

ten parissa.

- Nuorten into, mielipiteet

ja ehdottomuus ja se, että saa

opiskelijan oivaltamaan, mikä

ero on ilmaisuilla luulee tie-

tävänsäîja tietää luulevansa,

Taimi listaa.

Myös jälkikäteen saatu kii-

tos lämmittää mieltä.

- Mukavaa on tavata maail-

malla entisiä oppilaita, joiden

koulumuisteluissa saattaa pie-

ni kultajyvä osua omallekin

kohdalle.

Vuorovaikutus

on tärkeää

Vaikka uusia oppimisteorioita

on työstetty ja osittain samat

virtaukset keksitty monta

kertaa Taimin työhistorian

aikana, hän on kuitenkin säi-

lyttänyt vankasti oman opet-

tamistyylinsä.

- Olen luonut oman taimi-

maisen sanansaattaja!loso!an

enkä ole antanut itseni muut-

tua, Taimi kertoo.

Taimi Myllyojan mukaan

oppimistilanne on parhaim-

millaan

vuorovaikutteinen

pohtimo, hiostamo, savusta-

mo, panostamo ja oppimo,

jossa opiskelijoiden keskinäi-

sellä ryhmäytymisellä on suu-

ri merkitys.

Vaikka opettamistyyli ei

ole muuttunut, oppimisympä-

ristö on ja sen myötä osittain

opiskelijatkin.

- Kirjan, ainakin laki-

kirjan, selailu tietolähteenä

koetaan työlääksi. Sen sijaan

nettinappuloiden takaa tulvii

tietoa tuvan täydeltä. Nyky-

ään on ehkä jossain määrin

enemmän niitä opiskelijoita,

jotka halajavat kaiken oppi-

misen olevan helppoa, nopeaa

ja ennen kaikkea kivutonta.

Onneksi aina on ollut ja tulee

olemaan yksilöopiskelijoita,

joiden oppimisintoa ja -tulok-

sia ei me opettajatkaan pystytä

estämäänî, Myllyoja toteaa.

Uudet seikkailut

Eläkkeelle siirtyessään Taimi

Myllyojan aika ei käy pitkäk-

si.

- Toteutettavia asioita on

paljon, mutta en muista, missä

on juuri se muistilappu, johon

ne on listattu, hän naurahtaa.

Lappua etsiessään Taimi ai-

koo siirtyä opettajan roolista

oppijan rooliin. Opettamisen

mahdollisuus ei ole kuiten-

kaan poissuljettu asia. Myös

matkustelu kiinnostaa.

- Euroopassakin on vielä

muutama näkemätön paikka.

Lisäksi Taimi aikoo kirjoit-

taa nettipäiväkirjaan muistoja

elämän varrelta.

Luvassa on muun muassa

kooste opiskelijoiden tentti-

vastauksista.

Johanna Niittymäki

tradenomiopiskelija,

Informo

SAMK, Huittisten toimipiste

Taimi Myllyoja aikoo kirjoittaa nettipäiväkirjaan muis-

toja elämän varrelta. Luvassa on muun muassa kooste

opiskelijoiden tenttivastauksista.

Page 19 - Alueviesti_19_2007