Page 21 - Alueviesti_22_2007

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Alueviestin
ilmoitusmyynti
puh.
03-5141416
Näillä
sivuilla
alueen
parhaat
palvelut!
Siivous- ja kotipalvelut
Tieisännöinti
Tilitoimistot
Työtarjouksia
Kuljetuspalvelu
Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
ja tehokkaasti Työtarjouksia
Jatkoa sivulta 13
Autot ovat 99 % oman
maan tuotantoa ja usein
päädyimme kurkkimaan
paikallisen ”mersun” nokka-
koristetta automerkin var-
mistaaksemme. Pakko todeta
että suomalaisten ei kannata
lähteä kisaan autokannan
paremmuudesta, korealaiset
voittavat kisan kuusi nolla.
Ruuhkat ja ilmansaasteet
ovat soulilaisten vitsauksia.
Niitä helpottamassa on erit-
täin tiheä metroverkosto.
Kymmenkunta reittiä ja noin
350 metroasemaa yrittävät
pitää huolen soulilaisten
liikkumisesta.
Meidän Souliin tutus-
tuminen jäi luonnollisesti
vähäiseksi, mutta mahtava
vuoden -88 kisojen Olympi-
apuisto oli näin urheilumie-
henä must. Kaikesta näki,
että suorituspaikoista ei ai-
nakaan kisojen onnistumi-
nen aikanaan ollut kiinni.
Toinen suuri tapahtuma
oli jalkapalloilun MM-kisat,
joita Soul isännöi vuonna
2002. Suurkaupunkeja ihan-
noivalle Soul on mitä mai-
nioin matkustuskohde.
Valtavia rakennus-
komplekseja riittää, tunne-
tuimpana niistä korealaisten
ylpeys 483 metriä korkea
Seoul Tower.
Pukeutumistyyli
on tip top
Silmiin pistävää näin poh-
joismaalaisesta näkökul-
masta on korealaisten pu-
keutuminen, jota täällä
pidettäisiin karkeasti ylipu-
keutumisena. Miehet pitävät
koko päivän tummaa pukua,
valkoista paitaa, solmiota ja
mustia kenkiä. Nuortenkaan
naisten päältä ei meikäläi-
sittäin rentoa pukeutumista
havaitse, napapaidoista pu-
humattakaan. Koulupuvut
ovat pakollisia, eikä pikku-
takein, liivein ja solmioin
pukeutunut tyttölauma näyt-
tänytkään hassummalta.
Pukeutuminen heijastaa
ehkä jotenkin korealaisten
käyttäytymistä, joka on hie-
man pidättäytyvää, voisi kait
sanoa asiallisen viileääkin.
Kohteliaisuus kyllä kuuluu
tapoihin ja perinteisiin, eli
junapalvelija kumartaa sy-
vään vaunuun tullessa ja
sieltä poistuessaan, mutta
juttusille heittäytymiset jäte-
tään helposti, ehkä huonoon
kielitaitoonkin vedoten.
Yllättävää olikin englan-
ninkieltä taitavien todella
vähäinen määrä, mikä ku-
vastaa korealaisten nationa-
listista ajattelua.
Korealaiset ovat erittäin
ylpeitä korealaisuudestaan.
Sekin saattaa vaikuttaa sii-
hen että länsimaalaisia ei
maassa juurikaan näkynyt.
Heitä ei kaivata ehkä edes
turisteina, jo muutenkin lii-
kakansoitettuun maahan.
Amerikkalaisilla on maas-
sa joukko-osastojaan, muun
muassa Soulin ydinkeskus-
tan tuntumassa 30 000:n
sotilaan varuskunta, mutta
kansan yleinen mielipide on
jo hieman heitäkin vastaan ja
amerikkalaisten poistumista
vaaditaan ajoittain jopa mie-
lenosoituksissa.
Muutenkin mielenosoi-
tukset ja mellakat ovat olleet
erittäin yleisiä Soulissa ja
kaupungissa näki usein po-
liisin niitä varten kaltereilla
varustamia linja-autoja.
Maan kaakkoisosassa si-
jaitsevaan GyeongJuun mat-
kasimme junalla. Juna oli
erittäin siisti ja hyväkuntoi-
nen, kuten kaikki liikenne-
välineet ja tiet maassa ovat.
Ehkä myöhäisestä ke-
väästäkin johtuen maisema
oli ruskean ja harmaan se-
koitusta, vihreyttä ei näkynyt
juuri lainkaan. Koreassa vet-
tä ei ole kuin kaivoissa, sillä
vain 0,7 % maan pinta-alasta
on vesistöjä. Lähes 500 km:
n matkalla maisema oli kuin
olisi koko ajan reissannut
Helsingin ja Keravan väliä,
poikkeuksena kasvihuoneet,
joita oli kaikkialla tyhjäksi
jääneillä peltotilkuilla.
Vaikea oli havaita muu-
ta maanviljelyyn viittaavaa,
eläimistä puhumattakaan,
eli laitumella käyskentele-
vää karjaa tuskin Koreassa
näkee. Kerrostaloja sitäkin
enemmän, mikä on selvää
kun tietää maan asukasti-
heyden noin 500 asukasta
neliökilometrillä. Suomen
vastaava luku on 17 henkeä.
Maan pinta-ala on vajaa kol-
mannes Suomen pinta-alasta
ja asukkaita kuitenkin on 48
miljoonaa.
Junasta maisemia katsel-
lessa arvuuttelimme pitkään
suorakaiteen muotoisia ver-
koista tehtyjä suuria häkkejä.
Myöhemmin havaitsimme
ne golfkenttien korvikkeiksi,
joissa alan harrastajat löivät
palloja maalitauluihin. Pal-
lot vierivät sitten kaltevalla
pinnalla takaisin lyönti-
kohtaan. Yhtään varsinaista
golfkenttää emme nähneet,
mutta nämä pömpeleiden
lyöntitasot, joita joskus oli
kolmessakin kerroksessa,
olivat aina mustanaan väkeä.
Korealaisten suosimista ur-
heilulajeista selvä ykkönen
on jalkapallo, mutta basebal-
lilla ja koripallolla on myös
vankka kannatus. Unohtaa ei
voi myöskään juoksua, sillä
maratonejakin järjestetään
maassa vuosittain parisen
sataa.
Ravunreittä
2870 euroa kilo!
Junamatkan maisemassa yllät-
tävän usein vilahti myös mei-
käläisittäin tutun näköinen,
punatiilinen ristillä varustettu
kirkko. Kristillinen lähetystyö
on siis kantanut hedelmää,
mutta lähes puolet korealai-
sista ei edelleenkään tunnusta
mitään varsinaista uskontoa.
Pienenä erikoisuutena junasta
voisi mainita siellä myytävät
tuotteet, joita esittelevästä ku-
vastosta löytyi luksusta vaati-
vaankin tuliaiseen.
Ääriesimerkkinä mainit-
takoon todella näyttävässä
lahjapakkauksessa olevat ra-
vunreidet. 480 g:n paketin
hinta oli 130000 wonia noin
130 euroa, eli kilohintaa ker-
tyi siis noin 270 euroa. Toisen
esimerkin luksuksesta näim-
me muutamassa paikassa,
eli sähköisillä toiminnoilla
olevan WC-istuimen. Suku-
kalleuksien menettämisen
pelossa kaikki istuimen kym-
menkunta erilaista toimintoa
jäi kokeilematta, joten laitteen
käyttötarkoituskin jäi hieman
mysteeriksi. Perinteiden kun-
nioittamisesta taasen kertoo
paljon se, että vieläkin useasta
toiletista löytyy asioiden toi-
mittamista varten vain kauka-
lo lattiassa.
Kirsikkamaratonille
Maratonkaupunkimme Gye-
ongJu on vain 300 000:n asuk-
kaan pikkukaupunki, jonka
valitsimme kirsikan kukkien
vuoksi. Kohteena ollut Cher-
rymarathon on kuuluisa kau-
niista reitistään, valkoisena
merenä kukkivien kirsikka-
puiden ympäröivällä alueella.
Kaupungin keskusta sinänsä
on melko mitäänsanomaton,
mutta sen ulkopuolella sijait-
sevat alueet ovat korealaisit-
tain maan kiehtovimpia ja
turistien suosimia paikkoja.
Onnittelimme itseämme pie-
nen paikkakunnan valinnasta,
sillä kulkeminen kaupungissa
vaati hieman tarkkaavaisuut-
ta, sillä katukyltit olivat vain
korean kielellä, tai niitä ei ol-
lut ollenkaan.
Maratonia edeltävänä päi-
vänä vierailimme Bulkhasan
temppelialueella, joka on
Unescon maailmanperintö-
kohde. Alue sinänsä on hie-
no, mutta jo paljon itämaisia
temppeleitä nähneeseen ne
eivät tehneet sen suurempaa
vaikutusta. Alueelta poistuttu-
amme kävimme syömässä pe-
rinteisen korealaisen aterian.
Kuten muuallakin Aasiassa se
on kovasti kasvispainotteista.
Päätin ottaa listalta ”Mush-
rooms all course”, jolloin
eteeni kannettiin 14 kippoa
erilaista ruohoruokaa. Mitkä
niistä olivat sieniä mitkä jo-
takin muuta, jäi epäselväksi,
mutta hengissä pysyttiin sekin
päivä ja seuraavana päivänä
jopa juostiin maraton.
Vatsavaivat ovat Koreas-
sa epätodennäköisiä, mut-
ta tottumus rajoittaa ruuan
maistuvuutta. Ruoka ei ehkä
ole niin tulisesti maustettua
kuin esimerkiksi !aimaassa,
mutta hieman arveluttavan
näköistä se on. En ole mikään
kulinaristi, mutta uskon että
alan harrastajille löytyy paljon
otollisempiakin kohteita kuin
Korea. Vain Korealle tyypilli-
siä perinteisiä ruokia on vä-
hän, mutta erityisten pienien
leipien myymälöitä oli monin
paikoin runsaasti. S
uomalaistenkin hyvin tun-
tema ginseng on Koreassa
erittäin suosittua ja sitä voi os-
taa todella monenlaisina ver-
sioina. Toisin kuin Kiinassa
Koreassa useimmiten syödään
metallisilla puikoilla, pyydet-
täessä kuitenkin yleensä löy-
tyy jostain haarukka lusikan
apuvälineeksi. Usein ravinto-
lassa oli myös matalia tasoja,
joiden ääressä lattialla istuvat
saattoivat ruokailla. Hieman
jalkavaivaiset juoksunharras-
tajat hommaa kauhistelivat.
Bulkhasassa kohtasimme
muutamia länsimaisia turis-
teja, samoin kuin aivan kes-
kustassa olevien erikoisten
”teletappimäkien” luona. Näi-
tä korkeita mäkiä ihmettelim-
me arvaillen niiden alkuperää
ja tarkoitusta, kunnes ilmeni
että ne ovat korealainen vas-
tine pyramideille. Gyeongjun
alue on ollut niin kutsutulla
Silla-dynastian kaudella, noin
2500 vuotta sitten, maan hal-
linnollinen keskus ja näihin
isoihin tombeihin on haudat-
tu silloisia hallitsijoita. Yh-
teen niistä pääsi myös sisälle,
ihailemaan hautapaikkaa ja
sieltä löytyneitä arvoesineitä.
Ammoisina aikoina Gyeongju
on ollut maan merkittävimpiä
kaupunkeja, asukasluvunkin
ollessa miljoonan luokkaa.
Sää lämpeni sopivasti
Sää Koreassa oli ollut koko
ajan melko viileää, Soulissa
jopa kylmää ja tuulista. Ma-
ratonpäiväksi sää kuitenkin
lämpeni niin, että hihaton
paita ja shortsit olivat sopivat
varusteet. Kisakeskus oli muu-
taman kilometrin kaupungin
ulkopuolella, alueella jossa oli
iso järvi ja kauniimpien mai-
semien ansiosta parhaat isot
hotellit.
Maraton oli houkutellut
12000 osanottajaa, joista kui-
tenkin vain 1250 juoksi täy-
den matkan, eli 42 km195 m.
Näistä aasialaisten lisäksi oli
vain kaksi amerikkalaista ja
kaksi suomalaista juoksijaa.
Tapahtumassa oli muka-
vasti karnevaalitunnelmaa,
soittokuntineen ja markkina-
kojuineen. Reitin varrella oli
myös kohtalaisesti ihmisiä ja
kannustus oli poikkeuksel-
lisenkin reipasta ja äänekäs-
tä. Järjestelyt sujuivat kaikin
puolin erittäin hyvin ja juok-
sijoiden ja liikenteen ohjaus
oli kunnossa, kuten huolto-
puolikin.
Maratonin ensimmäinen
puolikas oli reitiltään help-
po, mutta toinen vastaavasti
sitä raskaampi ja Ellivuoren
mäkiä vastaavat nousut olivat
edessä loppukilometrejä tai-
vallettaessa.
Viiden päivän reissaami-
nen ei kuitenkaan ollut vielä
vienyt meistä parasta terää,
vaan kumpikin suoritti ma-
ratonin ongelmitta läpi, jopa
hieman odotettua paremmal-
la ajalla.
Pieni erikoisuus oli maaliin
pääsyn jälkeisessä huollossa,
missä muun tarjoilun ohessa
oli tarjolla keitettyjä kanan-
munia. Juuri kun olin arvelut-
tavan tumman sisällön vuoksi
heittänyt omani roskakoriin,
oli kohtelias huoltomies tun-
kemassa kourallista munia
reppuuni.
Maratonista jäi siis kui-
tenkin erittäin hieno muisto
ja tätä tapahtumaa uskaltaa
kyllä suositella kaukomaita
koluaville.
Kotimatkalla viivyimme
Pekingissä kolme päivää. Oh-
jelmassamme oli tietenkin
pakollinen Kiinan muurilla
käynti, josta palatessamme
näimme myös rakenteilla
olevia olympialaisten mah-
tavia rakennuksia. Olympia-
laisten tulo näkyi jo selkeästi
ja matkamuistomyymälöissä
kävi kova suhina. Suuruudel-
laan yllättänyt Kielletty kau-
punki sekä mittaamattomat
markkinapaikat olivat muita
kohteitamme. Koska suo-
malaisten Pekingin matkailu
on jo erittäin mittavaa, jätän
Kiinan osuuden tähän, vain
maiskutellen ajatusta mara-
tonista jossakin Kiinan syvän
maaseudun ympäröimässä
pikkukaupungissa - ehkä jo-
nakin päivänä. Tai sitten siellä
Pjongjangissa.
Unto Peltoniemi
(Kirjoittaja on äetsäläinen
yrittäjä, joka on hurahtanut
maratoneihin auttamattomas-
ti. Seuraava ja sitäkin seuraava
matka ovat jo suunnitteilla)
Unski kartutti taas...