Page 12 - Alueviesti_22_2007

12 Keskiviikko toukokuun 30. 2007
Eräs maamme merenkulun jär-
kyttävimmistä merionnetto-
muuksista sattui tammikuun 20.
päivän vastaisena yönä 1937, jol-
loin Suomen Höyrylaivaosake-
yhtiön alus ”Savonmaa” upposi
matkalla Helsingistä Mancheste-
riin Pohjanmerellä vieden muka-
naan aluksen koko miehistön, 26
miestä.
Talvimyrsky oli riehunut koko
Pohjanmeren alueella jo viikkoja
pakkasineen ja lumisateineen ja
aiheuttanut mm. runsasta viikkoa
aiemmin toisenkin suomalais-
aluksen, neitsytmatkalla olleen
#orden- varustamon moottori-
aluksen Johanna #ordenin up-
poamisen Englannin rannikolla,
jolloin 30 miestä aluksen henki-
lökunnasta menehtyi.
Höyrylaiva ”Savonmaa”, ai-
emmalta nimeltään ”Roland”
oli rakennettu 1922 Eriksbergin
telakalla Göterborgissa ja Suo-
men Höyrylaivaosakeyhtiö osti
sen Ångfartygs A.B Tir!ngiltä
1936 lähinnä vasta avattua Suo-
men-Välimeren -linjaa silämällä
pitäen. ”Savonmaa” asetettiin va-
rustamon toimesta kuitenkin lin-
jalle Suomesta Englantiin, lähin-
nä Manchesteriin ja Liverpooliin.
Laivan miehistö oli täysin suo-
malaista ja aluksen päällikyyden
otti vastaan aikaisemmin saman
yhtiön ”Castor”-nimisen aluk-
sen kapteenina toiminut Ragnar
Bäckman.
12. päivä tammikuuta alukseen
lastattiin selluloosaa sekä puu- ja
kappaletavaraa ensin Viipurissa,
sitten Kotkassa. Lisäksi lastina
oli Englantiin akkreditoidun
Suomen-suurlähettilään iraimis-
toa, uutta vientiartikkelia: lasten
puuhyrriä ja muuta leikkikalue-
sineistöä sekä suuri määrä hau-
takiviä. Tammikuun 16. päivänä
alus suuntasi Helsingistä kohti
Manchesteria ja Liverpoolia.
Se ei koskaan päässyt peril-
le. Rajuilma oli Pohjanmerellä
ja Tanskan salmissa saavuttanut
mittasuhteet, jollaisia ei ollut
koettu miesmuistiin. Puolenyön
jälkeen 20.1 sai norjalainen Flek-
keroyn radioasema hätäsignaalin
ja sanoman, joka kertoi aluksen
saaneen pohjakosketuksen ja
olevan uppoamassa Norjan ete-
läkärjen tuntumassa Kneblingen
karikon edustalla. Viimeinen hä-
täsignaali tuli alukselta klo 2.01.
Yksikään miehistön jäsenis-
tä ei selvinnyt hengissä kerto-
akseen, miten kaikki tapahtui.
Voimaperäiset etsintä- ja avus-
tustoimet aloitettiin viipymättä
läheisen Mandalin kaupungin ja
lähiseutujen rannikkoasukkai-
den toimesta.
Viiden menehtyneen ruumiit
löydettiin pian, myöhemmin kol-
me lisää. 18 merimiestä oli saa-
nut viimeisen leposijansa Poh-
janmeressä.
Ainoa menehtyneistä, läm-
mittäjä Tor Nyman, 24, oli on-
nistunut nousemaan Kneblin-
ge-luodolle, mutta menehtynyt
kallioluolaan, josta etsijät löysivät
hänen ruumiinsa jäätyneenä pa-
rin päivän kuluttua myrskyn teh-
tyä etsintätyön mahdolliseksi.
Kyseiselle Kneblinge-luodolle,
haaksirikkopaikan viereen, on
Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön
ja norjalaisten toimesta pystytet-
ty betonista valmistettu ylöspäin
suippeneva kookas muistomerk-
ki, jonka päällä on pari metriä
korkea risti muistuttamassa ”Sa-
vonmaan” tragediasta.
Jatkuu sivulla 28
Kirkkaasti
suomen laajin
ja edullisin
kesäkaluste-
valikoima
Kotimainen, ekologinen kestopuu pihalaatta.
80x80 cm, 7,45 !
60x60 cm, 5,45 ! (ruskea)
80x80 cm, 8,95 ! (ruskea)
40x40 cm, 2,45 !
50x50 cm, 3,50 !
60x60 cm, 3,99 !
1067,-
Kaupan päälle
Laadukkaat pehmusteet
ja jättivarjo halk. 2,5 m.
Värit vihreä tai sininen.
Arvo 208
!.
599,-
Detroit-ryhmä.
Pöytä 190 x 90 cm
+ kuusi sääd. tuolia.
Eukalyptuspuuta.
Ostamitä vainMaskusta
Serena-kansituoli
•Huippulaadukas
•Hyvinmuotoiltu
javiimeistelty
Eikoskeaiemmintehtyjäkauppoja.
Jatkoaika
149,-
225,-
Patio-ryhmä.
Pöytä 105 cm + neljä tuolia. Eukalyptuspuuta.
Kuvan varjo ja pehmusteet myydään erikseen.
Fantti-vuodekulmadivaani. New Anna -kankaalla,
väri terra 399 ". Lyon kankaalla 499 ", värit punainen
ja musta. Muut värit 599 ". Kätisyys vaihdettavissa.
Lev. 252 cm. Vuodelaatikko. Vuodekoko 135 x 200 cm.
399,-
895,-
Salla-keinu.
169,-
999,-
1331,-
Sofia-ryhmä.
Pöytä 200 x 91 cm +
kuusi säätötuolia.
Kaupan päälle
Royal pehmusteet ja
jättivarjo halk. 3,3 m.
Useita värejä. Arvo 348
!. Sofia-ruokaryhmä. Massiivikoivua. Pöytä 100
x 175 cm, 45 cm:n jatkopalalla. 6 tuolia, 8:lla
995 " . Värit pähkinä, pyökki ja pyökki/vanilja.
795,-
1787,-
Sutra -rottinkiryhmä. Sis. sohva + pöytä + 2 tuolia.
Pehmusteen väri konjakki/fulton.
Maan laajimmasta rottinkivalikoimasta.
699,-
998,-
MAKSUAIKAA
KOLME KUUKAUTTA
Korot ja kulut
uusille ja vanhoille Käyttöluottoasiakkaille.
Kysy lisää myyjiltämme.
Valitse vapaasti.
Säästä pakosti.
Puh. 0201 211 360
Huittinen
Lintuparventie 6
Avoinna ark. 10–18, la 9–14
Harjavalta
Ratalankatu 3, puh. 0201 211 760
Avoinna ark. 10–18, la 9–14
www.masku.com
MASKU
Osa tuotteista toimitusmyynnissä
Erään haaksirikon muisto
Mandalin Merimiesyhdistyksen esimies, juhlan puuhamies
Nils Reidar Christensen.
Juhlanäyttelyssä aluksen venttiiliin sijoitetut valokuvat tur-
mapaikalta.
Vuosien jälkeen Vammalaan
Kirjoittaja, rovasti Jorma Bäckman pitää
Vammalaa kotikaupunkinaan, vaikka on-
kin syntynyt Virroilla vuonna 1939. Hänen
isänsä Otfried Bäckman siirtyi eläinlääkä-
riksi Vammalaan vuonnna 1948. Jorma
Bäckman on vanhin hänen kolmesta po-
jastaan.
Jorma Bäckman kävi koulunsa Vamma-
lassa, mistä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna
1959. Teologian kandidaatiksi hän val-
mistui 1964 ja vihittiin papiksi heti tämän
jälkeen.
- Valmistumiseni jälkeen olimme neljä
vuotta Vammalassa, Sammaljoella. Aina
oli ollut mielessä, että pääsisi sosiaalis-
voittoiseen työhön. Merimieslähetykseen
tutustuin opiskeluaikana, kertoo Bäckman
uransa alkuajoista.
- Hain Belgian Antwerpeniin. Siinä
vaiheessa Olavi Kahra oli perustanut Vam-
malaan merimieslähetyspiirin, jonka ni-
mikkolähettejä meistä puolisoni Leenan
kanssa tuli.
- Vammalan merimieslähetyspiiri otti
Helsingin Taivallahden merimieslähetys-
piirin kanssa ison lainan ja ne ostivat Ant-
werpenin kirkolle pikkubussin, jolla sitten
kuskasin merimiehiä satamassa kirkolle ja
takaisin.
Antwerpeniin Bäckmanit muuttivat
1970. - Siellä olimme vain lyhyen aikaa,
kun merimieskirkko siirsi meidät Rotter-
damiin Hollantiin. Olimme siellä neljä
vuotta. Rotterdam on maailman suurin
satama. Etäisimpään paikkaan oli kirkol-
ta 60 kilometriä. Mittasuhteet ymmärtää
parhaiten niin, että kaupunki on Rein -
joen suistoaluetta. Se on suuri satama koko
Rotterdam, jossa on siviiliasutusta lisäksi.
Suomeen Bäckmanit palasivat vuonna
1973. He olivat pari vuotta Vammalassa,
missä Jorma toimi seurakuntapappina.
Sitten Jorma Bäckman toimi pappina Nur-
mijärvellä vuodesta 1975 vuoteen 1981
kunnes hänet kutsuttiin 1981 Suomen
merimieskirkon toiminnanjohtajaksi eli
pääsihteeriksi jossa tehtävässä Bäckman
oli vuoteen 1990. Sen jälkeen hän palveli
11 vuotta Marttilan seurakunnan kirkko-
herrana vuoteen 2001, eläkkeelle jäämi-
seensä saakka.
Hänen vaimonsa Leena, joka on ko-
toisin Rovaniemeltä, on koulutukseltaan
kuurojen diakonissani. Pariskunta on aset-
tunut eläkepäiville Vammalaan, missä mo-
lemmat viihtyvät.
Jorma Bäckman tammikuussa Savonmaan uppoamispaikan edustalla.