28
Keskiviikko heinäkuun 4. 2007
Muuta kuin kesälomaa yrit-
täjillä on 7 päivää. Toimi-
alojen
sesonkiluonteisuus
näkyy loman pituudessa,
jaksottumisessa ja ajankoh-
dassa. Merkittäviä muutok-
sia muutaman vuoden takai-
seen selvitykseen verrattuna
ei ole tapahtunut.
Kyselyn mukaan vajaat 9
prosenttia yrittäjistä ei pidä
lainkaan kesälomaa. Kor-
keintaan viikon loman pitää
reilu viidennes yrittäjistä.
Hieman yli 30 prosenttia
yrittäjistä ilmoittaa olevansa
kesällä 1–2 viikkoa lomalla
ja saman verran 2–4 viikkoa.
Yli neljän viikon loman pitää
kuusi prosenttia yrittäjistä.
Toisin mitattuna yrittäjät
viettävät kesälomaa keski-
määrin 12 arkipäivää eli kak-
si viikkoa.
Heinäkuu on
lomakuukausi
Valtaosa eli kaksi kolmas-
osaa yrittäjistäkin viettää
pääosan kesälomasta heinä-
kuussa. Reilulla 10 prosen-
tilla lomanvietto tapahtuu
valtaosaksi kesäkuussa tai
elokuussa.
Muutamalla
prosentilla
yrittäjistä loma on touko-
kuussa, lokakuussa tai syys-
kuussa.
Yrittäjistä
4 prosentilla
kesäloma sijoittuu muihin
kuin edellä mainittuihin
kuukausiin.
Yrittäjien loma on riippu-
vainen toimialasta.
Kesäloman
pituuteen,
jaksottumiseen ja loman
ajoittumiseen vaikuttaa toi-
mialan mahdollinen seson-
kiluonteisuus.
Erityisesti kesäsesonki nä-
kyy majoitus- ja ravitsemus-
toiminnassa, jossa neljännes
ei pidä kesälomaa lainkaan
ja reilulla 20 prosentilla
loma jää alle viikon mittai-
seksi. Keskimääräistä lyhy-
empiä yrittäjien kesälomat
ovat lisäksi kuljetuksessa ja
kaupassa.
Kesälomat ovat myös
myöhäisemmässä ajankoh-
dassa näillä aloilla.
Niilläkin yrittäjillä, jotka
pitävät pidemmän kesälo-
man sesonkialoilla, loma
usein jaksottuu useampaan
pätkään.
Jatkoa sivulta 19
Vähän tilaa
ja jalkaa jarrulle
Autoilijoilta Johanna pyytää
vain pientä vauhdin hiljentä-
mistä ohitustilanteessa.
- Autoilijan ei tarvitse
muuta tehdä, kuin antaa tilaa
ja nostaa vähän jalkaa kaasul-
ta. Tällöin vältytään vaarati-
lanteilta.
Johannan mukaan onneksi
monet autoilijat ymmärtävät-
kin tämän.
- Suurin osa autoilijois-
ta suhtautuu oikealla tavalla
hevoseen tiellä. Nuoremmat
kuskit, mainittakoon vielä
mopoilijat, eivät välttämättä
aina ymmärrä riskiä, minkä
hevonen saattaa aiheuttaa pe-
lästyessään, Johanna selostaa.
Hänen mukaansa hevonen
saattaa pelästyessään kieps-
auttaa itsensä ympäri suoraan
auton eteen. Tällöin hevonen
on täysin pois ratsastajan tai
ohjastajan hallinnasta. Toisi-
naan hevoset nousevat takaja-
loilleen pelästyessään. Joskus
taas hepat aloittavat mahdot-
toman syöksyn, eikä ratsas-
tajan rauhoittelut enää auta
siinä vaiheessa.
- Mitä isompi auto, sitä
todennäköisempää on, että
hevonen pelkää, Johanna ker-
too.
Hänen mukaansa myös
mopot saavat hevoset säikäh-
tämään helposti.
- Mopoissa on niin kimeä
ääni ja monet teini-ikäiset kii-
tävät ohitse läheltä ja lujaa.
500 kiloa konepellille
Johanna vertaa hevosta hir-
veen.
- Kyllä varmasti monet ih-
miset hidastaisivat vauhtiaan,
jos hirvi olisi tien reunalla.
Hevonen on lähes yhtä iso, ei
sellainen 500 kiloa siinä kone-
pellillä ole välttämättä kovin
hieno kokemus, Johanna va-
roittelee.
Kaiken lisäksi hevosen se-
lässä on vielä ihminenkin, jo-
ten pelissä on monen osapuo-
len henki. Riskialttiita aikoja
ovat erityisesti kevät ja syksy.
- Me opetamme keväisin ja
syksyisin pieniä yksivuotiaita
varsoja ajolle. Täälläpäin ei oi-
keastaan ole muutakaan paik-
kaa opetukselle, kuin yleinen
tie, Johanna mietiskelee.
Joskus kävi niin, että mopo
ajoi lujaa opiskelevan varsan
ohitse, ja autoihin tottumaton
varsa lähti keskelle tietä lauk-
kaamaan.
- Mietipä, jos siinä olisi
tullut auto vastaan? Johanna
pohtii.
- Kerran kun eräs nuori
mies ajoi autollaan minun
ja ratsuni ohitse aika lujaa
vauhtia, niin hevonen säikähti
niin, että nousi takajaloilleen
ja kaatui. Onneksi se ei kaa-
tunut tielle, vaan ojaan. Kuski
pysäytti autonsa, ja oli todella
kiukkuinen, Johanna naures-
kelee.
Ohitukset yhteispeliä
Johannan mukaan ihmisille
pitäisi vain tiedottaa enem-
män hevosten yllätyksellisyy-
destä.
Hevosista varoittavat lii-
kennemerkit eivät välttämät-
tä olisi toimivia ajan mittaan
paikallisille ihmisille, mutta
joku kampanja voisi Johanna
mielestä ehkä olla hyödylli-
nen.
Hänen mukaansa hevoset
ovat kuitenkin usein perus-
luonteeltaan kilttejä ja rau-
hallisia, joten autoilijalla ei ole
kuitenkaan mitään syytä pelä-
tä ohitustilanteita.
-Hevosen taakse ei kannata
ainakaan jäädä köröttelemään,
heppa alkaa siinä vaiheessa
ihmettelemään, että mitä täs-
sä oikein tapahtuu, Johanna
muistuttaa.
Poliisin mukaan hevosen ja
auton pitäisi mahtua samaan
aikaan samalle tielle. Tielii-
kennelain mukaan autoilijalla
on
varovaisuusvelvollisuus
ohittaessaan tiellä kulkevan
hevosen.
Myöskin ratsastajalla on
velvollisuuksia.
-Ohitustilanteiden pitäisi
hoitua yhteispelillä, poliisista
sanotaan. Jos ongelmia kui-
tenkin ilmenee, jokainen ta-
paus selvitetään yksittäisenä.
-Emmehän me voi auto-
maattisesti autoilijaa syyttää
tapauksesta, nämä asiat eivät
ole yksiselitteisiä, poliisi ker-
too. Joskus tapaukset päätyvät
syyteharkintaan ja oikeuteen,
toisinaan riittää pelkät sakot.
Poliisi kuitenkin suosittelee
sekä autoilijaa että ratsastajaa
käyttämään etupäässä maa-
laisjärkeä. Sillä pääsee usein jo
pitkälle.
Marianna Langenoja
Ravihevosharrastaja, Johanna Aalto varoittaa, ettei au-
toilijoiden kannata vähätellä myöskään ponia tiellä.
Yleensä ponin selässä on lapsi, ja onhan ponillakin pai-
noa 200 kiloa. Kuvassa Johanna sekä hänen kaksi poni-
aan, Tare ja Maxi.
Autoilijoiden syytä varoa...
Yrittäjä lomailee kaksi viikkoa
Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan yrittäjät pitävät
keskimäärin kaksi viikkoa kesälomaa, kun toiveena
olisi neljän viikon loma. Useampaan jaksoon kesäloma
jakautuu 60 prosentilla yrittäjistä. Kaksi kolmesta yrit-
täjästäkin viettää pääosan kesälomastaan heinäkuussa.
1...,18,19,20,21,22,23,24,25,26,27 28