ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Alueviestin
ilmoitusmyynti
puh. 03-5141416
Näillä
sivuilla
alueen
parhaat
palvelut!
Siivous- ja kotipalvelut
Tieisännöinti
Tilitoimistot
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Rakennuspalvelut
Alueviestin
palvelu-
hakemistossa
ilmoitat
edullisesti
ja tehokkaasti
Työtarjouksia
Maailmanmestari tomaatti
haastaa muut vihannekset
Toripöydät ja kaupan vihannesvalikoimat pursuavat ke-
veitä herkkuja. Nyt on helppoa hemmotella itseään ja
perhettään kotimaisella tomaatilla, kurkulla, salaatilla
ja yrteillä.
Suomalaiset syövät tomaattia
noin 11 kiloa vuodessa. Suu-
rin osa määrästä on kotimais-
ta. Eniten tomaattia popsitaan
kesähelteellä. Tomaattien värit
ja muodot ilahduttavat silmää,
ja ravitsemuksellisestikin to-
maatti on arvokas paketti. Se
sisältää A-, C- ja E- vitamiine-
ja sekä B-ryhmän vitamiineja
ja kivennäisaineita.
Etelä-Amerikan lahja maa-
ilmalle on korkeassa kurssissa
raikkaan makunsa, erinomai-
sen ravintosisällön ja moni-
puolisten käytötapojen ansi-
osta.
Viimeisimpiä
tomaatin
ravitsemuksellisesta arvosta
esille tulleita asioita on sen
sisältämää punaisen väripig-
mentin eli lykopeenin myön-
teinen vaikutus sydän- ja
verisuoniterveyteen. Lykopee-
nillä on suojaava vaikutus val-
timoiden sisäseinämiin. Sen
tiedetään ehkäisevän myös
eturauhassyöpää.
Tomaatin lykopeeni tulee
elimistön hyötykäyttöön myös
esimerkiksi erilaisista tomaat-
tivalmisteista.
Lykopeeni
säilyy tomaatissa myös kuu-
mennettaessa ja imeytyminen
on tehokasta. Tomaattia voi
hyvällä syyllä keittää keitok-
si tai kastikkeeksi ja leipoa
piirakkaan. Pieni rasvalisäys
ruokaan edistää lykopeenin
imeytymistä.
Kurkku on raikasta vettä
Kurkkua on viljelty meillä jo
nelisen sataa vuotta sitten. Al-
kuun sitä pidettiin ylellisyys-
tavarana. Kurkku on 96-pro-
senttisesti maukasta vettä. Se
on parhaimmillaan voileivillä
ja salaateissa. Viipaloinnis-
sa voi käyttää apuna juusto-
höylää.
Kurkkupaloja voi soseuttaa
tehosekoittimessa ja käyttää
kastikkeisiin ja muihin ruo-
kiin aina kun niihin tarvitaan
raikasta nestettä.
Kurkku taipuu myös keit-
toihin tai täytettäväksi jauhe-
lihalla ja sienimuhennoksel-
la. Pataruokiin ja paistoksiin
mieto kurkku käy hyvin.
Grillimakkaran, lihan tai
kalan kanssa kypsennetään
myös tomaattia, reiluja kurk-
kuviipaleita ja paprikapuo-
likkaita. Samoista aineksista
valmistuu kulhollinen salaat-
tia. Samat ainekset maistuvat
aivan erilaisilta sellaisenaan ja
kypsennettyinä.
Poronlihassa
enää vähän cesiumia
S ä t e i l y t u r v a k e s k u s
(STUK) on mitannut po-
ronlihan radioaktiivista
cesiumia
säännöllisesti
aina Tshernobylin onnet-
tomuudesta asti. Uusim-
mat mittaukset osoittavat,
että radioaktiivisen ce-
siumin määrä on vuodes-
ta 1994 vähentynyt neljäs-
osaan.
Vuosina 2006–2007 mitattu-
jen näytteiden cesium-pitoi-
suudet alittivat kirkkaasti EU:
n raja-arvon 600 becquereliä
kilossa. Näytteitä otettiin 24
paliskunnasta eri puolilta
poronhoitoaluetta,
yhteen-
sä noin 190 näytettä. Mita-
tut pitoisuudet olivat 4–360
becquereliä.
Pitoisuuksien
keskiarvo on vuodesta 1994
vähentynyt 400 becquerelistä
100 becquereliin.
STUKin Pohjois-Suomen
aluelaboratorio aloitti sään-
nölliset
porotutkimukset
Tshernobylin
onnettomuu-
den jälkeen vuonna 1986.
Tutkimuksia on jatkettu aina
tähän päivään asti. Vuosina
2006–2007 näytteitä otettiin
tavallista enemmän. Palis-
kunnat valittiin sijaintinsa,
mittausajankohdan ja teuras-
määrien mukaan. Kaikkien
paliskuntien mittaustulokset
löytyvät STUKin internet-si-
vuilta:
!
Suomen poronhoitoalueen
cesium-137 on pääasiallisesti
peräisin 1950- ja 1960-lu-
vuilla ilmakehässä tehdyis-
tä ydinasekokeista. Lisäksi
Tshernobylin onnettomuus
toi poronhoitoalueelle jonkin
verran radioaktiivisia aineita.
EU-alueelle tuotavien elin-
tarvikkeiden cesium-137:n pi-
toisuusraja on neuvoston ase-
tuksessa 600 becquereliä kiloa
kohden (asetus 616/2000).
EU:n komission suosituksen
mukaan
luonnonvaraisten
elintarvikkeiden
kaupassa
EU-alueella on noudatetta-
va tätä samaa pitoisuusrajaa
(suositus 2003/274/Euratom).
Lapin luonto herkkä
laskeuman vaikutuksille
Laskeuman
radioaktiiviset
aineet kertyvät tehokkaasti
arktisen ja subarktisen alueen
kasveihin, niitä syöviin eläi-
miin ja edelleen ihmisiin.
”Paliskuntien välillä on isoja
eroja. Lisäksi vasoissa on ra-
dioaktiivista cesiumia todettu
olevan jonkin verran enemmän
kuin aikuisissa poroissa. Poron
lihan keinotekoisten radio-
aktiivisten aineiden määrään
vaikuttavat useat eri tekijät,
tärkeimpinä alueelle tullut las-
keuma sekä poron ruokavalio.
Jäkälä, luppo ja sienet sisältävät
enemmän radioaktiivisia ainei-
ta kuin heinä, jolla poroja ruo-
kitaan muun ravinnon ollessa
vähissä”, kertoo erikoistutkija,
vt laboratorionjohtaja Ari Lep-
pänen STUKin Pohjois-Suo-
men aluelaboratoriosta.
Myös vuodenajalla on vai-
kutusta. Poronlihan radioak-
tiivisuus on huipussaan aina
kevättalvella ja matalimmil-
laan loppukesästä.
Parasta
rentoon
kesään
.!