Page 4 - Alueviesti_28_2007

4 Keskiviikko heinäkuun 11. 2007
Nro 28. 25. vuosikerta. Keskiviikkona 11.7.2007www.alueviesti.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNATalv0%
Etusivu ! 1,36/pmm
väri-ilmoitus ! 1,68/pmm
Takasivu ! 1,26/pmm
väri-ilmoitus ! 1,52/pmm
Tekstisivut ! 1,05/pmm
väri-ilmoitus ! 1,26/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS 03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman 0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva 050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen 050-5633424
Pauliina Parto 040-7636021
JormaWesterholm 03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg 050-593 0620
Eeva Rasinperä 050-593 0621
Heli Suominen 050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen 0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen 0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 32,00/vuosikerta
! 10,00/ 3 kk.
Juurileiri avaa ovet esi-isiemme sieluun
Nuorten juurileiri eli aikuistumisleiri järjestettiin vii-
me viikolla neljättä kertaa Suodenniemellä. Leirin idea
on avartaa 15-19-vuotiaiden nuorten maailmankuvaa,
opettaa heille esi-isiemme tapoja ja ajattelumalleja käy-
tännössä, sekä samalla päästää pinnalle nuoren oma si-
säinen minä.
Sirpa Räsänen hymyilee ja
vaikuttaa aidolta puhuessaan
nuorten maailmasta, ja ai-
kuistumisleirin tärkeydestä
nuoren elämään. Hän on pu-
keutunut hassuun vanhanai-
kaiseen kaapuun ja on varpai-
sillaan, kuten kaikki muutkin
ohjaajat ja leiriläiset. Metsän
siimeksessä, Koskelan museo-
torpan upealla pihamaalla on
helppo kuvitella itsensä rau-
takaudelle. –Koulumaailma
on kova paikka, missä ei ole
helppo olla oma itsensä, leirin
suunnittelija ja toteuttaja Sir-
pa selostaa. Hänen mukaansa
juurileiri auttaa nuorta ir-
tautumaan arjesta laskemalla
hänet omille juurilleen, suo-
malaisen perinteen ja mytolo-
gian maailmaan. Suomalaisia
perinteitä ei kuitenkaan lueta
kirjasta, vaan ideana on elää
juuri niin kuin esi-isämme eli-
vät; ilman sähköä, kännykkää,
farkkuja ja kelloa.
Opitaan nauttimaan
elämästä
Erilaisten rituaalien yhteydes-
sä vietetään neljän elementin
päiviä. Yhtenä päivänä kes-
kustellaan maasta, seuraavi-
na vedestä, ilmasta ja tulesta.
–Suomalaiset eivät uskokaan
kuinka paljon käytämme pu-
heessamme eri elementtien
piirteitä adjektiiveina muille
asioille. Voimme väittää, että
rakkaus on tulista ja tunteet
aaltoilevat, Sirpa kuvailee. Hä-
nen mukaansa onkin hyväksi
välillä laskeutua ihan juuren
tasolle pohtimaan asioita.
Suomenkielen sanat eivät
ole ainoa pohdittava asia lei-
rillä. Aidossa Suomen metsä-
maisemassa tutustutaan myös
omaan seksuaalisuuteen seka-
saunojen, tanssin ja pohdis-
kelun merkeissä. –Pyrimme
selventämään nuorille, että
ihminen on osa luontoa, osa
maata, Sirpa selostaa. Hänen
mielestään on tärkeää hyväk-
syä oma ruumiinsa ja oma
itsensä. Se on yksi aikuistu-
misleirin tavoitteista. Sirpan
mukaan leirillä myös opitaan
yhteisöllisyys, otetaan vas-
tuuta asioista ja tutustutaan
tapaan nauttia elämästä.
Yhtenä heimona
Pirunvuorelle
Sirpan mukaan nuoret ovat
ihastuneet eniten rituaaleihin,
joita leirillä tehdään. Aivan
leirin ensimmäisenä päivänä
nuoret kokivat syntymäritu-
aalin, jossa he syntyivät savu-
saunassa uudelleen ja saivat
uudet nimet. Syntymärituaa-
lin tarkoituksena on opettaa
leiriläisille syntymän tärkeys.
–Vanhalle suomen kansalle
syntyvyys oli tärkeää. Aina
kun syntyy uusi ihminen,
syntyy samalla uusi kokonai-
nen maailma, Sirpa tunteilee.
Nuorten mukaan leirinimet
keksittiin lähinnä luonteen-
piirteiden ja nuorten omien
toiveiden perusteella. Kaiken-
laisia nimiä mukaan mahtui-
kin aina Nupusta Ahavaan,
Kuunaan, Usva Hämäränlin-
tuun ja Otavaan.
-Yksi suosittu rituaali
nuorten keskuudessa on myös
matka Pirunvuorelle. Se on
sellainen hiljainen matka, jos-
sa kuljemme jonossa entiselle
palvontapaikalle, Sirpa kertoo.
Hänen mukaansa nuoret ovat
kuvailleet matkaa upeaksi.
Monista nuorista on tuntunut,
kuin matka taittuisi yhdessä
heimon kanssa. Jotkut nuoret
ovat väittäneet tunteneensa it-
sensä osaksi eläinlaumaa, joka
matkaa metsän sydämeen.
Kosketus oikeaan
elämään
-Tänne ei kannata pinnallisten
ihmisten tulla, eräs leiriläinen
tokaisee. Muut tytöt vahvista-
vat, ettei leirillä juuri ole peilejä
käytössä. He myös naureskele-
vat, etteivät tiedä yhtään kel-
lonaikaa. Tytöt istuvat mekois-
saan kuistilla ja askartelevat
tuohikoppia. Yksi tyttö rientää
metsänreunalle keräämään
mansikoita ja jakaa niitä muil-
le leiriläisille. Poikaporukka
istuu tyttöjen vieressä ja veis-
telee vipukeihäitä. Tunnelma
vaikuttaa melkoisen konserva-
tiiviselta. –Tämä vipukeihään
tekeminen on maskuliinista
miehen työtä, eivätkä naiset
tätä saa tehdä, ”Turras” eli
Patrick kertoo. Erikoista, ett-
eivät tytöt väitä vastaan. Turras
kuitenkin lisää, että hän pitää
tyttöjen touhuilusta, eli tuo-
hikoppien tekemisestä. –Kun
sain tehtyä ensimmäisen oman
tuohikoppani, minulle tuli sel-
lainen tietty ylpeydentunne,
Turras kuvailee.
Kaikennäköisiä tuntemuk-
sia leiri onkin saanut aikaan
nuorissa. Suurin osa leiriläi-
sistä kertoo löytäneensä si-
säisen itsensä vasta kuluneen
viikon aikana. –Täällä saa
kosketuksen aitoon elämään,
Usva Hämäränlintu eli Elina
kuvailee. Hänen mukaansa
leiri kehittää sosiaalisia taitoja
ja yhdistää ihmisen luontoon.
Kun kaikkia leiriläisiä yhdis-
tää samantyyliset vaatteet,
myös pukeutumiskahleet rik-
koontuvat. Yöviö eli Mia lisää,
että leirillä luovutaan kaikesta
turhuudesta ja materialismis-
ta. –Täältä saa ihan oikeasti
uuden identiteetin, joka läh-
tee syvältä itsestä, Usva Hä-
märänlintu sanoo.
Upeinta syvä hiljaisuus
Sirpan mukaan ainakin puo-
let 13 leiriläisestä on helsin-
kiläisiä. Nuppu eli Riikka
selostaakin, kuinka upeaa on
tulla täydelliseen hiljaisuuteen
Suodenniemen vetten ääreen.
–Kotona jos menen met-
sään, en saa täyttä hiljaisuutta,
sillä iso autotie menee aivan
metsän vieressä. Täällä leirillä
upeinta on ollut syvä hiljai-
suus.
Yöviö sen sijaan väittää, että
leirille tullaan lähinnä saman-
henkisten ihmisten vuoksi.
–Me olemme täällä kuin
yhtä suurta perhettä, tytöt
hymyilevät. Turras kuitenkin
korjaa, että jos he nyt eivät
ihan perhettä ole, niin ainakin
hyvin läheistä sukua.
Marianna Langenoja
Tytöt taiteilevat vapaa-ajallaan tuohikoppia.
Kuvassa leiriläiset Kajotar (vasemmassa lai-
dassa), Usva Hämäränlintu, Nuppu ja Ahava.
Juurileiri sijaitsee Suodenniemellä Koskelan museotorpan upealla pihamaalla. Leiri-
läisillä ei ole käytössään sähköä, kännyköitä, peilejä tai kelloja.
Kuuna ja Otava seisoskelevat rannalla. Hei-
dän mielestään leiri on hieman syventänyt
minä-kuvaa, ja soveltuu hyvin luonnonlähei-
sille ihmisille.
Leirin suunnittelijat ja ohjaajat, Janne Inke-
roinen ja Sirpa Räsänen joutuivat ennen lei-
rin perustamista pohtimaan mikä on tärkeää
suomalaisessa perinteessä, ja mitä nuoren su-
kupolven tulisi suomalaisuudesta tietää.
Leiriläiset myös melovat ja soutelevat, kun on aikaa. Kaikenlainen vesitouhuilu kuu-
lui vahvasti leiriläisten ”vesipäivään”, joka on osa peruselementtipäiviä.
Murre on pop!
Kiikoisten Purpureista muodostui tänä
vuonna todellinen murteen juhla. Timo
Yli-Nokarin Kuijja Kuistekki julkaistiin,
ja paikalla oli luonnollisesti myös Yli-
Nokaria murrekirjan kielioppiosuudes-
sa avustanut runoilija Heli Laaksonen.
Juttelin Helin kanssa tovin ennen jul-
kistamistilaisuuden alkua, ja hän puhui
sananmukaisesti minut pyörryksiin.
Olen kyllä tutustunut Helin runoihin,
niitä löytyy jopa postikortteina kotoani,
mutta kun oikeasti kuulin tuon lounais-
murteen soljuvan runoilijan suusta, olin
lopullisesti myyty.
On jo legenda kertoa puhuvansa suomee
ja savvoo, hiljoo ja kovvoo, mutta ketkä
ovat todellisia taitureita? Heli Laaksonen
on oikea lounaismurteen pioneeri, siitä
tuskin kukaan uskaltaa olla eri mieltä.
Pohojalaasta murretta Suomessa puolus-
tavat esimerkiksi Juha Mieto kera Lauri
Tähkän & Elonkerjuun ja Tampereen
murteella nääs itsensä ihmisten sydä-
miin ovat vääntäneet ainakin jääkiekkoi-
lijat Raimo Helminen ja Ville Nieminen.
Valitettavasti toiset murteet herättävät
epämiellyttäviäkin tunteita. Raipen ja
Villen venyvät ja vanuvat ”noemmää-
nysittentiärä” -lauseet kiekko-ottelun
jälkeen saavat ainakin oman sappeni
kiehumaan. Ei hämäläisiä suotta hau-
kuta hitaiksi. Ihan hyvä juttu tietenkin,
että hitaus ilmenee miehillä puheessa
eikä jäällä.
Turkulaisittain tois pual jokke tarkoittaa
Tuomiokirkon vastakkaista puolta, mut-
ta etenkin turistit viskovat tätä kuului-
saa lausetta ihan mil pual jokke tahansa.
Ehkä ärsyttääkseen turkulaisia?
Savolaiset ovat ainakin sananlaskujen
mukaan viäräleukoja. Joltain jo unohtu-
neelta nettisivustolta osui joskus silmii-
ni lause: ”Savon murre ei oikeastaan ole
kieli, vaan tapa tuhota sivistynyt keskus-
telu. Ajatustenvaihdossa on eduksi, jos
keskustelun molemmat osapuolet ovat
savolaisia.” En ole valitettavasti juuri-
kaan kohdannut savolaisia elämäni aika-
na, joten en pysty lausetta todeksi osoit-
tamaan.
Oli niin tai näin, ainakin itse aion jat-
kossakin kertoa asuvani Vammalasa
ja käyväni kaupasa. Välillä käyn myös
mummulasa kahveella ja toisinaan lav-
vantaina paarisa. Murre on lahja, aarre,
arvokas asia, jota tulee vaalia. Viimeis-
tään nyt olen sitä mieltä.
Pauliina Parto