Page 7 - Alueviesti_28_2007

7 Keskiviikko heinäkuun 11. 2007
Yhteisen pientehotoistimen
avulla säästetään rahaa eri-
tyisesti haastavissa digi-tv:
n vastaanotto-olosuhteissa.
Pientehotoistin on järkevä
vaihtoehto, jos digi-tv:n vas-
taanotto edellyttää mittavia
ja kalliita antennijärjestelmiä
useassa talossa samalla alu-
eella.
-Jos normaali antenni-
järjestelmä tuo suuria kus-
tannuksia usealle talolle,
kannattaa harkita toistimen
hankintaa. Ideana on, että yh-
teen taloon asennetaan teho-
kas antenni ja pientehotoistin,
jolloin muihin lähistön taloi-
hin riittää kevyt ja edullinen
antenniratkaisu. Tämä tulee
edullisemmaksi kuin iso an-
tenniremontti kaikkiin alueen
taloihin, kertoo Digitan An-
tenni Infon palvelupäällikkö
Alpo Siitonen.
Langattomalla ulosasen-
nettavalla pientehotoistimella
vahvistetaan digi-tv-lähetys-
ten kentänvoimakkuutta ja
helpotetaan lähetysten vas-
taanottoa.
Toistin vahvistaa lähetyksiä
noin kilometrin säteellä.
Pientehotoistin on uusi
vastikään viranomaisten hy-
väksymä, Digitan verkkoluvan
alaisuudessa oleva ratkaisu.
Ratkaisu pientaloalueille,
leirintäalueille ja
lomakylille
Pientehotoistinratkaisu so-
veltuu hyvin pientaloalueil-
le, joissa digi-tv-vastaanotto
on haasteellista esimerkiksi
maastoesteiden tai puutteel-
listen antennijärjestelmien
vuoksi.
Toistin on myös erinomai-
nen ratkaisu tv-vastaanottoon
lomakylissä ja leirintäalueilla.
Sen avulla esimerkiksi lei-
rintäalueelle saadaan riittävä
peitto, jotta asuntovaunujen
kevyillä antenneilla voidaan
vastaanottaa signaaleja.
Pientehotoistinratkaisussa
edullisimman sijainnin omaa-
van talon katolle sijoitetaan
uusi vastaanottoantenni, joka
ottaa vastaan lähetysasemalta
tulevan digi-tv-signaalin. Sig-
naali vuorostaan etenee sisäti-
loihin sijoitettavan toistimen
kautta katolle asennettavaan
lähetysantenniin, joka lähet-
tää digi-tv-signaalin tarpeeksi
voimakkaana alueen mui-
hin taloihin. Pientehotoistin
voidaan sijoittaa myös mäen
päälle ns. pylväsratkaisuna.
Hieman miestä väkeväm-
pää nauttinut äetsäläinen
mieshenkilö törttöili tors-
taiaamuna penkkoja pitkin
Häijäässä. Kaverinsa autol-
la kohti Vammalaa ajellut
vuonna 1980 syntynyt mies
suistui ojaan puoli viiden
jälkeen Juurakontien riste-
yksen tuntumassa. Matka
kulki penkassa 30 metrin
verran, kunnes peltoliit-
tymään törmäämisen jäl-
keen henkilöauto otti vielä
45 metrin ilmalennon.
Henkilöauto romuttui
täysin, mutta mies selvisi
lähinnä ruhjevammoilla.
Kuski puhalsi alkometriin
0,63 promillea, eikä hänel-
lä ole edes ajokorttia. Tör-
mäilyn syy lienee rattiin
nukahtaminen.
Kunnon hönkäys
Vammalan keskustassa
Poliisi tapasi torstaina
Vammalan keskustas-
ta kaksikin rattijuoppoa.
Ennen kolmea poliisi sai
ilmoituksen 1931 synty-
neestä miehestä. Helsinki-
läisherrapuhalsiTorikadun
parkkialueella alkometriin
1,58 promillea.
Toinen rattikäry sattui
pari tuntia myöhemmin
Alkon edustalla, kun kiik-
kalainen 1949 syntynyt
mies puhalsi peräti 2,86
promillea.
Ulkomaalaisvaras vei
käteiset lompakosta
Suodenniemenkeskustassa
sijaitsevassa talossa vieraili
torstai-iltana taulumyyjäk-
si tekeytynyt mies.
Talossa asuva nainen
oli poistunut huoneesta, ja
mies käytti tilaisuuden hy-
väkseen.
Ulkomaalaisperäisen
miehen matkaan lähti 80
euroa. Miehellä oli yllään
kirjava t-paita ja shortsit.
Pitkäkyntisiä myös
lastenvaateliikkeessä
Lasten ulkoilupuvut läh-
tivät viime keskiviikkona
naisporukan matkaan Mu-
kelomestasta Vammalan
keskustasta.
Myyjän mukaan asial-
la on saattanut olla kolme
naista.
Parin puvun katoami-
nen huomattiin heti nais-
ten vierailun jälkeen.
Kalamiehiä
uhattiin
jalkajousella
Vampulassa
Kokemäen poliisi sai
viime keskiviikkona
tutkittavakseen erikoi-
sen uhkaustapauksen.
Alustavien tietojen mu-
kaan kahta Loimijoella
kalassa ollutta mies-
henkilöä olisi ammuttu
kohden jalkajousella.
Poliisin jatkaessa kuuluste-
luja ja tutkintaa kävi ilmi,
että poliisin kiinniottama
1945 syntynyt vampula-
laismies on pelotellut kala-
miehiä, mutta jalkajousella
ampumisesta häntä ei ole
syytä epäillä.
Toinen kalastajista
loukkaantui lievästi hypä-
tessään jokeen. Vampula-
laismies vapautettiin per-
jantaina, ja häntä epäillään
edelleen laittomasta uhka-
uksesta.
Ruorijuoppo poliisin
haaviin Sääksjärvellä
Kokemäen poliisin ja Po-
rin merivartioston yh-
teinen venepartio valvoi
vesiliikennettä Kokemäen
Sääksjärvellä perjantaina.
Partio tarkasti kaikkien
vesillä liikkuneiden moot-
toriveneiden varusteet ja
kuljettajan ajokunnon.
Varusteet olivat kiitet-
tävästi mukana yhtä vene-
kuntaa lukuunottamatta.
Sen kujettajalla ei ollut
mukana pelastusliivejä.
Lisäksi veneen kuljetta-
ja puhalsi alkometriin 1,94
promillea.
Vesillä promilleraja on
yksi promille. Kuljettaja
oli vuonna 1941 syntynyt
harjavaltalaismies. Asiaa
tutkitaan vesiliikennejuo-
pumuksena ja vesiliiken-
nerikkomuksena.
Vesillä oli muuten rau-
hallista ja veneilijöitäkin
niukasti tuulisesta säästä
johtuen.
Veneilykelit ovat nyt
parhaimmillaan, joten po-
liisi toivoo varovaisuutta
ja malttia vesiliikentee-
seen.
Kukkakioski uuteen
kuosiin Äetsässä
Äetsän Päätiellä sijaitse-
valla kukkakioskilla on
riehuttu perjantain ja lau-
antain välisenä yönä.
Vammalan poliisin mu-
kaan terassin puinen kaide
on rikottu, ja irtonaiset
portaat heitetty pitkin ken-
turaa.
Mopojuoppo
täräytti auton
perään Vammalassa
Lauantaiyönä kello 01.05
sattui Vammalassa Puisto-
kadun ja Lapinmäenkadun
risteyksessä henkilöauton
ja mopon välinen kolari.
Henkilöauto ajoi Puistoka-
tua ja oli aikeissa kääntyä
vasemmalle Lapinmäen-
kadulle, kun takana tullut
mopo täräytti perään. Suu-
remmilta vahingoilta väl-
tyttiin, mutta mopolija pu-
halsi poliisin alkometriin
1,7 promillen lukeman.
Kukkarovarkaita
Pennintiellä
Liekö pitkäkyntisellä ollut
pennit haaveissa Vam-
malan Pennintiellä viime
perjantaina, kun henkilö-
autoon oli murtauduttu.
Poliisin mukaan auton
oikea etuikkuna oli hajoi-
tettu ja autosta anastettu
kukkaro, jossa oli muun
muassa ajokortti.
Lähettimet Vammalan Nuupalaan ja Säviin
Digilähetysten näkyvyys kohentuu
Televisioyhtiöt solmivat
viime viikolla Digitan
kanssa sopimuksen 48:
n uuden täytelähettimen
rakentamisesta. Digi-tv-
näkyvyyttä eri puolilla
Suomea parantavat täy-
telähettimet on tarkoitus
saada rakennettua tämän
vuoden aikana.
Sopimuksen yhteydessä pää-
tettiin 31 täytelähettimen si-
jainti. Loppuosan, eli 17 täyte-
lähettimen sijainti täsmentyy
kesän ja alkusyksyn aikana
tehtävien mittausten perus-
teella. Ensimmäisten täyte-
lähettimien joukossa ovat
Vammalan Nuupala ja entisen
Suodenniemen puolella sijait-
seva Sävi.
Täytelähettimet
tukevat pääasemaa
Digitaalinen lähetysverkko
koostuu tv-asemista, joita
on koko maassa 36. Näiden
tv-asemien lisäksi tarvitaan
täytelähetinasemia täydentä-
mään digitaalisia tv-lähetyk-
siä. Täytelähetinasemia on
yhteensä 101.
Nyt sovitut 48 täytelähetin-
tä rakennetaan pääosin alueil-
le, joilla ei ole aiemmin ollut
analogista alilähetintä. Näillä
alueilla antennitalouksien on
digitaalisten lähetysten vas-
taanottamista varten suun-
nattava antenninsa uudelleen
kohti uutta digitaalista täyte-
lähetinasemaa.
Täytelähettimien lisäys täy-
dentää maanpäällisen verkon
peittoa. Tämän jälkeenkin
näkyvyysalueiden sisäpuolel-
la saattaa olla yleensä maas-
tosta johtuvia katve- ja auk-
kopaikkoja, joilla lähetysten
vastaanotto ei ole mahdollista
normaaleilla vastaanottoan-
tennijärjestelmillä. Katvealu-
eita on ympäri Suomea, ja alu-
eet ovat yleensä hyvin pieniä.
Neuvonta pelaa
Digita on sopinut televisioyh-
tiöiden kanssa myös katvealu-
ekartoituksesta sekä siihen
liittyvästä neuvontapalvelusta,
jonka mukaan Digita arvioi
vastaanottotilanteen mitta-
us- tai laskentatulosten pe-
rusteella, ja tekee ratkaisueh-
dotuksen digi-tv-vastaanoton
toteuttamiseksi.
Digita tekee alueellisia
kenttämittauksia loppuvuo-
den aikana kartoittaakseen
mahdollisia katvealueita.
Pientaloasukkaat antennita-
louksissa voivat tehdä kat-
vealueilmoituksen Internetis-
sä osoitteessawww.digitv.!.
Katvealueilmoitusten perus-
teella Digita tekee tarkempia
kenttämittauksia ja tarjoaa
ratkaisuehdotuksen digi-tv-
näkyvyyden parantamiseksi
pientaloille ja taloyhteisöille.
Mittausten yhteydessä selvi-
tetään myös ne kohteet, jois-
sa satelliittiratkaisu on ainoa
vaihtoehto maanpäällisen
digitaalisen televisioverkon
peruspalveluiden vastaanot-
toon.
Myös valtakunnallinen
palvelukeskus DigiTV Info
palvelee näkyvyysongelmati-
lanteissa ja vastaa digitaalisten
tv-lähetysten antennivastaan-
ottoa koskeviin kysymyksiin
joka päivä klo 9-21 puhelimit-
se numerosta 0306 344 488.
Kysymyksiä voi lähettää myös
sähköpostitse osoitteeseen
info@digitv.!.
Antennit digikuntoon - pientehotoistin vaihtoehtona
Digi-tv-lähetysten antennivastaanotto edellyttää usein
vanhan antennin kunnostusta. Jos vastaanotto-ongel-
mia on useammalla antennitaloudella lähialueella, kan-
nattaa taloyhteisössä harkita ratkaisuna pientehotois-
tinta.
Rattijuoppo täräytti
tieltä Häijäässä
Pöhnässä päin pylvästä
Kolmekymppinen mies
ajoi keskiviikkoyönä 23.30
aikaan sähköpylvästä päin
Punkalaitumella. Parin
promillen hutikassa ollut
mies oli yksin liikkeellä.
Hänen aikomuksenaan
oli kääntyä Pohjolantielle,
mutta auto kääntyikin päin
tolppaa.
Koko seutukunta mukana selvityksessä
Mouhijärvelläkin suunta Vammalaan
Mouhijärven kunnan-
valtuusto päätti viime
torstaina äänin 13-7, yksi
tyhjä, että kunta valit-
see kuntaliitosselvityk-
sen toiseen vaiheeseen ja
mahdolliseksi kuntaliitos-
kumppaniksi Vammalan
kaupungin. Ratkaisu on
sama kuin kunnanhalli-
tuksen asiaa koskeva esi-
tys, joka syntyi äänin 4-2,
yksi tyhjä.
Tyhjää äänesti niin kunnna-
hallituksessa kuin valtuustos-
sa sitoutumattomien Maire
Villo, joka myös jätti molem-
mista päätöksistä eriävän mie-
lipiteensä pöytäkirjoihin.
Nyt kyseessä ei Mouhijär-
venkään osalta ole enää sel-
vitettävänä kuntaliitos vaan
uuden kaupungin perustami-
nen. Toisen vaiheen selvityk-
seen ovat päättäneet lähteä
jo hieman aiemmin Äetsä,
Punkalaidun ja Vammala. Nyt
mukana on koko Lounais-Pir-
kanmaan seutukunta.
Hankkeen työnimenä on
Rautaveden kaupungin pe-
rustaminen.
Näin hallituksessa
Kun asiaa käsiteltiin Mouhi-
järven kunnanhallituksessa,
jäsen Aatto Salo (sd) teki jäsen
Päivi Rasimuksen (kok) kan-
nattamana päätösehdotukses-
ta poikkeavan esityksen, että
kuntaliitoskumppaniksi vali-
taan Nokia. Jäsen Maire Villo
teki esityksen, että Mouhijärvi
säilytetään itsenäisenä. Esitys-
tä ei kannatettu. Niinpä ää-
nestyksessä olivat vastakkain
kunnanjohtajan päätösehdo-
tus ja Aatto Salon esitys.
Päätösehdotus sai ää-
nestyksessä 4 ääntä (Alajo-
ki (kesk), Rauva, Pohjanen,
Lindroos (kesk) ja jäsen Aatto
Salon ehdotus 2 ääntä (Salo,
Rasimus). Maire Villo äänesti
tyhjää.
Näin kunnanhallitus päätti
esittää valtuustolle, että val-
tuusto valitsee kuntaliitossel-
vityksen toiseen vaiheeseen
sekä mahdolliseksi kuntalii-
toskumppaniksi Vammalan
kaupungin. - Maire Villo jätti
eriävän mielipiteensä pöytä-
kirjaan.
Näin valtuustossa
Valtuustossa valtuutettu Aatto
Salo esitti, että asia jätetään
pöydälle ja kaikkien kolmen
kunnan (Hämeenkyrö, Nokia,
Vammala) kesken jatketaan
neuvotteluja ja suuntautumi-
sesta suoritetaan kuntalaisten
keskuudessa kattava mielipi-
detiedustelu. Esitystä ei kan-
natettu.
Valtuutettu Maire Villo
esitti, että neuvottelut keskey-
tetään ja kunta jatkaa itsenäi-
senä kuntana. Tämä esitys ei
myöskään saanut kannatusta.
Valtuutettu Hannu Pohja-
nen (kesk), joka viikkoa aiem-
min kunnnahllituksessa oli
voimakkaasti Vammalan puo-
lella, esittikin nyt valtuustossa
valtuutettu Tapani Lähteen-
mäen (sit) kannattamana, että
neuvotteluja jatketaan Hä-
meenkyrön kunnan kanssa.
Valtuutettu Pirkko Nie-
mi (vas) esitti valtuutettujen
Aatto Salon ja Päivi Eino-
lan (vas) kannattamana, että
kuntaliitosselvityksen toiseen
vaiheeseen lähdetään Nokian
kanssa.
Valtuutetut Kalevi Osa-
ra (kesk), Anna Tammisalo
(kok), Timo Jaakkola (kok),
Kari Alajoki (kesk), Esko
Raskila (kesk), Päivi Rasimus
(kok) ja Ari Knuutila (kok)
olivat puheenvuoroissaan
Vammalan ja tulevan mah-
dollisen Rautaveden kaupun-
gin kannalla.
Koska oli tehty kaksi kun-
nanhallituksen ehdotuksesta
poikkeavaa esitystä, käytiin
äänestämään.
Ensin äänestettiin valtuu-
tettujen Hannu Pohjasen ja
Pirkko Niemen ehdotuksista.
Hannu Pohjasen ehdotus
voitti, koska se sai 11 ääntä
ja valtuutettu Pirkko Niemen
ehdotus 9 ääntä.
Toisessa äänestyksessä
vastakkain olivat kunnanhal-
lituksen ehdotus ja Hannu
Pohjasen ehdotus. Kunnan-
hallituksen ehdotus 13 ääntä
ja valtuutettu Hannu Pohjasen
7 ääntä, yhden valtuutetun ää-
nestäessä tyhjää.
Näin valtuusto päätti äänin
13 - 7, yksi tyhjä, valita, kun-
nanhallituksen ehdotuksen
mukaisesti, kuntaliitossel-
vityksen toiseen vaiheeseen
sekä mahdolliseksi kuntalii-
toskumppaniksi Vammalan
kaupungin.
Maire Villo jätti tästäkin
päätöksestä pöytäkirjaan eri-
ävän mielipiteensä.
1,5miljoonaa suomalaista asuu kuntaliitosselvityskunnissa
Kuntaliitoksen toteutta-
vissa tai sitä selvittävissä
kunnissa asuu noin 1,5
miljoonaa suomalaista.
Päätökset on tehty yhdek-
sästä yhdistymisestä, jotka
toteutuvat vuosina 2008 ja
2009. Nämä kuntaliitok-
set koskevat 32 kuntaa.
Liitosten myötä kuntien
lukumäärä laskee 416:sta
alle neljäänsataan.
Toteutuvien liitosten lisäksi
selvitetään 30 kuntaliitosta,
joissa on mukana 94 kuntaa.
Näissä kunnissa kunnanval-
tuustot ovat tehneet päätökset
yhdistymisselvitysten aloitta-
misesta. Lisäksi useissa muis-
sa kunnissa käydään alustavia
keskusteluja yhdistymisen
mahdollisuudesta. Valtio kan-
nustaa kuntia liitoksiin talo-
udellisella tuella seuraavan
kuuden vuoden ajan.
Kuntajakolain mukaan
vuosina 2008-2009 yhdistyvät
kunnat saavat valtiolta enem-
män tukea kuin tämän jälkeen
yhdistyvät kunnat.
Porkkanarahaa saa aina
vuoteen 2013 asti, mutta
avustusten määrä pienenee
asteittain.
- Kunta- ja palveluraken-
neuudistus velvoittaa kuntia
järjestämään palveluita suu-
remmilla väestöpohjilla. Vel-
voitteet ja porkkanarahat ovat
synnyttäneet ennätysmäärän
uusia kuntaliitoshankkeita
ja saaneet monet jo aiemmin
suunnitteilla olleet hankkeet
liikkeelle, sanoo Kuntaliiton
kaupunkitutkimuspäällikkö
Kauko Aronen.
Yhdistymisavustukset kan-
nustavat monikuntaliitoksiin,
joissa yhdistyy vähintään kol-
me kuntaa muodostaen vä-
estöpohjaltaan nykyistä suu-
rempia kuntia.
Toteutuvista ja suunnitteil-
la olevista liitoksista yli puolet
on monikuntaliitoksia.
Laajin näistä on vuonna
2009 toteutuva Salon seudun
kuntaliitos, jossa 10 kuntaa
yhdistyy uudeksi Salon kau-
pungiksi.
Lisäksi Kouvolan seudulla
suunnitellaan kuuden kunnan
liitosta.
Viiden kunnan liitos to-
teutuu Houtskarin, Iniön,
Korppoon, Nauvon ja Parais-
ten kuntien yhdistyessä Län-
si-Turunmaan kaupungiksi.
Tulevaisuudessa samankokoi-
sia liitoksia voidaan nähdä
useampia, sillä tällä hetkellä
suunnitellaan neljää viiden
kunnan liitosta.
Kunnat entistä
riippuvaisempia
toisistaan
- Kunnat ovat entistä riip-
puvaisempia toisistaan, kun
ihmiset asuvat, asioivat ja
työskentelevät yli kuntara-
jojen. Tässä on usein toinen
lähtökohta harkita laajemman
alueen kattavaa yhteistä kun-
taa esimerkiksi kaupunkiseu-
duilla, sanoo Aronen.
Yhdistyneellä, entistä suu-
remmalla kunnalla on usein
pientä kuntaa paremmat edel-
lytykset taloudellisten riskien
kantamiseen ja investointien
tehokkaaseen kohdentamisen.
Kuntien yhdistyessä voidaan
purkaa päällekkäisyyksiä hal-
linnosta ja toiminnoista. Lisäk-
si yhdistyminen sallii nykyisen
palveluverkon optimoinnin ja
tilojen käytön tehostamisen.
- Kun useamman eri kun-
nanhenkilöstökootaanyhteen,
voidaan paremmin vastata
kasvavaan palvelutarpeeseen.
Henkilöstön erikoistumisen
ja uudistetun työnjaon kautta
uusi kunta pystyy tarjoamaan
samoilla resursseilla laadultaan
parempia palveluita.
Muutos tarjoaa kunnil-
le monia mahdollisuuksia,
mutta niiden hyödyntäminen
edellyttää selkeää yhdistymis-
prosessin johtamista.
- Strategisten tavoitteiden
asettaminen, muutoskyvyn
ylläpitäminen ja henkilöstön
tukeminen ovat keskeisessä
asemassa. Johtamisen rinnal-
la muutosprosessiin kuuluu
avoin keskustelu kunnan luot-
tamushenkilöiden, henkilös-
tön ja asukkaiden välillä siitä,
mihin suuntaan kunnassa ol-
laan menossa.