9
Keskiviikko heinäkuun 11. 2007
metyinen. Mukana 50 v sitten
ripille päässeet. Messun jälkeen
srk-talolla juhlatilaisuus 50 v sit-
ten kon!rmoiduille.
Ke 18.7.
klo 13.30 päivähartaus
Palvelukeskuksessa, Vuola.
Su 22.7.
klo 10 sanajumalanpalve-
lus kirkossa. Järvisalin kesäkahvio
avoinna kesäsunnuntaisin juma-
lanpalveluksen jälkeen klo 11-15.
AVIOLIITTOON AIKOVAT:
Jaakko Petteri Seppälä ja Minna
Päivi Marjatta Mikkola, molem-
mat Nakkilan srk:sta
AVIOLIITTOON VIHITTY:
Toni Henri-Kristian Ketola ja Sari
Susanna Blomroos, molemmat
Mynämäen srk:sta
KUOLLUT:
Onni Matias Koivunen Kepolas-
ta 74 v., Pekka Juhani Henttinen
Voitoisista 47 v. Olli-Pekka Uotila
Vuorenmaasta 14 v.
Säkylä
La 14.7.
klo 18 iltasoitto kirkon
tornista, Miia Reko
Su 15.7.
klo 10 messu kirkossa,
Isotalo, Kaukinen, avustaa Lasse
Mäkinen. Kesäkahvila avoinna
Pappilassa klo11-13. Klo 20 Suvi-
ilta soi musiikkitilaisuus kirkossa,
toivevirsien ilta, Isotalo, Kauki-
nen
To 19.7.
klo 19 hartaus Pyhäjoen
rukoushuoneella, Isotalo
La 21.7.
klo 18 iltasoitto kirkon
tornista, Sauli Saarinen
Su 22.7.
klo 10 Sanajumalan-
palvelus kirkossa, Marja-Joukio
Hirvijärvi, Isotalo. Klo 11-13 ke-
säkahvila avoinna Pappilassa. Klo
20 Suvi-ilta soi musiikkitilaisuus
kirkossa, Aatos Tapala. Ohjelma 5
". Ennen konserttia seurakuntata-
lossa Sukututkijat ry:n järjestämä
kahvitarjoilu
Kappalainen Ismo Nieminen lo-
malla 25.6.-24.7.2007.
Diakonissa Hilkka Koivisto lo-
malla 2.-22.7.2007.
Nuorisotyönohjaaja Kimmo Koi-
visto lomalla 2.7.- 7.8.2007.
Nuorisotyönohjaaja Heli Orre Lo-
malla 2.-22.7.
KASTETTU:
Aron Onni Oskar Hakanen
AVIOLIITTOON VIHITTY:
Teijo Samuli Mäenpää ja Tarja
Anneli Kallio, Mika Olavi Vai-
nio-Ketola ja Marianne Maaret
Tupala
AVIOON AIKOVAT:
Henri Ville Kullervo Härkänen
Tampereen Pyynikin seurakun-
nasta ja Relika Matsur Loviisan
seurakunnasta.
AVIOLIITTOON VIHITTY:
Teijo Samuli Mäenpää ja Tarja
Anneli Kallio, Mika Olavi Vai-
nio-Ketola ja Marianne Maaret
Tupala.
Säkylän kirkko avoinna tiekirk-
kona 12.8.2007 asti. Päivystäjiä
tarvitaan. Ota yhteyttä kirkkoher-
ranvirastoon puh 02.8382100.
Carita Kallion albumi antaa avaimet elämään
Hengellinen laulaja Carita
Kallio julkaisi juhannuk-
sen tienoolla uuden levyn
Elämän avain. Caritalta on
aiemmin ilmestynyt vuon-
na 2003 albumi Elon aika.
Kallio toivoo, että pääsisi
vielä tulevaisuudessakin
tekemään uusia levyjä.
-Elämän avain -levyn 12 kap-
paletta sisältävät sellaisia tee-
moja, jotka kokonaisuutena
tekevät ainakin minulle oi-
keasti elämän avaimen, Carita
mietiskelee. Naiselle usko ja
musiikki ovat molemmat lä-
hellä sydäntä.
-Olen laulanut aina, en
muista sellaista päätösjuhlaa,
jossa en olisi ollut laulamassa,
Carita nauraa.
Kallio ei koskaan varsinai-
sesti aloittanut musiikkihar-
rastusta, se vain on ollut aina.
-Joskus tuossa parikymp-
pisenä aloin ottaa laulutunte-
ja. Ehkä siitä hetkestä pitäen
olen ottanut musiikin vähän
vakavammin.
Tuotto
evankeliointityöhön
Myös muuta merkittävää ta-
pahtui Caritalle juuri tuossa
kahdenkympin iässä.
-Lapsena olin uskovainen,
mutta sitten teini-iässä usko
jäi hieman taka-alalle. Pari-
kymppisenä ymmärsin, että
nyt on aika pistää asiat kun-
toon, Carita luonnehtii.
Siinä vaiheessa usko tuli
uudestaan mukaan kuvioihin.
Samalla myös musiikki muut-
tui hengelliseksi, sekä kuun-
neltu että laulettu.
-Minulle Jeesus on elämän
pelastaja, pirtsakka laulajatar
hihkaisee.
Caritanmukaan levyn tuot-
to menee kotimaan evankeli-
ointityöhön. Harrastuksenaan
Carita kiertää laulamassa
häissä, hautajaisissa ja seura-
kunnissa. Haastavimpana asi-
ana laulamisessa Kallio näkee
musiikkiin eläytymisen.
-On tärkeää, että laulaja
osaa kokea laulun esitystilan-
teessa, Carita kuvailee. Hänen
mukaansa laulajalla tulisi olla
tietenkin myös vähän ääntä,
mikäli aikoo levyttää tai teh-
dä keikkoja. Upea ääninen
nainen kuitenkin vähättelee
omaa ääntään.
-Sitä kuulee aina itse vain
omat virheensä, Carita nau-
rahtaa. Hän kuitenkin myön-
tää, että kyse on ehkä vain
itsekriittisyydestä.
Levy soveltuu tavalliselle
tallaajalle
Caritan mukaan uusimman
albumin työstäminen tapah-
tui melko helposti. -Biisit ei-
vät syntyneet hirveän nope-
asti, mutta sitten kun päästiin
studioon, niin levy oli koossa
neljässä päivässä, Carita nau-
raa. Hänen mukaansa levy
soveltuu tavallisille tallaajille,
jotka pitävät hengellisestä mu-
siikista tai hengellisistä asiois-
ta. -Levy on kokonaisuutena
hyvä, Carita nauraa. - Parem-
pi kuin viimekertainen.
Laulajatar itse pitää eniten
kolmoskappaleesta, eli Si-
nun tähtesi -laulusta. Caritan
mielestä kappaleen sovitus
on loistava ja melodia sopii
hienosti sanoihin. Myös ly-
riikan teema on äärettömän
lohduttava. -Laulussa sano-
taan, ettei tarvitse miettiä,
miten voi kelvata Jeesukselle,
Carita tunnelmoi. Laulujen
sävellys ja sanoitus ovat hänen
itsensä nimissä, mutta sovi-
tuksesta vastaa bändin pojat.
-Ehkä sovituksesta vastasivat
eniten kitaristi Mikko Kiiski
ja pianisti Samuli Virtanen.
Levyn on kustantanut Suo-
men vapaasisälähetys ry. Ca-
rita muistuttaa, että levyjä on
saatavana ainakin Vammalan
Tiimarista, jossa laulajatar on
itse töissä.
Marianna Langenoja
Carita Kalliolta on ilmestynyt uusi hengellinen levy, Elämän avain.
100-vuotiaalle suomenhevoselle
juhlamessu Sastamalan kirkossa
Suomen Työhevosseura ja
Jokilaakson
Hevosystävät
yhdessä Karkun kappeliseu-
rakunnan kanssa toteuttavat
ensi sunnuntaina klo 10 suo-
menhevosen 100 – vuotisjuh-
lamessun Sastamalan Pyhän
Marian kirkossa Vammalan
Karkussa.
Kirkkokansaa tulee mes-
suun kirkkoveneillä ja suo-
menhevosten vetämillä kirk-
kokieseillä lähipitäjistä sekä
Ikaalisista ja Porista asti.
Messu on 1800-luvun lo-
pulta Richard Faltin’in sävel-
tämä perinnemessu, jonka
rovasti Arto Jaatinen toteuttaa
Karkun kirkkokuorokurssin
kolmen kuoron avustamana.
Kirkkokansaa pyydettään
pukeutumaan, mikäli mah-
dollista, sadan vuoden takai-
siin asusteisiin.
Aivan tavallisissakin vaat-
teissa saapuvat ovat lämpi-
mästi tervetulleita.
Kesäkonsertti Kiikassa Suomen syntymäpäivän kunniaksi
Kiikan Lions Clubin jär-
jestämä
kesäkonsertti
pohdiskelee
itsenäisen
Suomen 90-vuotistaivalta.
Konserttiin kerätään pai-
kallisia esiintyjiä ja myös
joitakin suuria nimiä
mahtuu joukkoon, mm.
Finlandersista tuttu Lasse
Paasikko.
- Konsertin ideana on tuoda
kaikki itsenäisyyden vuosi-
kymmenet kuulijan lähelle,
LC Kiikan toimikunnan pu-
heenjohtaja, Olavi Prihti ker-
too.
Hänen mukaansa on hyvä
joskus pysähtyä pohdiskele-
maan, kuinka musiikin tekijät
ovat kokeneet maamme itse-
näisyyden vuosikymmenet.
Tunteiden tulkitsijoina ovat
lähinnä paikalliset muusikot.
Konsertin runkona toimivat
Kiikan
Torvisoittokunnan
esitykset Aslak Allinimen joh-
dolla.
Laulajina
tapahtumas-
sa ovat Tanja Haapaniemi,
Tapani Vettenranta ja Matti
Koukku. Konsertti sisältää
torvimusiikin lisäksi myös
hanurimusiikkia, jota pääsee
esittämään Lasse Paasikko.
Konsertin tuotto käytetään
näkösairauksien ehkäisyyn.
Juontajana tapahtumassa toi-
mii Marja Mäkelä.
Kiikan Laulu
esille mappi ö:stä
Konsertti on siitäkin arvokas
juuri Kiikalle, että lavalta kuul-
laan kauan kadoksissa ollut
Kiikan Laulu. Laulun uudes-
taansyntyä voisi verrata van-
hoihin kansantaruihin, jotka
kulkivat sukupolvelta toiselle
pelkästään suullisesti. Sarkia-
Seuran puheenjohtaja, Leena
Toivonen oli noin 12 vuotta
sitten
syntymäpäiväjuhlilla,
joissa edesmennyt Ulla Mäki
kysyi häneltä, tunteeko hän
Kiikan Laulun. Leenalle laulu
oli täysin vieras, mutta Ulla
muisti laulun kouluvuosiltaan,
ja alkoi laulaa sitä.
–Vanhat,
kouluaikaiset
laulut eivät ikinä unohdu,
Leena nauraa. Hän sanoo
ihastuneensa Kiikan Lau-
luun niin paljon, että halusi
sen nuoteille. Ullan laulaessa
Leena teki sävelistä nuotteja
lause lauseelta, ja näin syntyi
uudestaan vanha, kadoksissa
ollut Kiikan Laulu. Myöhem-
min laulu uppoutui Kiikan
Torvisoittokunnan
ö-map-
piin, mutta tänä vuonna Olavi
Prihti kaivoi sen esiin. –On
hienoa, että muutkin pääse-
vät kuulemaan tämän upean
laulun, Leena hymyilee. Kii-
kan Laulun esittää sekä Tor-
visoittokunta että Lasse Paa-
sikko yhdessä solistin kanssa.
Kiikan Laulun on alun perin
säveltänyt kanttori Juho Oksa
ja sanoittanut taiteilija ja opet-
taja Kaino Tykki.
Konsertti järjestetään Kii-
kan Sarkia-näyttämöllä 29.
päivä heinäkuuta ja se alkaa
klo 18.30. Sateen sattuessa
konsertoidaan Kiikan Nuori-
sotalolla.
Matti Koukku (vasemmalla), Tanja Haapaniemi ja Lasse Paasikko esiintyvät kaikki
Kiikan Lions Clubin järjestämässä konsertissa 29.7.
Heinäkuu on nimipäiväsankareiden juhlaa
Suomalaiset ja ruotsalaiset poikkeavat useimmista
muista kansoista sikäli, että meillä on viralliset nimi-
päiväalmanakat ja niiden myötä viralliset nimipäivät.
Monissa maissa nimipäivien – esimerkiksi englanniksi
Name Day – lista tarkoittaa kirkollisten pyhimysten ja
muiden merkkihenkilöiden muistopäivien listaa, jol-
laisesta suomalais-ruotsalainen nimipäiväperinne itse
asiassa onkin lähtöisin.
Suomessa on käytössä noin
35 000 eri etunimeä, joista
almanakassa on hieman alle
800. Heinäkuun nimipäivä-
sankareiden lista on pitempi
kuin missään muussa kuussa,
sillä heinäkuulle osuvat yli
130 suomen- ja ruotsinkieli-
sen nimen merkkipäivät. En-
nätyksen tekee naistenviikko,
jolloin nimipäiviä vietetään
puolensadan nimen voimin.
Nimipäiville
lähdetään
tietenkin kukkien kera. Kuk-
kakauppias pakkaa kukkien
mukaan riittävästi kosteutta,
mutta heinäkuun helteillä
kannattaa välttää unohtamas-
ta kukkia kuumaan autoon.
Jos automatka on pitkä, kuk-
kia kannattaa kuljettaa aina
varjon puolella. Mukaan tu-
leva, maljakkoveteen sekoi-
tettava virkistepussi ja varsiin
leikattavat uudet imupinnat
takaavat kukkien kestävyyden
paketin avaamisen jälkeenkin.
Virkistevetttä on helppo käyt-
tää, sillä sitä ei tarvitse vaihtaa
– pelkkä tuoreen virkisteve-
den lisääminen maljakkoon
riittää.
Nimipäiväsankari ilahtuu
erityisesti kukista, jotka jol-
lain tavalla liittyvät hänen
nimeensä. Kukan valinnan
perusteena voi olla nimen
tausta sinänsä, eli esimerkiksi
luontoaihe. Monet nimet kui-
tenkin on johdettu vanhoista
heprealaisista, skandinaavi-
sista tai germaanisista alkuni-
mistä, joiden merkityksen voi
kertoa kansainvälisellä kukki-
en kielellä. Jokaiselle nimipäi-
väsankarille löytyy takuulla
omanlaisensa kukkalahja.
Nimipäiväsankari ilahtuu erityisesti kukista, jotka jollain tavalla liittyvät hänen ni-
meensä.
Tienvarren niitoilla
parannetaan
liikenneturvallisuutta
Tienvarsien niitot on aloitettu. Ensimmäiset niitot
tehtiin ennen juhannusta ja niitä jatketaan elokuun
loppuun asti. Tieympäristön viheralueiden hoidolla
varmistetaan riittävä näkyvyys tiealueelle esimerkiksi
risteyksissä sekä ympäristön siisteys.
Tienvarsien niitot sekä vesa-
kon raivaus ovat osa tieympä-
ristön hoitoa ja liikennetur-
vallisuustyötä. Vesakoinnilla
hävitetään tiiviit pensaat, jotka
houkuttelevat hirviä tien var-
teen. Lyhyt kasvusto helpottaa
myös pienempien eläinten ha-
vaitsemista.
Niitoilla poistetaan kasvilli-
suuden aiheuttamat näkemä-
esteet liikenneturvallisuuden
parantamiseksi.
Korkea heinä ja esimer-
kiksi korkeina kasvavat koi-
ranputket peittävät helposti
näkyvyyden henkilöautosta ja
haittaavat liikennemerkkien
ja opasteiden havaitsemista.
Hitaasti liikkuva niittokone
kannattaa ohittaa varoen. Ko-
neiden kuljettajat havaitsevat
ohitustarpeet ja antavat tar-
peen tullen tilaa ohitukseen
turvallisessa kohdassa.
Niitoista käydään joka vuo-
si keskustelua, sillä tienvarren
niityt ilahduttavat kukkalois-
tossaan tienkäyttäjiä.
Niitot tehdään pääteillä ta-
vallisesti kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä
käydään
läpi tienpiennar noin parin
metrin leveydeltä, joka sääs-
tää pientareen takaosan per-
hosille ja kasvien siementuo-
tannolle.
Jälkimmäisessä vaiheessa
pientareen kasvillisuus leika-
taan kokonaan pois.
Tienvarsikasvillisuuden
vuosittainen niitto luo kasvu-
paikkoja etenkin valoa vaa-
tiville niitty- ja ketokasveille,
joista monet ovat Suomessa
harvinaistuneet viime vuosi-
kymmeninä.
Lupiinin leviämistä puo-
lestaan pyritään hidastamaan
aikaisella niitolla.
Satakunnan Kansansoutu
starttaa perjantaina
23. kerran järjestettävään Sa-
takunnan Kansansoutuun on
ilmoittautunut
ennakkoon
noin 1000 soutajaa. Viime
vuonna soutajia oli noin 1300
ja vuonna 2004 peräti yli
1700.
Perjantaina Vammalasta
starttaava kansansoutu saa-
puu perinteisesti sunnuntaina
Porin Aittaluotoon. Soutajat
starttaavat matkaan aamu-
kymmenen aikaan perjantai-
na Vammalasta, Sylvään ran-
nasta ja ensimmäinen tauko
pidetään puolen päivän tietä-
missä Äetsän voimalaitoksen
maisemissa.
Ensimmäiseksi yöksi sou-
tajat leiriytyvät Risten koulu-
keskukseen ja toiseksi yöksi
Harjavallan koulukeskukseen.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32