Page 14 - Alueviesti_39

14

Keskiviikko syyskuun 26. 2007

T

aimikoiden hyvälle kehitykselle

välttämätön varhaishoito jää en-

tistä useammin tekemättä. Met-

sänomistajan kukkarossa tämä tuntuu jo

kymmenen vuoden kuluttua varsinaisen

taimikonhoidon nousseina kustannuksi-

na. Syitä varhaishoidon vähäisyyteen löy-

tyy useita; verotusporkkanat ovat histo-

riaa, metsänomistajakunta on muuttunut

ja nykyiset metsänhoitomenetelmät ovat

lisänneet lehtipuuston määrää syntyneis-

sä taimikoissa.

Ensin pelastetaan

taimikko heinältä

Metsänviljelyn jälkeisten vuosien ensim-

mäinen toimenpide taimikonhoidossa

on heinäys ja mahdollisten myyrätuho-

jen tarkkailu. Etelä-Suomessa metsän-

viljelyalat ovat usein niin reheviä, että

valosta villiintynyt kastikkaviita uhkaa

tukahduttaa kalliin taimikon kasvun.

Heinäys on joskus syytä suorittaa jo-

pa kahtena vuonna istutuksen jälkeen.

Muutaman vuoden väliajoin toistuvia

myyrätuhoja on myös syytä tarkkailla,

koska yhteiskunta tukee tuhoutuneiden

taimikkojen uudelleenistutusta.

Miksi taimia syntyy niin paljon?

Nykyiset metsän uudistamismenetelmät

lisäävät varsinkin lehtipuuston osuut-

ta metsänuudistusalueilla. Mätästys ja

kantojen nosto paljastavat paljon kiven-

näismaata, jossa lehtipuiden on helppo

itää. Säästöpuiksi jätetyt hieskoivut sie-

mentävät alueille turhan paljon ei toi-

vottuja taimia eikä hieskoivun kasvatus

ole kovin järkevää taloudellista toimin-

taa. Konekylvön yleistyttyä myös pää-

puulajin siementaimia saattaa olla yllät-

tävän paljon.

Milloin varhaishoito

on järkevää tehdä?

Taimikon varhaishoidon aika on noin

viisi vuotta istutuksen jälkeen. Tarve ja

ajankohta vaihtelevat tietysti kasvupai-

kan ja metsänuudistamistavan mukaan.

Tällöin taimikosta poistetaan sinne

luontaisesti syntynyttä ylimääräistä leh-

tipuuainesta. Tässä vaiheessa ei välttä-

mättä tehdä vielä lopullisia puulajivalin-

toja, vaan ne voidaan lykätä varsinaiseen

taimikonhoitovaiheeseen.

Männyn taimikon varhaishoito tehdään

yleensä silloin kun taimikko on 1-2 met-

rinen. Kuusella vastaava tarve on yleensä

silloin kun lehtipuukasvusto on saavut-

tanut yhden metrin korkeuden. Kuusen

viljelytaimikoissa kannattaa erityises-

ti tarkkailla reheviä ja kosteita alueita,

joissa koivun kasvu on usein voimakas-

ta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana suo-

situksi tulleen kuusen mätästysistutuk-

sen ja kantojen nostoalueilla alueilla var-

haishoito tarkoittaa yleensä kuusen tai-

melle esteettömän kasvualan varmistus-

ta.

Oikein kiireiselle metsänomistajalle

riittää kuusen taimen ympärille tehtävä

reikäperkaus, jossa aivan istutustaimen

ympärillä olevat lehtipuut poistetaan.

Kylvötuppaiden harvennus kuuluu myös

taimikon varhaishoitoon ja se on myös

kannattavaa tehdä ajallaan.

Metsätöistä hyötyliikuntaa

Taimikon varhaishoito sopii kevyenä

työnä kenelle tahansa. Erityisen muka-

vaa se on hyötyliikuntana ja kunnon ko-

hottajana se sopii yhtä hyvin perheen

isälle, äidille, nuorisolle kuin isovan-

hemmillekin.

Varhaishoidon ominaispiirteitä on sen

nopeus ja vaivattomuus, kun lopulliseen

kasvatustiheyteen ei välttämättä tarvit-

se vielä pyrkiä. Ammattitaitovaatimus-

kaan ei ole suuri; hyvä olisi kuitenkin

oppia tunnistamaan rauduskoivu hies-

koivusta.

Yhä useampi suksiboxi saisi jäädä auton

katolle myös kesäkaudeksi, kunhan siel-

tä vain löytyisi raivaussaha.

Parantaa metsätalouden

kannattavuutta

Ajoissa tehty taimikon varhaishoito on

monella tapaa järkevää taloudenhoitoa.

Perusinvestointi uuden metsän perusta-

miseksi on kallista, keskimäärin esimer-

kiksi kuusen istutus mätästysalueelle on

Pirkanmaalla maksanut vuonna 2005

keskimäärin lähes 1000 euroa. Tämän

investoinnin varmistaminen kannat-

taa aina ja tuo metsänomistajalle monia

hyötyjä myöhemmin.

Varsinaisen taimikonhoidon tarve vähe-

nee ja se on halvempaa siinä tapaukses-

sa, että varhaishoito on tehty. Taimik-

ko kehittyy nopeammin ja taloudelli-

nen hyöty lähenee puiden järeytymisen

kautta tuntuvasti, joskus jopa vuosikym-

menellä.

Lehtipuu ei Suomesta lopu

Koivikoiden loppumista on turha pelä-

tä. Koivu sitkeänä ja nopeasti leviävä-

nä puulajina ei vähene eikä lopu, vaik-

ka varhaishoidossa sitä reippaalla kädel-

lä poistetaankin. Hyviä rauduskoivun

taimia on syytä taimikoihin jättää.

Syntyneet taimikot ovat yleensä huo-

mattavan lehtipuuvaltaisia, eikä lehti-

puun kasvatus ole taloudellisesti lähes-

kään yhtä kannattavaa kuin havupui-

den.

Varsinaisen taimikonhoidon

aika myöhemmin

Varsinaisen taimikonhoidon vuoro tu-

lee yleensä siinä vaiheessa, kun taimik-

ko on 5-7 metriä korkeaa. Etenkin alu-

eilla, joissa on runsas hirvikanta, taimi-

konhoidon ajankohta on määriteltävä

siten, että latvukset ovat hirvien syön-

tikorkeuden yläpuolella. Kuusikoissa lo-

pullinen taimikonhoito voidaan tehdä

jo aikaisemmin. Varsinaisessa taimi-

konhoidossa tehdään varsinainen

kasvatettavan puuston valin-

ta. Työn voi tehdä itse tai

jättää sen ammattilai-

sen tehtäväksi.

Kirjoittaja

on Metsä-

keskus Pir-

kanmaan

johtaja.

Kaarlo Ouni



Taimikon

varhaishoito

kannattaa

OUNIN OPIT

Metsäammattilaiset

maistoivat omia oppejaan

Hannu Virtanen

Asko Laaksi, kuvat

Metsätaloustarkastaja Asko

Laaksi Metsäkeskus Pirkan-

maan Vammalan toimistosta

haastoi alueensa muuta met-

säalan ammattilaiset taimi-

konhoitosavottaan. Raivaus-

sahan kahvoihin tarttuikin

viime viikon tiistaina järjes-

tetyn tempauspäivän kulues-

sa yhdeksän metsätoimihen-

kilöä.

Tempauksen tuotto, joka

syntyy metsänomistajan rai-

vaajille maksamasta korvauk-

sesta, ohjataan Mannerheimin

lastensuojeluliitolle.

-Metsäkeskuksen jokaisel-

la toimihenkilöllä on ollut ta-

voitteena tehdä tänä syksynä

taimikonhoitoa yhtenä päivä-

nä. Savottaan haastettiin mu-

kaan yhteistyökumppaneita,

kuten metsänhoitoyhdistysten

toimihenkilöitä ja puun osta-

jia, Asko Laaksi kertoo

Vammalan Ylistenjärven-

maassa Markku Uotilan omis-

tamassa metsässä järjestetys-

sä tempauksessa oli mukana

toimihenkilöitä Pirkanmaan

metsäkeskuksesta, Sastama-

lan metsänhoitoyhdistyksestä

sekä Metsäliitosta ja UPM:stä.



-Tämä kuvastaa sitä, että

asia on tärkeä ja kaikille yh-

teinen.

Taimikoita perattiin yhden

päivän aikana noin kahden

hehtaarin alalla. Työ oli pää-

asiassa taimikon varhaishoi-

toa, joka liian usein jää nyky-

ään tekemättä.

-Monet istuttaen, kylväen

tai luontaisesti aikaansaadut

männyntaimikot uhkaavat

pusikoitua ja tukehtua vähem-

piarvoisen lehtipuuvesakon

alle. -Olisikin erittäin tärkeää,

että metsänomistajat aktivoi-

tuisivat itse entistä enemmän

huolehtimaan taimikoiden

varhaishoidosta etteivät hoi-

torästit entisestään lisääntyisi,

Laaksi painottaa.

”

Yhä useampi

suksiboxi saisi

jäädä auton katolle

myös kesäkaudeksi,

kunhan sieltä vain

löytyisi raivaussaha.

Tauolla makkaraa paistavat Pekka Tuomisto (seisomassa), Petri Tomperi, Jarmo Palmanen, Aulis Mäkinen, Ville

Ojansuu, Tapani Tuomisto ja Pertti Linnaimaa.

Metsätaloustarkastaja Asko Laaksi haastoi metsäkeskuksen sidosryhmien ammatti-

laiset taimikonhoitoon.

Metsäammattilainen elää niin kuin opettaa. Raivaussa-

han kahvoissa on toiminnanjohtaja Pertti Linnainmaa

Sastamalan metsänhoitoyhdistyksestä.

Tästä on männikön hyvä jatkaa kasvuaan. Hoidettu tai-

mikko on ilo silmälle ja ennakoi metsänomistajalle tu-

loja seuraavina vuosikymmeninä.

Page 14 - Alueviesti_39_2007