Page 15 - Alueviesti_39

15

Keskiviikko syyskuun 26. 2007

Maija Latva

Mannerheimin Lastensuoje-

luliiton kyselyyn vastanneis-

ta peruskoululaisista 72 pro-

senttia kertoo, että kiusaa-

mista tapahtuu eniten väli-

tunneilla. Opettajista yli kaksi

kolmasosaa kertoo, ettei ole

helppoa havaita ketä kiusa-

taan. Mannerheimin Lasten-

suojeluliiton kyselyssä selvisi

myös, ettei noin 40 prosentis-

sa Suomen kouluista ole yh-

teistä toimintamallia kiusaa-

mistapauksiin puuttumiseen.

Vuonna 2003 voimaan tulleen

lainsäädännön mukaan sellai-

nen on opetussuunnitelman

yhteydessä oltava.

-Vammalan kouluissa kiu-

saamiseen puuttumisen mal-

li on ollut käytössä syksystä

2003 lähtien, kertoo Varilan

koulun rehtori Jouni Inna.

Hänelle itselleen aihe on

sydämen asia. Yli 30 vuotta

opettajana toiminut mies on

jo parikymmentä vuotta sit-

ten käynyt aiheeseen liittyvän

MLL:n ”Katkaise-ratkaise”

-koulutuksen, ja toteutta-

nut sitä jo aikoinaan Muisto-

lan koulussa. -Koulukiusaa-

minen tulee aina ottaa vaka-

vasti, Inna painottaa.

Vammalan malli on kehi-

telty Sylvään koulussa ja jo-

kainen oppilaitos soveltaa sitä

toiminnassaan.

-Heti kiusaamisen ilmitul-

tua asianosaiset eli kiusaajat,

kiusatut ja asian nähneet kir-



jaavat tietonsa valmiiseen lo-

makkeeseen. Ekaluokkalaisia

tietysti avustetaan kirjoittami-

sessa, Inna selvittää.

Sen jälkeen osallisten kans-

sa jutellaan kahden kesken.

Osalliset saavat myös ehdot-

taa, miten heidän mielestään

asian voisi sopia.

-Tilannetta seurataan en-

sin muutaman päivän - mah-

dollisesti viikkojenkin ajan- ja

pidetään vielä palautepalave-

ri. Sen jälkeen yleensä ei asi-

aan enää tarvitse palata.

Ongelmallisinta on

henkinen kiusaaminen

Jouni Innan mukaan helpointa

on tietysti havaita avoin tappe-

lu, jossa saatetaan vähän heilu-

tella nyrkkiäkin. Ne ovat tavalli-

sesti myös helpoimpia ratkaista,

eivätkä yleensä enää toistu.

-Sen sijaan henkinen väki-

valta ja syrjiminen eli kave-

ripiiristä syrjäyttäminen - on

ongelmallisempi - ja opet-

tajan vaikea havaita. Tällai-

nen ”klikkiytyminen” on ko-

kemuksen mukaan yleisem-

pää alakoulujen vanhimpien

tyttöjen joukossa. Syrjitty voi

oirehtia pitkäänkin, eikä vält-

tämättä kerro asiasta edes ko-

tonaan. Siellä ongelma kuiten-

kin yleisemmin havaitataan ja

otetaan yhteyttä kouluun.

-Jokainen tietoon tullut ta-

paus otetaan käsittelyyn, Inna

korostaa.

Kouluista puuttuvat

mallit kiusaamisen

ehkäisemiseen

Valtakunnallisesta kyselystä sel-

viää, että opettajat tuntevat jää-

vänsä yksin kiusaamistilantei-

den ratkaisussa. Heistä noin 60

prosenttiamyöntää, että kiusaa-

mistilanteeseen puuttuminen

vaatii rohkeutta. Toimintamal-

lit ja koulutus auttaisivat, sillä

pitkään jatkuneen kiusaamisen

lopettaminen on vaativaa ja sii-

henmenee aikaa. Kuitenkin pe-

räti 40 prosenttia opettajista sa-

noo, ettei heidän koulussaan ole

yhteistä toimintamallia kiusaa-

mistilanteisiin. Yli 40 prosenttia

sanoo myös, ettei heidän kou-

lussaan tehdä suunnitelmallista

kiusaamista ehkäisevää työtä.

Tässä asiassa Vammala on

siis ollut edelläkävijä ja saanut

ihan valtakunnallista kiitos-

ta kiusaamiseen puuttumisen

mallistaan.

Opettajiin

turvaudutaan mieluiten

Valtakunnallisesti tarkasteltu-

na oppilaista 45 prosenttia oli

Kiusaamiseen puuttumisen malli puuttuu monista kouluista

Valtakunnallista kiitosta

Vammalan perusopetukselle

Varilan koulun rehtori Jouni Inna kertoo, että jokainen

tietoon tullut kiusaamistapaus käsitellään perusteelli-

sesti.

Viidesluokkalaiset Linda Voittomäki (vasemmalla) ja Essi Pajuranta pelaaavat väli-

tunnilla mielellään rosvoa ja poliisia. Essi on käynyt Varilan koulua ekaluokkalaises-

ta lähtien, Linda oli vielä viime vuonna nyttemmin lakkautetun äetsäläisen Jokisivun

koulun oppilas.Tytöt tietävät, että koulussa on käytössä kiusaamiseen puuttumisen

malli. -Joskus kiusaamistapauksia on ollut, mutta ne on heti selvitetty, Essi tietää.

sitä mieltä, että kiusattu ei saa

apua.

Tilanne on kuitenkin ko-

hentunut, sillä vuotta aiem-

min peräti 76 prosenttia nuo-

rista kertoi, ettei apua ole saa-

tavissa. Opettajiin turvataan

entistä enemmän. Nuorista 75

prosenttia (vuotta aiemmin 57

prosenttia) sanoi, että opetta-

jalta kannattaa pyytää apua

tai tukea, jos kiusataan. Van-

hempien puoleen kääntyisi 64

prosenttia (vuotta aiemmin

52 prosenttia) nuorista vas-

taajista.

Suurin syy siihen, ettei kiu-

saamisesta kerrota, on pel-

ko siitä, että tilanne pahenee.

Toiseksi yleisin kertomisen es-

te oli nuoren häpeä omasta ti-

lanteestaan.

Välitunneille valvontaa,

opettajille tukea

Välituntivalvonnan paranta-

minen on konkreettinen kei-

no kiusaamisen havaitsemisen

parantamiseen. Kysely osoitti,

että välituntivalvonta on yhtä

tärkeää yläkouluissa kuin ala-

kouluissakin.

-Meillä välituntivalvojia

on silloin kaksi, jos kaikki op-

pilaat ovat pihalla samaan ai-

kaan, Jouni Inna kertoo.

Lisäksi Varilassa toteute-

taan kummioppilastoimintaa,

eli jokaisella eka- ja tokaluok-

kaisella on oma kummioppi-

las viidenneltä tai kuudennel-

ta luokalta.

-Malli on toiminut hienosti

ja isommat oppilaat ovat otta-

neet selvästi huolehtivan asen-

teeen pienempiin oppilaisiin,

Jouni Inna iloitsee.

Myös MLL:n tukioppilas-

toiminnassa kehitetään ensi

vuonna yhteisöllisyyttä edis-

tävää välituntitoimintaa. Ta-

voitteena on, ettei kukaan jäisi

välitunneilla yksin.

Lisää oppisopimuspaikkoja

Vammalan seudun kunnille

Vammalan seudun ammatil-

lisen koulutuksen kuntayhty-

mäon saanut peräti 22 paik-

kaa opetusministeriön elo-

kuussa myöntämistä amma-

tillisen lisäkoulutuksen 60:sta

lisäpaikasta. Toiseksi eniten,

20, aloituspaikkoja myön-

nettiin Lappiin Rovaniemen

koulutuskuntayhtymälle, ker-

too aikuiskoulutusjohtaja Il-

po Moisio.

Aikuiskoulutus on näky-

vä ja kasvava osa Vammalan

seudun ammatillisen koulu-

tuksen kuntayhtymän toimin-

taa. Aikuiskoulutusosasto ke-

hittää ja toteuttaa ammatillis-

ta koulutusta ja siihen liittyviä

työnantajapalveluita pääasi-

assa seutukunnan elinkeino-

ja yritystoiminnan tarpeisiin.

- Opetusministeriön nyt te-

kemää päätöstä voidaan pitää

myös tunnustuksena toimi-

vasta yhteistyöstä yritysten ja

koulutuksenjärjestäjän välillä,

iloitsee koulutustarkastaja Il-

po Moisio.

Lottovoitto!

- Vaikka pääministeri Matti

Vanhasen II hallituksen ohjel-

maa linjaa mm. oppisopimuk-

sen lisäkoulutuksen kiintiöi-

den nosto, niin opetusministe-

ri Sari Sarkomaan nyt tekemää

päätöstä oppisopimuspaik-

kojen lisäämisestä vuodelle

2007 erityisesti Lounais-Pir-

kanmaalle, voidaan pitää seu-

tukunnalle ”lottovoittona”. Jos

koko maahan myönnetään 60

paikkaa lisää ja niistä 22 osoi-

tetaan meille, niin ei voi olla

kuin tyytyväinen. Olemme oi-

kealla asialla ja oikealla tavalla,

toteaa Moisio. - Saimme lupa-

päätökseen noin 20 prosentin

korotuksen. Lisäys on suurin

koko Suomessa ja tästä erityi-

nen kiitos kuluu seutukunnan

yrityksille ja kunnille, sillä ne

tukivat voimakkaasti esitys-

tämme. Kiitokset saa mys kan-

sanedustaja Arto Satonen, joka

yhdessä muiden Pirkanmaan

kansanedustajien kanssa vie-

nyt sanomaa eteenpäin. Tulok-

set näkyvät jo nyt erilaisina ai-

kuiskoulutuksen kehittämis- ja

rahoitushankkeina.

Kasvun varaa on yhä

Ilpo Moision mielestä ammat-

titutkintoihin ja muuhun am-

mattitaitoa lisäävään oppiso-

pimuskoulutukseen varattu-

ja oppilastyövuosia tulisi vie-

lä kasvattaa todellista tarvetta

vastaaviksi. Noste-ohjelma on

mahdollistanut oppisopimus-

järjestelmän laaja-alaisen tie-

dottamisen sekä ammatilli-

sen koulutustason kartoitta-

misen eri toimialoilla. Tämän

johdosta työelämässä olevien

henkilöiden kiinnostus suo-

rittaa oman alansa ammatti-

tutkinto tai muu omaa työ-

tehtävää parantava koulutus

oppisopimuskoulutuksena on

lisääntynyt merkittävästi. Li-

säksi muista EU-maista ja EU:

n ulkopuolelta tulevien am-

mattityöntekijöiden määrälli-

nen kasvu aiheuttaa lisäkou-

lutustarvetta oppisopimus-

koulutusjärjestelmän kautta.

Jatkuu sivulla 21

Oppisopimussihteeri Terhi Suontaka ja koulutustarkastaja Ilpo Moisio viimeistelevät

uutta laatujärjestelmää. Aurinkoinen palvelu tulee säilymään, vakuuttaa Moisio.

Page 15 - Alueviesti_39_2007