23
Keskiviikko lokakuun 17. 2007
Tutkija Marja Saarenheimo:
”Vanhuksen on tärkeä saada
kokea olevansa tarpeellinen”
Pori–Tampere
Pori
Harjavalta
Kokemäki
Vammala
Karkku
Nokia
Tampere
7.15
7.40
7.55
8.35
8.50
9.15
9.35
10.15
10.40
10.55
11.35
11.50
12.15
12.35
10.15
|
|
|
|
|
11.55
14.15
14.40
14.55
15.35
15.50
16.15
16.35
14.15
|
|
|
|
|
15.55
16.15
16.40
16.55
17.35
17.50
18.15
18.35
16.15
|
|
|
|
|
17.55
Korvattava juna
H 462
H 464
H 468
H 470
Tampere–Pori
Tampere
Nokia
Karkku
Vammala
Kokemäki
Harjavalta
Pori
12.15
12.35
13.00
13.15
13.55
14.10
14.35
12.15
|
|
|
|
|
13.55
14.15
14.35
15.00
15.15
15.55
16.10
16.35
14.15
|
|
|
|
|
15.55
16.15
16.35
17.00
17.15
17.55
18.10
18.35
16.15
|
|
|
|
|
17.55
Korvattava juna
H 465
H 467
H 469
Lasse Pajunoja
poseerasi SM-hopeaa
Vammalalainen Lasse Pajuno-
ja sijoittui toiseksi Lahdessa
pidetyissä kehonrakennuksen
SM-kilpailuissa.
25 -vuotias Pajunoja kil-
paili miesten yleisessä alle 100
kilon sarjassa. Kovatasoises-
sa kilpailussa ratkottiin ensin
lauantaina 6.10. kuusi paras-
ta kehoa sunnuntain !naaliin.
Lauantaina karsinta tapahtui
seitsemällä pakollisella posee-
rausasennolla. Kaikki kilpaili-
jat rivissä ns. line uppissa esit-
telivät fysiikkaansa tuomareil-
le. Lauantain karsinta oli tiuk-
ka iltapuhde, sillä jopa kuusi
vertailua tarvittiin ennen kuin
kuusi parasta fysiikkaa oli sel-
villä sunnuntain !naaliin.
Kehonrakennuksessa tuo-
marit arvostelevat pistein mm.
kehon lihaksikkuutta, kehon-
rakennetta ja rasvattomuut-
ta sekä lavakarismaa ja koko-
naisvaikutelmaa tietysti.
Sunnuntain !naali alkoi
minuutin mittaisilla vapaaoh-
jelmilla. Vapaaohjelma suori-
tettiin omavalintaisen musii-
kin tahtiin ja minuutin aika-
na kilpailija esitteli kehonsa
vahvimpia puolia tuomareille
ja tietysti viihdytti parhaansa
mukaan myös yleisöä, jota oli-
kin saapunut lahden kisahal-
liin sankoin joukoin. Vapaa-
ohjelmien jälkeen oli vielä pa-
kolliset vertailut lauantain ta-
paan. Satasten voitto matkasi
Hyvinkäälle Kimmo Pätärille,
hopea Vammalaan Lasse Paju-
nojalle ja pronssi Tampereelle
Markku Ylijoutsjärvelle.
Viisi kuukautta
tiukkaa dieettiä
Mistään kuviokellunnasta ei
kehonrakennuksessa ole kyse,
vaikka kilpailusuoritus näyt-
tääkin helposti rantaleijoni-
en pullistelulta ruskeina ja öl-
jyttyinä pienissä uikkareis-
sa. Varsinainen työ kilpailua
varten on tehty jo paljon ai-
kaisemmin. Lasse piti tiukkaa
dieettiä ja treenasi 12 viikkoa
saavutuksensa eteen. Harjoit-
telu sisälsi kovia punttisalit-
reenejä ja aerobisia rasvan-
polttoon tähtääviä harjoituk-
sia lähinnä aamuisin tyhjäl-
lä vatsalla. Aamulla pururata
kutsui ennen puurolautasta,
satoi tai paistoi. Se, oliko ollut
yövuoro tai aamuvuoro varsi-
naisesta päivätyöstä, ei mer-
kinnyt, sillä 8 kilometrin len-
kille oli lähdettävä.
Perinteisesti kehonraken-
tajan päivätyöksi sopii ainoas-
taan ”kevyt toimistotyö”, joka
tukisi rankoista harjoituksista
palautumista. Tästäkin syys-
tä niukalla ruualla oleminen
oli Lassen kohdalla erityisen
rankkaa, koska asianomaisen
päivätyö on erittäin fyysinen.
Viiden kuukauden aikana pai-
no putosi 18 kiloa, rasvaa pa-
loi ja nahka kehossa oheni li-
hakset säilyttäen. Ravinto di-
eetillä koostui pääpainatuksel-
taan proteiinista, joten nälkä
ja ärtyisyys oli matkalla mu-
kana koko viisi kuukautta.
Takahuoneessa valmistautumassa parrasvaloihin.
Pauliina Parto
-Vanheneminen on elämän-
kulun luonnollinen osa, joka
on meillä kaikilla edessä. Sekä
ruumiilliset että psykologiset
muutokset kuuluvat elämään,
mutta tietyissä elämänvai-
heissa ne voivat olla tavallista
dramaattisempia. Esimerkik-
si sellaiset kehon muutokset
kuin pitkäaikaiset sairaudet
tai liikkumisen vaikeutumi-
nen edellyttävät huomatta-
vaa psyykkistä sopeutumista
etenkin kulttuurissa, jossa ko-
rostetaan nuoruutta, voimaa
ja tehokkuutta, kertoo viime
keskiviikkona Sastamalako-
dilla vanhusten viikon yleisö-
tapahtumassa puhunut van-
hempi tutkija Marja Saaren-
heimo Vanhustyön keskuslii-
tosta.
Henkinen hyvinvointi on
tärkeää kaikenikäisille ihmi-
sille, mutta erityisen tärkeää
se on vanhuksille. -On tär-
keää voida kokea olevansa
oman elämän ohjaksissa sil-
loinkin, kun tarvitsee arjen
selviytymisestä toisen apua.
Jokaisella on tarve kokea
myös olevansa tarpeellinen
ja tärkeä muille, ei vain hoi-
van ja huolenpidon vastaan-
ottaja, vaan myös omana itse-
nään kiinnostava, Saarenhei-
mo muistuttaa.
Hänen mukaansa yhtä tär-
keää kuin kertoa toiselle omis-
ta huolistaan, on päästä toimi-
maan kuuntelevana korvana
muiden murheille.
Elämänhallinnan
tunne tärkeää
Marja Saarenheimon mukaan
vanha -sanalla on nykymaa-
ilmassa negatiivinen kaiku.
-Yhteiskunta korostaa nuo-
ruutta ja elinvoimaa, vanhe-
neminen tuntuu olevan elä-
mäntyylin valinta, ei väistä-
mättä edessä oleva asia. Kun
elämisen yleinen rytmi on
kiihkeä ja kiireinen, verkkai-
nen vanhuus näyttäytyy hel-
posti eräänlaisena elämisen
varjokuvana, ja ikäihmisen ar-
jessa kokemat ongelmat saat-
tavat kääntyä epäilyksi, joka
kohdistuu omaan arvoon.
Vaikka vanhuuden yhte-
ydessä usein puhutaankin
menetyksistä, Saarenheimo
muistuttaa, että monet ikäih-
miset kykenevät menetyksis-
tä huolimatta pitämään yllä
mielen tasapainoa tai raken-
tamaan sen uudelleen kriisien
ja menetysten jälkeen. Van-
husten hyvinvoinnista puhutta-
essa nousee esiin elämänhallin-
nan merkitys. Sillä tarkoitetaan
yhtäläisesti sekä arjen tilantei-
den hallintaa että toisaalta ko-
kemusta mahdollisuuksista ja
valmiuksista vaikuttaa oman
elämänsä kulkuun ja kokea elä-
mänsä mielekkääksi.
-Yhteiskunta voi omilla toi-
millaan vaikuttaa ikäihmisten
henkiseen hyvinvointiin kunni-
oittamalla ja tukemalla itsemää-
räämistä, lisäämällä ikääntyvien
vaikutusmahdollisuuksia, ra-
kentamalla esteetöntä ympäris-
töä ja siten lisäämällä mielek-
kään toiminnan mahdollisuuk-
sia. Myös myönteistä vuorovai-
kutusta kaikenikäisten ihmisten
välillä tulisi vahvistaa, tutkija
Marja Saarenheimo toteaa.
Vanhustyön keskusliiton tutkija Marja Saarenheimo ko-
rostaa elämänhallinnan merkitystä vanhuksen elämäs-
sä.
Huutokaupat
Kokoukset
Sairaanhoitopiiri
Vampulan reunaehto
Hannu Virtanen
Huittisten ja Vampulan kunta-
liitoksen tärkein avoinna oleva
kysymys liittyy erikoissairaan-
hoitoon. Vampula on Varsi-
nais-Suomen sairaanhoitopii-
rin jäsen. Huittinen puolestaan
on jäsenenä Satakunnan sai-
raanhoitopiirissä. Selvitystyös-
sä halutaan nyt saada varmuus
nykyisten palveluiden ja palve-
lusuuntien säilymisestä.
Vampulan vs. kunnanjohta-
ja Riku Siren ja Huittisten vs.
kaupunginjohtaja Jukka-Pekka
Ujula ovat saaneet tehtäväkseen
lähestyä asiassa sairaanhoitopii-
rien johtajia. Tarkoitus on, että
asukkaiden palvelutaso ei kun-
taliitoksen toteutuessa huono-
ne. Tämä sisältää ajatukseen
siitä, että vampulalaiset voisi-
vat edelleenkin käyttää nykyi-
siä sairaalapalveluita Turussa ja
Loimaalla. Sairaanhoitopiirien
vastauksia odotetaan 30. loka-
kuuta mennessä. Tuolloin val-
tuustot kokoontuvat yhteisse-
minaariinsa.
Sekä Jukka-Pekka Ujula että
kaupunginvaltuuston puheen-
johtaja Lasse Luoto sanovat, et-
tä huittislaiset ovat saaneet sai-
raalansa itse valita, vaikka aika
ajoin Satakunnan sairaanhoito-
piiristä on esitetty esimerkiksi
synnytysten hoitamista koko-
naan Porissa. -Sairaanhoitopii-
rin viranhaltijat ovat asiaa esit-
täneet. Kunnilla on kuitenkin
valtaa päättää asiasta. Huittis-
laiset voivat synnyttää edelleen
Vammalassa ja Loimaalla, Uju-
la sanoo.
Huittisten ja Vampulan yh-
distyminen astuisi suunnitel-
man mukaan voimaan vuoden
2009 alussa. Tällöin Vampula
liittyy Huittisiin, jossa on myös
kuntajohto. Kaupungin nimi
onHuittinen. Vaakunasta ei ole
vielä tehty esitystä. Lähivuosi-
en tavoitteena on talouden ta-
sapaino 19,75:n kunnallisvero-
prosentilla. Ilman kuntaliitosta
Vampulan kunnallisvero nou-
sisi konsultin laskelmissa 23,25
prosenttiin vuonna 2017.
Yhteisenä haasteena Huit-
tisilla ja Vampulalla on pal-
velutarpeen muutos. Väkilu-
ku ei juurikaan muutu, mutta
väestön ikääntyminen vaikut-
taa vuosi vuodelta enemmän.
Huoltosuhde vuonna 2005 oli
64,9 prosenttia. Ennusteen mu-
kaan vuonna 2025 se nousee
88,9 prosenttiin eli silloin on
0,9 huollettavaa jokaista huol-
tajaa kohden. Laskelmien mu-
kaan henkilöstössä kymmenen
prosentin osalta voidaan hyö-
dyntää luonnollista poistumaa.
Näkemykset hyödyistä ovat
konsultin mielestä Huittisissa
ja Vampulassa pitkälti samoja.
Näitä ovat talous, peruspalve-
luiden turvaaminen, neuvotte-
luasema sekä henkilöstön käy-
tön joustavoituminen ja saata-
vuus. -Yhdistyminen mielle-
tään luonnolliseksi seuraavaksi
askeleeksi yhteistyössä, konsult-
ti Tomi Kirmula sanoo.
Vampula-Huittinen -kun-
taliitosselvitystyö alkoi 5. syys-
kuuta. Kunnat ovat tilanneet
selvityksen Audiator-kehittä-
mispalveluilta. Selvitystyössä on
nyt saatu valmiiksi väliraportti.
Ohjausryhmällä on ollut kolme
kokousta, joista viimeisin pidet-
tiin perjantaina.
Vampulassa järjestetään vs.
kunnanjohtaja Riku Sirenin
mukaan vähintään kaksi kun-
talaiskeskustelua, joista ensim-
mäinen järjestetään Jukolassa 1.
marraskuuta. Jos tilaisuuksille
on kysyntää, järjestetään lisää.
-Joka kotiin on tulossa infopa-
ketti kuntaliitoksesta lokakuun
aikana, Siren sanoo. Huittisten
kuntalaiskeskustelu järjestetään
vs. kaupunginjohtaja Jukka-
Pekka Ujulan mukaan jonakin
iltana marraskuussa.
Kuntaliitoksesta päätetään
valtuustoissa 17. joulukuuta.
Vuokrata
halutaan
1...,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22 24,25,26,27,28,29,30,31,32