Page 20 - Alueviesti_44_2007

20 Keskiviikko lokakuun 31. 2007
Ajotavat talviaikaan
Liikenneonnettomuu-
det ovat monen teki-
jän yhteisvaikutuk-
sen tulos. Nopeu-
det ja etäisyydet
ovat yhdessä mer-
kittävin turvalli-
suuteen vaikutta-
va tekijä. Näin syk-
syllä sää voi muuttua
äkillisesti ja esimerkiksi
petollista mustaa jäätä voi
muodostua tien pinnan jääh-
tyessä. On aika muuttaa ajota-
vat talviaikaan.
Syksyn ja talven keliolosuh-
teet edellyttävät selvää muu-
tosta kesäisiin ajotapoihin.
Pysähtymismatka kasvaa ja
sivuttaispito kaarteissa heik-
kenee. Kun pysähtymismatka
80 km/h nopeudessa kuivalla
tiellä on 57 metriä, kasvaa se
lumipintaisella tiellä jopa 145
metriin.
- Riittävä turvaväli ja alem-
mat nopeudet lisäävät peliva-
raa. Kunnollinen turvaväli an-
taa kuljettajalle itselleen aikaa
toimia äkkitilanteissa, tähden-
tää Liikkuvan poliisin ylikons-
taapeli Jussi Pohjonen. Oikein
valittu ajoetäisyys vähentää
onnettomuusriskiä, kun aja-
misen kuormittavuus vähenee
ja ennakoitavuus lisääntyy.
Sateella ajaminen
tuo riskejä
Sadekeli tuo liikenteeseen ja
ajamiseen haasteita, joita kan-
nattaa miettiä etukäteen. Nä-
kyvyys auton ulkopuolella on
huono, samoin auton sisäl-
tä ulos. Autoja voi myös olla
liikkeellä tavanomaista enem-
män, ja tiellä oleva vesi, loska
tai lumi pienentävät kitkaa ja
renkaiden pitoa.
Tiekohtaiset nopeusrajoi-
tukset on suunniteltu niin, et-
tä ne ovat enimmäisnopeuksia
hyvissä olosuhteissa. Sadekelit
eivät ole tällaisia olosuhteita.
- Järkevä vauhti on sateella
ensiarvoisen tärkeää; on sitten
kyseessä vesisade, räntäsade
tai lumisade, toteaa Liikenne-
turvan koulutusohjaaja Heik-
ki Anteroinen. Kun turvavä-
lin lisäksi vielä varaa ylimää-
räistä aikaa sadepäivän ajoon,
ei kiireen takia tarvitse ottaa
riskejä.
Kelivaroitukset
vähentävät
onnettomuuksia
Tutkimusten mukaan autoili-
jat tunnistavat vaaralliset ajo-
olot huonosti eivätkä ole sel-
villä renkaidensa pitokyvystä.
Siksi autoilijat muuttavat vain
vähän tai eivät ollenkaan ajo-
tapojaan, vaikka sää- ja ke-
li edellyttäisivät varovaisem-
paa ajamista. Toisaalta auton
kuljettajat eivät halua olla tien
tukkona, vaan ajavat muiden
tahtiin, vaikka omasta mieles-
tä vauhti on liian kova.
Uudet tutkimukset vahvis-
tavat, että autoilija on syytä
herättää huomaamaan huonot
ajokelit.
- Samalla voidaan antaa
suositus alentaa käytettyjä no-
peuksia ja siten vähentää mui-
den autoilijoiden puolelta ko-
ettua painetta. Kelivaroituk-
sien ansiosta varovaisesti ar-
vioiden jää tapahtumatta
toista sataa talvionnet-
tomuutta, mutta liu-
kas keli yllättää
edelleen monet,
kertoo Tiehallin-
non liikenneasi-
antuntija Jorma
Helin.
Valmiuspäivystys-
järjestelmä
viranomaisten avuksi
Vaarallisten sääilmiöiden va-
ralle on Ilmatieteen laitos ke-
hittänyt valmiuspäivystysjär-
jestelmän. Eri viranomaisil-
le lähetettävissä tiedotteissa
määritellään sääilmiön laatu,
vaara-aika ja – alue. Tietojen
avulla viranomaiset pystyvät
varautumaan entistä parem-
min hankaliin ja vaarallisiin
säätilanteisiin.
Tiedotteet eivät korvaa pe-
rinteisiä säävaroituksia, vaan
toimivat niiden tukena. Syk-
syn ja talven aikana huomio-
ta kiinnitetään erityisesti voi-
makkaisiin matalapaineisiin
sekä niiden mukanaan tuo-
miin voimakkaisiin tuuliin ja
runsaisiin lumisateisiin.
Tarpeen mukaan tiedot-
teissa arvioidaan myös tule-
vaa liikennesäätä ja tarken-
netaan varoitusten tarjoamaa
tietoa.
- Autoilijoille Ilmatieteen
laitoksen ja Tiehallinnon yh-
teistyössä laatimat liikenne-
säävaroitukset ovat edelleen
pääasiallinen lähivuorokau-
den liikennesäätiedon läh-
de. Ajantasaiset varoitukset,
sääennusteet ja vaarallisista
sääilmiöistä tehdyt tiedot-
teet löytyvät Ilmatieteen lai-
toksen verkkosivuilta, täh-
dentää Ilmatieteen laitok-
sen meteorologi Ari-Juhani
Punkka.
Papilloomavirustutkimus lähtenyt
hyvin käyntiin, mukaan ehtii vielä
Pauliina Parto
Yläasteikäisillä toteutettava
tutkimus papilloomavirusro-
kotteen (HPV) eri käyttöstra-
tegioista on käynnistynyt hy-
vin, kertoo tutkimusprofessori
Matti Lehtinen Tampereen yli-
opistosta.
Tutkimuksessa ovat mu-
kana myös Vammalan, Huit-
tisten ja Äetsän nuoret, joi-
den keskuudessa tutkimuk-
seen on suhtauduttu myön-
teisesti.
-Vanhempien ja varhais-
nuorten kysymykset ovat
koskeneet lähinnä suostu-
muskaavakkeen täyttöä ja
hepatiittirokotuksia, kertoo
tutkimushoitaja Airi Lehti-
nen.
Tutkimuksen myötä alet-
tiin tänä syksynä rokottaa 14-
15 -vuotiaita nuoria.
Tutkimuksessa verra-
taan keskenään paikkakun-
tia, joissa on joko rokotettu
HPV-rokotteella sekä tytöt
että pojat sekä paikkakun-
tia, joissa tytöt saavat HPV-
ja pojat B-hepatiittirokot-
teen ja paikkakuntia, joissa
kaikki saavat B-hepatiittiro-
kotteen.
Vammalassa, Huittisissa ja
Äetsässä tutkimukseen osal-
listuvat yläasteikäiset tytöt ja
pojat.
Näin saadaan selville hyö-
dyllisin rokotusstrategia.
-Tutkimuksen jatko-osas-
sa tehdään klamydia- ja pa-
pilloomavirusseulontoja,
joilla saadaan selville vähen-
tyikö virus, oliko rokottami-
sesta hyötyä ja kannattaako
myös pojat rokottaa. Pojat
toimivat tartuttajina, ja täs-

sä voidaan kasvattaa poiki-
en vastuuntuntoa seksisuh-
teissa, Airi Lehtinen muis-
tuttaa.
Keskustelua
vanhempien
ja lasten välille
Annettavalla rokotteella vas-
ta-ainetasot saadaan nou-
semaan satakertaisesti ver-
rattuna sairastettuun infek-
tioon.
Rokotteen antama suoja
on tutkimushoitaja Airi Leh-
tisen mukaan ollut huomat-
tavan tehokas, 95-100 pro-
senttia.
-Sivuvaikutuksia tähän ro-
kottamiseen ei ole liittynyt
yhtään enempää kuin muu-
hunkaan rokottamiseen. Si-
vuvaikutuksia on on ollut vä-
hemmän kuin yleiseen roko-
tusohjelmaan liittyvillä rokot-
teilla, Lehtinen sanoo.
Vammalassa, Huittisissa ja
Äetsässä on Airi Lehtisen mu-
kaan päästy rokotuksissa jo
hyvään alkuun.
Koulujen henkilökunnan ja
kouluhoitajien kanssa yhteis-
työ on pelannut hyvin.
Lehtinen toivoo vanhem-
pien keskustelevan nuor-
ten kanssa vakavasti aihees-
ta, ja lähettävän suostumus-
kaavakkeen postin kaut-
ta toimistolleen. Lehtinen
korostaa, että tutkimuk-
sen yhteydessä nuorten sek-
suaaliterveyttä ajatellaan ko-
konaisvaltaisesti.
-Tiedämme, että muitakin
tauteja on, ja nuoren tilan-
teen mukaan keskustellaan
asoista.
Kansanterveyslaitoksen,
Tampereen yliopiston, HYKS
Naistenklinikan ja Väestö-
liiton toteuttamaan vaikutta-
vuustutkimukseen kutsutaan
vuosina 2007-2009 kaikkiaan
85 000 nuorta.
Hepatiitti A-rokotteen
saaminen ei ole tutkimuksen
este, ja hepatiitti B-rokotteen
saaneita pyydetään osallistu-
maan tässä vaiheessa passii-
viseen tutkimuksen seuranta-
ryhmään.
Tutkimukseen halukkaat
9. -luokkalaiset pyritään ro-
kottamaan ennen joululomaa,
jotta he ehtivät saada 3. roko-
tuksen ennen koulujen päätty-
mistä touko-kesäkuun vaih-
teessa.
Tutkimukseen halukkaat
8. -luokkalaiset voivat läh-
teä mukaan vielä huhtikuus-
sa 2008. ”
Pojat toimivat tartuttajina.
Tässä voidaan kasvattaa
poikien vastuuntuntoa
seksisuhteissa.