Page 7 - Alueviesti_44_2007

7 Keskiviikko lokakuun 31. 2007
K.J. Ellilä, raskaitten
sotavuosien maatalousministeri
Vanhemmat paikkakuntalai-
set ja historiaamme tuntevat
muuallakin Suomessa muis-
tavat Karkusta kotoisin olleen
Kaarle Johannes Ellilän, joka
oli 1920-luvulta 1950 luvun
puoliväliin Suomen maatalo-
uspolitiikan ja -hallinnon kes-
keisimpiä vaikuttajia. Hänen
kuolemastaan tuli kuluneeksi
6. lokakuuta 50 vuotta. Muis-
totilaisuutta vietettiin Sasta-
malan kirkon hautausmaalla.
Muistotilaisuudessa puhui El-
lilän tyttärenpoika, hallitus-
neuvos Heikki Rosti, jonka
ajatuksia tässä artikkelissa si-
teerataan.
Pääjohtaja Ellilän aika-
na maatalous oli valtakun-
nan pääelinkeino. Virkauran-
sa hän teki maataloushallituk-
sessa ja toimi vuosina 1936-
55 sen pääjohtajana. Hänen
erikoisalaansa olivat kannat-
tavuus-, tuki- ja tullikysy-
mykset. 1920- ja 1930-luvun
maatalouspolitiikka tähtä-
si omavaraisuuteen ja yhteis-
kuntarauhaan – sen merkitys
nähtiin sotavuosina.
Vuosina 1929-30 ja 1932-
36 Ellilä toimi Maalaisliiton
kansanedustajana. Hän toimi
maatalousministerinä Kyös-
ti Kallionkolmannessa halli-
tuksessa lamavuosina 1929-
30. Toinen ministerintehtävä
oli vielä vaikeampi, kansan-
huoltoministerin paikka Ed-
vin Linkomiehen hallitukses-
sa 1943-44. Ellilä oli tehtäväs-
sä elintarvikkeita tuottavan
sektorin asiantuntijana, mutta
valtioneuvoston jäsenenä mu-
kana ajan raskaiden päätösten
teossa. Hallitus erosi presiden-
tin vaihtuessa ja sodan loppu-
essa. Pääministeri Edwin Lin-
komies arvioi myöhemmin,
vankilasta kirjoittamassaan
kirjeessä Ellilän parhaaksi lu-
kuisista kansanhuoltominis-
terin vaativaa tehtävää hoita-
neista: ”tuotanto saatiin py-
symään siedettävällä tasolla
kaikista suurista vaikeuksista
huolimatta”.
Ellilä palasi maataloushal-
litukseen. Nyt oli vuorossa
maatalouden jälleenrakenta-
minen. Itse hän viljeli Karkus-
sa omistamaansa tilaa. Eläke-
vuosinaan hän kirjoitti Agro-
nomien yhdistykselle Maata-
louspolitiikkamme -nimisen
kirjan, joka on 1900-luvun al-
kupuolen maataloushistorian
perusteoksia.
K.J. Ellilä syntyi talonpoi-
kaisperheeseen miltei 120
vuotta sitten. Hänen lahjak-
kuutensa ja tarmokkuutensa
ilmeni varhain. Hänen opet-
tajansa suositteli, että hänet,
Kaarle, sekä veljensä Toivo tu-
lisi lähettää oppikouluun. Kar-
kun kirkkoherra - vanhakan-
tainen säätyläinen vastusteli
- turhaan. K.J. Ellilän elämän-
kaari on vankka näyttö siitä
miten koulukseen ja itsensä
kehittämiseen uskova ihmi-
nen voi halutessaan tarmol-
la ja lahjakkuudella rehellisin
keinoin raivata tiensä alansa
keskeisimmille johtopaikoille.
Nuoressa Suomessa tarvit-
tiin uutta tuoretta, ennakko-
luulotonta näkemystä ja asian-
tuntemusta, jotta nuori kansa
selviytyisi sekä kansainvälisen
talouden kilpailussa että suur-
valtapolitiikan paineissa. Tähän
Ellilä halusi antaa panoksensa.
Ellilä osoittautui visionää-
riseksi johtajaksi, joka hallitsi
suurten kokonaisuuksien ohja-
uksen ja vuorovaikutussuhteet.
Hän perusti johtamansa viras-
ton työn vankalle pohjalle ra-
kentamalla tilastointijärjestel-
män, jolla pääelinkeinomme
ohjaus sai luotettavan tietope-
rustan. Hän kirjoitti kirjoja, ar-
tikkeleita, piti puheita ja seura-
si alansa tieteellistä tukimusta
hyödyntäen sitä työssään. Hän
näki mm talouden ja politiikan
välttämättömän yhteyden. Hä-
nestä valtion harjoittaman ta-
louspolitiikan silmämääränä
tuli olla demokratian vahvista-
minen. Talouspolitiikan ohje-
nuorana tuli olla ‘’amerikkalai-
set’’ ihanteet, jotka turvaisivat
kaikkien kansalaisten talou-
dellisen hyvinvoinnin ja poliit-
tisen itsenäisyyden.
Hän kritisoi ankarasti Ry-
ti -johtoisen talouspolitiikan
kaavamaisuutta ja asiantun-
temattomuutta 1930 luvulla.
Talouspolitiikka oli keskitty-
nyt ulkomaan rahan keräämi-
seen Suomen pankin valuut-
tavarantoon. Samoin syksyllä
1939 aloitettu säännöstely oli
talouden tarpeille kielteisenä
häirinnyt tuotantoa ja tuonti-
kieltoineen vaikeuttanut huol-
toa. Taloudellisten asiantun-
tijoiden mielenkiinto kier-
si vain Englannin, ja senkin
vanhentuneissa kokemuksissa
ja tarpeissa.
Hallitusneuvos Heikki Ros-
ti päätti muistotilaisuudessa
pitämänsä puheen näin: - Me
muistamme Kaarle Johannes
Ellilän hyvänä perheenisänä,
kasvattajana ja isoisänä, vas-
tuuta karttamattomana työl-
leen täysin omistautuneena
johtajana. Hänen työnsä mah-
dollisti tärkeältä osin pienen
Suomen selviytymisen viime-
vuosisadan talouden kriiseis-
sä, sodassa ja vaaran vuosi-
na. Toivomme hartaasti, että
maamme nuoriso ja sen par-
haimmisto noudattaisi elä-
mässään hänen esimerkkiään.
K.J. Ellilä viimeistä kertaa puheenjohtajana maataloushallituksen kollegiossa.
K.J. Ellilä Porin maatalousnäyttelyssä vuonna 1955.
”
Toivomme hartaasti, että maamme nuoriso
noudattaisi elämässään hänen esimerkkiään.
KIIKOINEN
Miina ja Manu
eksyvät seurojentalolle
Suomen suosituimmat kis-
sat Miina ja Manu ovat tu-
lossa Kiikoisiin. Yli 20 vuo-
den ajan julkaistu kirjasarja
on tehnyt heistä tuttuja use-
alle sukupolvelle ja nyt myös
Helsingin Komediateatteri on
tehnyt kissojen seikkailuista
kolme näytelmää,joista Miina
ja Manu eksyksissä nähdään
Kiikoisten seurojentalolla ensi
sunnuntaina kello 14.00.
Vilskettä lippuluukulle on
luvassa sillä näytelmän on
nähnyt jo yli 60 000 katsojaa.
Näytelmä kertoo liikenne-
asioista, eksymisestä, varoit-
taa tuntemattomien aikuisien
mukaan lähtemisestä ja ko-
rostaa ystävyyden merkitystä.
Yleisöä hauskuttaa myös pre-
sidentti Tarja, joka on kadot-
tanut Penttinsä ja konstaape-
li Koirasella vilskettä piisaa.
Suositusikä on 3-8 vuotiaat ja
sen kesto on 45 minuuttia. Ti-
laisuuden järjestelyistä vastaa
MLL Kiikoinen.
HUITTINEN
Pala Pahkaparatiisia
esillä kirjastossa
Huittislainen Mauno Suonpää
on kerännyt vuosien saatossa
pihapiiriinsä uskomattoman
kokoelman luonnon ihmeitä.
Pahkaparatiisi tuo esille met-
sän moni-ilmeisyyden ja yl-
lätyksellisyyden. Puissa piilee
muotoja, joita ei näkemättä
osaa edes kuvitella.
Suonpään kotona puiden
outoudet ovat täyttäneet jo
konehallin, tyhjilleen jääneen
vanhan asuinrakennuksen ja
kahvioksi kunnostetun van-
han navetan. Lisäksi Suomen
suurimman runkopahkan
ympärille on rakennettu oma
galleriarakennuksensa.
Suonpään työ on saanut
myös arvostusta: president-
ti Tarja Halonen on myön-
tänyt hänelle Suomen Val-
koisen Ruusun Ritarikunnan
ensimmäisen luokan mitalin
metsäluonnon erikoisuuksien
keräilystä ja tallentamisesta.
Seura-lehti ja Matkailun edis-
tämiskeskus valitsivat Pahka-
paratiisin matkailun Helmek-
si 2007.
Nyt pala Mauno Suonpään
Pahkaparatiisia on nähtävillä
myös Huittisten kirjaston au-
ditoriossa 1.-30. marraskuuta
välisenä aikana.
Maataloushallituksen pääjohtaja K. J. Ellilä työhuonees-
saan.
Päiväkeskuksessa tapahtuu
Huittisten päiväkeskuksessa
järjestetään jälleen tänä per-
jantaina 2.11. katukirkko. Kel-
lo 10 alkavassa tilaisuudessa
on pieni hartaus sekä kahvia ja
voileipiä tarjolla. Jokainen kä-
vijä saa mukaansa eväspussin.
Katukirkon vastuunkantajina
on jäseniä jokaisesta seura-
kunnasta vuorollaan. Yhtenä
järjestäjistä toimii päiväkes-
kus itse.
Perjantaina 9. marraskuu-
ta kello 13 päiväkeskuksessa
järjestetään isänpäivälounas.
Lounaalle myydään lippuja
jo etukäteen, ja niitä ostaa saa
päiväkeskuksesta. Ateria on
varattava etukäteen ja kaikki
lounaan tuottamat varat käy-
tetään päiväkeskuksen toi-
minnan hyväksi.
Sirpa Niskanen muistuttaa
myös päiväkeskuksen keräys-
tilistä, joka alkaa uhkaavasti
huveta. Keskuksen tueksi ol-
laan aloittamassa uutta kum-
mikeräystä. -Jokainen kan-
salainen voi ryhtyä päiväkes-
kuksen kummiksi haluamal-
laan summalla. Toiveissa on,
että ihmiset tukisivat kuukau-
sittain toimintaamme, Niska-
nen sanoo. Huittisten päivä-
keskuksen keräystilin numero
on 445610-273374.
Panu Rajalasta
uusi kirjapäivien
ohjelmajohtaja
Filoso!an tohtori, kirjailija
Panu Rajala on valittu Van-
han kirjallisuuden päivien oh-
jelmajohtajaksi. Pesti on kak-
sivuotinen, ja Rajalan tukena
toimii Vanhan kirjallisuuden
päivien ohjelmavaliokunta.
Panu Rajala on lisäksi Mi-
ka Waltari -seuran sekä F. E.
Sillanpään Seuran varapu-
heenjohtaja. Rajala tunnetaan
myös tutkijana, opettajana ja
teatterimiehenä.
Panu Rajalan edeltäjä, kou-
luneuvos Kirsti Mäkinen vai-
kuttaa tapahtumassa ensi
vuonnakin suunnitellen Las-
ten omien kirjapäivien sekä
lukupiirien tapaamisen sisäl-
töä.
Vanhan kirjallisuuden päi-
vien ensi vuoden teema on
Waltari. Mika Waltarin syn-
tymästä tulee kuluneeksi 100
vuotta vuonna 2008. Walta-
rin tuotanto tarjoaa runsaasti
erilaisia näkökulmia Vanhan
kirjallisuuden päivien semi-
naareihin.
Mahdollisuuksia tuovat
niin historiallinen, uskonnol-
linen kuin kansainvälinenkin
ulottuvuus. Waltarin tuotan-
toa voidaan tarkastella myös
elokuvien, sarjakuvien, satu-
jen tai runojen kautta.
Waltari soveltuu erityisen
hyvin teemaksi tapahtumaan,
jonka ytimessä ovat vanhojen
kirjojen kauppiaat ja keräili-
jät. Mika Waltari on nimittäin
Suomen kerätyimpiä kirjaili-
joita.
Vanhan kirjallisuuden päi-
vät järjestetään vuosittain ju-
hannuksen jälkeisenä perjan-
taina ja lauantaina. Tapahtu-
ma on kirja-alan vanhimpia, ja
27.-28.6.2008 vietetään jo 24.
Vanhan kirjallisuuden päiviä.
LUE ALUEVIESTI NETISSÄ:
www.alueviesti.fi
VAMMALA