25
Keskiviikko helmikuun 27. 2008
Aluesairaalan kiirastuli,
realismia vai vaaliankka?
Aluesairaaloiden asemasta ja
merkityksestä on syntynyt ko-
hu. Nyt keskustellaan tuotan-
nonohjaukseen vedoten mah-
dollisesta kirurgisten toimin-
tojen keskittämisestä koko-
naan TAYS:n pääsairaalaan.
Siinä yhteydessä mainitut toi-
minnot katoaisivat nyt sitten-
Vammalastakin. Ja synnytyk-
set kaupan päälle.
Minut sai kirjoittamaan
se tosiasia, että olen sentään
työskennellyt kirurgina ai-
koinani Kristiinankaupungin
aluesairaalassa ja sittemmin
monessakin yliopistosairaa-
lassa. Unohtamatta yksityis-
sektoria.
Kristiinassa käytiin läpi
myöhemmin samanlainen
kohu. Koko sairaala lopetet-
tiin ja sen toiminnot siirret-
tiin Vaasaan ja Seinäjoelle kes-
kussairaaloihin. Minun siellä
työssä ollessani ei ollut puhet-
takaan sairaalan lakkauttami-
sesta. Henkilökuntaa riitti
ja asiakkaita tuli sinne ovis-
ta ja ikkunoista. Tuolloin sai-
raalan kirurgista toimintaa
johti sittemmin kuuluksi hi-
venainelääkäriksi hurahtanut
Kaarlo Jaakkola, ensimmäi-
nen kirurgian opettajani. Hän
oli kirurgi jumalan armosta.
Olisi pärjännyt kirurgina mis-
sä tahansa.
Kristiinassa sain nähdä
ensimmäisen kerran, miten
myönteinen julkisuus vaikut-
taa sairaalan toimenkuvaan.
”Kalle” oli jatkuvasti esillä,
sairaalaan pyrki potilaita kaik-
kialta Suomesta, puhumatta-
kaan paikallisista hoidon tar-
vitsijoista.
Mutta kaikki hyvä loppuu
aikanaan. Kun ”Kalle” oli läh-
tenyt, ei mennyt kuin muuta-
ma vuosi ja asiakkaat äänesti-
vät jaloillaan. Seurauksena oli
sairaalan lopettaminen käytön
vähäisyyden takia.
Kristiina oli hyvä esimerk-
ki siitä, miten osaava henkilö-
kunta ”tekee” sairaalan. Eivät
suinkaan toiminnan ympärillä
pyörivät poliitikot. Asiakkaat
osaavat itse arvioida saaman-
sa hoidon laatua ja sitä ystä-
vällisyyttä, joka luo välttämät-
tömät puitteet asiakkaan viih-
tymiseksi hoitolaitoksessa.
Nyt sanotaan haluttavan
arvioida, missä tulevaisuudes-
sa leikkaustoimintaa harjoite-
taan. Lehtitiedon mukaan sai-
raanhoitopiirin hallitus ottaa
asiaan kantaa ensi kesän aika-
na. Olen ollut kuluvan vaali-
kaudenMouhijärven edustaja-
na sairaanhoitopiirin valtuus-
tossa. Toki siellä on useaankin
otteeseen puhuttu siitä, että
Vammalan aluesairaalan tila-
ukset eivät ole lisääntyneet. Ja
jos tilaukset eivät kasva, mut-
ta kustannukset kasvavat, siitä
syntyy paha kierre, tilauksilla
on taipumus entisestään las-
kea. Näin varsinkin siksi, kos-
ka Vammalan aluesairaalan
pahimmaksi kilpailijaksi sai-
raanhoitopiirissä mainitaan
yksityinen sektori. Ja tuo sek-
torihan kilpailee samoista toi-
menpiteistä hinnoillaan mi-
nimaalisin henkilöstöresurs-
sein ja pienimmällä mahdol-
lisella teknisellä varustuksella.
Näin on, koska elämme mark-
kinataloudessa.
Minun mielestäni Vamma-
lan aluesairaalan kirurginen
yksikkö on tärkeä osa sairaan-
hoitopiirin toimintaa. Jos joku
kysyy minulta neuvoa, olen
aina puhunut tämän aluesai-
raalan osaajien puolesta ja jos
minulta pitäisi jotakin leikata,
menisin Vammalaan toimen-
pidettä varten mielihyvin.
Kuten olen edellä yrittänyt
tähdentää, sairaalan menestys
ei perustu poliitikkojen tou-
huihin. He ovat välttämättö-
miä resurssien hankkimiseksi,
mutta itse toiminnan sisällön
luovat ammattilaiset.
Jos ajatellaan kirurgista toi-
mintaa, Vammalassakin tui-
ki tärkeää olisi saada yhtei-
sestä kakusta joku merkittävä
toimintaa pro!loiva osa-alue.
Valkeakoskella on tähystyski-
rurgiansa, ja sen takia en us-
kokaan, että tuo aluesairaa-
la olisi vaaravyöhykkeessä.
Tuommoisen toiminnan luo-
minen kestää vuosia, eikä ole
varmaa, että sitä enää lainkaan
saataisiin Tays:ssa pystyyn.
Samalla tapaa Vammalassa
voitaisiin paneutua ja pereh-
tyä johonkin kirurgian osa-
alueeseen. Mutta ei pelkästään
päiväkirurgiaan, koska siinä
kilpaillaan yksityisen sektorin
matalien kustannusten kans-
sa, ja siinä täysimittaisen sai-
raalan kustannukset ovat hel-
posti liian korkeita.
Vammalassa on vahvaa
osaamista ortopediassa ja
pehmytosakirurgiassa, juu-
ri noista alueista tulee löytää
painopiste. Jos minä vetäisin
Vammalan kirurgista yksik-
köä, toisin Vammalaan haa-
vakirurgian ja muut vaativat
korjaavat toimenpiteet. Alu-
eet, joita kukaan muu ei halu-
aisi ja/tai ei osaisi tehdä. Mut-
ta Vammalan aluesairaalassa
suuntalinjoista päättäminen
kuuluu asianomaisille osaajil-
le ja luotan täysin heidän ar-
vostelukykyynsä.
Sairaanhoitopiirin val-
tuustossa olen keskustellut
aluesairaaloiden asemasta
valtuustoryhmien vetäjien
ja eri paikkakuntien edusta-
jien kanssa. Kukaan ei siellä
ole ollut ehdottamassa Vam-
malan aluesairaalan alas-
ajoa. Mutta tämä päätöshän
tehdäänkin piirin hallituk-
sessa. Ja siellä Vammalalla
on edustaja. Nyt hieman ih-
mettelen, miksi entisen työ-
kaverini Isto Nordbackin
alustavasta selvityspaperista
on kehitetty tällainen sop-
pa. Ja juuri kunnallisvaali-
en kynnyksellä? Ja soppaa
hämmentää vammalalainen
luottamushenkilö, joka is-
tuu sairaanhoitopiirin halli-
tuksessa asiasta päättämässä.
Todella merkillistä.
Tapani Lähteenmäki
Jätevesien käsittely
haja-asutusalueella
Ihmetystäni herättää viime
Alueviestissä ollut kirjoitus
kyseisestä asiasta, koska viik-
ko sitten maanantai-iltana TV
1:n MOT-ohjelma antoi mie-
lestäni aivan toisenlaisen ku-
van koko asiasta, että se oli-
si humpuukia tai jotain sinne
päin.
Tämä asia tulisi nyt perin
pohjin selvittää. Jos sillä ei ole
mitään tekemistä vesiensuo-
jelun kanssa, niin ei kai näin
kallista hommaa kannata teh-
dä muuten vaan.
Kyllä päättäjillä pitäisi olla
järki kädessä, ettei ihan mitä
vaan käsketä tehdä. MOT-oh-
jelmassa oli tarkoin määritel-
ty gramman päälle, mitä ih-
minen tuottaa mitäkin ainetta
vuodessa. Siinä oli fosforit ja
typet ynnä muut. Jäi niinkuin
mieleen, että se on yhtä tyhjän
kanssa suojeluun nähden.
Kysynkin vielä, mitä ne
mahtaa tehdä sille, joka sanoo
ettei tee mitään vaikka hen-
ki menisi. Ja menee se hen-
ki kumminkin jos sen tekee,
kun eläkeläisen rahat ei sit-
ten varmasti riitä molempiin,
ruokaan ja niihin pyttyihin ja
purnukoihin.
Ihmetystä kyllä herättää
kyseinen homma, kun maail-
man sivu täällä k-u ja p-ttu.
Syrjäseudun mummu
Mummulle
Alueviestin artikkeli perustui
asiasta jo säädettyyn. MOT -
ohjelma esitti toisen kannan,
myös asiantuntijoiden suulla.
Se ei kuitenkaan poista Alue-
viestissä mainittuja velvolli-
suuksia.
Saspesta kannattaa kysyä
tarkempaa tietoa.
Toimitus
Naispappeudesta
vähän eri tavalla sanottuna
Jos naispappeus onkin vain
naisten kateellinen pyrkimys
päästä syömään kermakak-
kaua liperit kaulassa ja nauttia
kaiken vaivannäkönsä ohessa
suurta palkkaa.
Olin töissä kehitysvammais-
ten parissa. Siellä oli eräs yli 50-
vuotias puhevikainen nainen.
Hänkin olisi halunnut olla pap-
pi, kun ei olisi tarvinnut tehdä
töitä kuin yhtenä päivänä vii-
kossa. Vielä mieluummin hän
olisi halunnut olla joulupukki,
kun ei olisi tarvinnut tehdä kuin
yhtenä päivänä vuodessa töitä.
Yhtä yksinkertaisia var-
maan ovat naispappeuden
vaatijatkin. Heille ei sanan
hunaja kelpaa, vaan he vään-
televät sanaa aivan oman mie-
lensä mukaisesti ja saavat tie-
tenkin siitä rangaistuksen. Sa-
nanl. 30:6.
Myös Mooses kahdessa
kohtaa varoittaa isäämästä Ju-
malan hänelle antamiin mi-
tään tai jättämästä niistä mi-
tään pois.
Asia on aivan samanlainen,
jos lääkäri sanoo majurille,
kun majuri käskee häntä ryö-
mimään, että kiitos kun käskit
minun mennä jäätelökioskille.
- Mitä majuri mahtaisi tähän
vastata, mitkä olisivat seura-
ukset?
Pasi Helppolainen
Kokemäki
Vaatekeräykset Viroon
Huittisten seudulla järjestetyt
vaatekeräykset Viroon ja mui-
hin Baltian maihin eivät ole
Huittisten Seudun Suomi-Vi-
ro-Seuran organisoimia. Va-
rastotilojen puute ja kulje-
tusten kalleus ovat olleet es-
teenä. Mikäli keräyksiä jär-
jestetään, niistä ilmoitetaan
Lauttakylä- lehden ja Alue-
viestin Seuratoiminta pals-
talla Viro-seuran nimellä.
Yhteyshenkilöt ja puhelin
numerot ilmoitetaan myös.
Liisa Ruha
Huittisten Seudun
Suomi-Viro-Seura ry:n pj
Yleisöltä
Kiekkoilu on parhaimmillaan koko perheen harrastus
Lauttakylän Lujan
junnujääkiekko
lujassa kasvussa
Jaromir
Lauttakylän Lujan jääkiekon
edustusjoukkueen pelit ovat
nyt kevätkaudella sujuneet
mallikkaasti. Syksyn vaikeiden
otteluiden todella kovia vas-
tustajia vastaan joukkue kasvoi
ja kehittyi Suomi-sarjan tasoi-
seksi. Nyt, kun pelejä on viisi
jäljellä, on joukkue mahtavas-
ti sarjataulukossa kolmantena.
Katsojatkin ovat huomanneet
asian ilmestymällä runsain
joukoin katsomoon. Lujan ke-
vään peliesitykset, etenkin ko-
tikatsomon edessä, luovat poh-
jaa tulevalle kaudelle.
Lujan jääkiekko perustuu
pitkälti omiin pelaajiin. Laut-
takylään ei tule pelaajia kau-
empaa muualta johtuen paik-
kakunnan koosta ja etäisyyk-
sistä. Lähiseudulta on Lujaan
onneksi aina tullut pelaajia. Ja
kerran Lujassa pelannut ja har-
joitellut pelaaja on aina ”oma
mies”. Ja näin asian pitää olla-
kin. Nuorille pelaajille, jotka
haluavat menestyä harrastuk-
sessaan, on luotava mahdolli-
suus kehittyä ja jatkaa harras-
tustaan myös aikuisiällä. Siksi
menestyvässä urheiluseurassa
tarvitaan myös edustusjouk-
kue, joka pelaa toiminnan kan-
nalta oikealla tasolla.
Lujan jääkiekko on viimei-
sen kymmenen vuoden aika-
na muotoutunut toiminnaksi,
joka kestää jo pienimuotoisia
vastoinkäymisiäkin. Jäähallin
valmistuttua junioritoiminta
perustui muutamiin vahvoihin
toimijoihin, joiden työpanos
oli todella merkittävä. Toimin-
nan jatkuessa toiminnassa mu-
kana olevien ja olleiden henki-
löiden lukumäärä on karttunut
ja se on merkinnyt jääkiekko-
kulttuurin leviämistä. Samalla
toiminta on kehittynyt nykyi-
seen laajuuteensa.
Kuusi lujaa
junnujoukkuetta
Lujan jääkiekkojaoston alai-
suudessa pelaa edustusjouk-
kueen lisäksi kuusi juniori-
joukkuetta. Lisäksi tytöille
ja naisille on omat ringette-
joukkueensa. Jääkiekon ju-
nioritoiminta pyörittää lä-
hes pariasataa lasta ja nuor-
ta päivittäin. Ja toimintaan
osallistuu samalla lähes sa-
mansuuruinen joukko van-
hempia. Tämän toiminnan
edellytys on vahva ja järjes-
täytynyt organisaatio. Luja
on panostanut etenkin jouk-
kueiden valmennuksen tuke-
miseen. Edustusjoukkueessa
aktiivisen pelaamisen lopet-
taneiden pelaajien saaminen
valmentajiksi on antanut
uutta uskottavuutta juniori-
toimintaan. Niin heitä, kuin
myös muita valmennukseen
osallistuvia pyritään koulut-
tamaan Jääkiekkoliiton val-
mennuskoulutuksessa edel-
leen, jotta myös kasvatuk-
selliset asiat tulevat huomi-
oiduksi.
Rauman Lukko julkisti hil-
jattain omat suunnitelman-
sa jääkiekkoakatemiasta, joka
tuottaa tulevaisuudessa huip-
pulahjakkaita jääkiekkoilijoi-
ta. Lujan jääkiekon !loso!a
on hieman maanläheisempi.
Lujan kiekkokoulu antaa lap-
sille ja nuorille mahdollisuu-
den harrastukseen, johon voi-
vat osallistua myös vanhem-
mat. Jääkiekko on parhaim-
millaan, kun se antaa lapselle
ja vanhemmille yhteisen har-
rastuksen.
Mukaantulo helppoa
Lujan jokaisessa juniorijouk-
kueessa on vähintään kaksi
valmentajaa ja useita muita
henkilöitä, niin äitejä, isiä ja
isovanhempia, joukkueen eri-
laisia tehtäviä tekemässä. Har-
rastus on siis koko perheen
harrastus. Näin ollen jääkie-
kon lisäksi lapsi oppii toimi-
maan osana suurempaa ryh-
mää ja sosiaalisia kanssakäy-
misen taitoja.
Toimintaan mukaan ovat
tervetulleita kaikki jääkie-
kosta kiinnostuneet. Se, et-
tä ei ole ennen pelannut jää-
kiekkoa ja haluaisi tulla mu-
kaan, ei ole este. Kiekon har-
rastuksen voi aloittaa koska
tahansa. Lujassa on aloitte-
levien pelaajien mukaantulo
tehty helpoksi. Valmennus-
päällikön jääkiekkokoulun
lisäksi on jo usean vuoden
ollut mahdollista tuoda lap-
si tai nuori mukaan toimin-
taan maaliskuussa ilmaiseksi.
Näin sekä lapsi sekä vanhem-
mat pääsevät maistelemaan,
miltä homma tuntuu. Oleel-
lista on kuitenkin, että lap-
si kokee harrastuksen haus-
kaksi. Isien kunnianhimoiset
ajatukset pojan NHL-urasta
pitää vielä vähäksi aikaa siir-
tää sivuun, ja ajatukset pitää
keskittää lapsen etuun. Lätkä-
kassiin pitää pakata mukaan
vain kypärä, luistimet, maila
ja pikkuriikkinen annos ko-
keilunhalua. Loppu sujuukin
jo itsestään.
Lujan joukkueiden yhteys-
tiedot saat helpoimmin netistä
Lujan kotisivuilta
www.lautta
-
kylanluja.! ja jäävuorot jää-
hallin kotisivuilta
www.huit
-
tistenjaahalli.!.
Lauttakylän Lujan junnujääkiekko on koko perheen harrastustoimintaa.
Komu HT vei Lujaa
J.J.
Luja HT kohtasi Suomisarja-
karsinnassa lohkon parhaan
joukkueen, Komu HT:n. Vaa-
salaisten musertava alku tyr-
mäsi Lujan. Kolmessa minuu-
tissa Komu iski Lujan merk-
kausvirheistä kahdesti. Sa-
malla Luja koki kevätkauden
ensimmäisen kotipelitappion-
sa lukemin 3-6.
Ensimmäinen erä oli erit-
täin vauhdikasta ja tasaista-
kin, paitsi vaasalaiset olivat
ylivoimaisia maalinteossa.
Kahdentoista ensi minuutin
aikana Komu nuiji taululle 0-
4-erätaukolukemat.
Voisiko moisesta nöyryy-
tyksestä mitenkään toipua?
Tosin Vaasan vieraspelissä
Luja johti peliä ensi erän jäl-
keen 0-3, häviten lopulta tiu-
kan taistelun 6-5.
Toisen erän alussa Lujalla
oli muutama loistava maalin-
tekopaikka ja jatkuva vyörytys
kohti Komun maalia.
Valitettavasti onnistumiset
jäivät puuttumaan, eikä vähi-
ten loistavasti torjuneen Ko-
mun maalivahdin takia.
Kun Komun maalivah-
ti loukkaantui 26 minuutin
kohdalla, vastustajan paniik-
ki kasvoi.
Komun valmentajan pe-
lisilmästä kertoi aikalisän ot-
taminen 28 minuutin kohdal-
la 0-4 johtoasemassa.
Luja oli kuitenkin päässyt
mukaan peliin ja ensimmäi-
sen maalin teki ylivoimalla
Jarkko Ekberg Kari Kouttisen
ja Lauri Savijoen syötöistä.
Komun peli sekosi erän lo-
pussa pahasti ja Luja pääsi pe-
laamaan kahden miehen yli-
voimaa, tolppaa lähemmäk-
si ei erän lopussa kuitenkaan
päästy.
Kolmannen erän alussa yli-
voima toimi, ensin Juha-Pek-
ka Vainio kavensi Savijoen ja
Mikko Rantasen syötöistä ja
heti perään Mikael Ruoho-
maa toi Niko Peltolan ja Ran-
tasen syötöistä Lujan jo 3-4 ti-
lanteeseen.
Lujan kovaa yritystä ei kui-
tenkaan palkittu tasoitusmaa-
lilla.
Kun tuomarilinja salli Lu-
jan taitokiekkoa pelaavien pe-
laajien estämisen ja kahvaami-
sen, alkoi pelaajien turhautu-
minen kahden jäähyn arvoi-
sesti. Jälkimmäisestä Komu
pääsi iskemään ylivoimalla 3-
5 osuman. Peli päättyi Ant-
ti Tuoresin alivoimalla teke-
mään 3-6-maaliin.
- Kaikki pelit ovat erilaisia
ja tänään ei pelin alussa oltu
hereillä ollenkaan, neljää maa-
lia ei voi antaa eteen kenelle-
kään, manaili valmentaja Mi-
ka Westerberg pelin jälkeen.
Luja on sarjassa neljäntenä
kuusi pistettä karsintaviivan
yläpuolella ja jäljellä on vielä
viisi peliä.
Ensi lauantaina kotipeli-
vastustajaksi saapuu Seinäjo-
en SHT ja sunnuntaina tais-
tellaan pisteistä Kurikassa.
LujaHT:n ja KomuHT:n välisessä tiukassa taistossa Komu vei voiton mukanaan Vaa-
saan. Kuva: Kata Sivunen.
1...,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24 26,27,28,29,30,31,32