Page 26 - Alueviesti_9_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 27. 2008

Peipohjan eritasoliittymä:

Uudet liikennejärjestelyt

käyttöön maaliskuussa

Peipohjan eritasoliittymän ra-

kentaminen Kokemäellä on

edennyt vaiheeseen, jossa noin

750 metrin pituinen osa valta-

tietä katkaistaan liikenteeltä.

Helsingin ja Porin suuntiin

pyrkivä liikenne ohjataan ra-

kennettujen ramppien muo-

dostamaa kiertotietä pitkin

työmaan ohi. Liikennejärjes-

telyssä molemmille liikenne-

suunnille on oma kiertotie-

nsä. Kiertotiellä on 50 km/h

nopeusrajoitus. Uusi työnai-

kainen liikennejärjestely ote-

taan käyttöön maaliskuussa.

Säkylän ja Kokemäen suun-

nista liittymään tuleva liiken-

ne käyttää ramppien muodos-

tamaa kiertotietä, aivan kuten

nykyisinkin. Uudessa järjes-

telyssä on huomionarvoista

se, että nykyjärjestelystä poi-

keten Säkylän suunnasta liit-

tymää lähestyvä liikenne oh-

jataan kääntymään oikealle.

Liittymä toimii tässä suhtees-

sa kuten kiertoliittymä, mutta

kuitenkin niin, että valtatietä

käyttävä liikenne on etuajo-

oikeutettu.

Tämän vaiheen aikana teh-

dään valtatiehen kohdistuvat

parantamistoimenpiteet sekä

rakennetaan risteyssilta.

Työt valmiiksi ensi

kevääksi

Kevyen liikenteen järjestelyis-

sä ei tapahdu muutosta. Liit-

tymää lähinnä olevat linja-au-

topysäkit ovat Köyliöntien ali-

kulun läheisyydessä. Pysäkeil-

le sekä Säkylän ja Kokemäen

suuntiin on kevyen liikenteen

viitoitus Koomanojantieltä ja

Satakunnantieltä.

Peipohjan liittymäalueelle

rakennetaan valtatien 2 ylittä-

vä silta ramppeineen, linja-au-

topysäkit sekä erilliset kevyen

liikenteen väylät. Rakennus-

työt valmistuvat kevään 2009

aikana.

Rakennustyöt aiheuttavat

urakka-alueen ympäristölle

muuttuvia tilapäisiä liikenne-

järjestelyjä.

Työt tehdään pääsääntöi-

sesti normaalin työajan puit-

teissa klo 7-20 välisenä aika-

na.

Pirkanmaan taajama-aste 87,2 %

Taajamien väkiluku nousussa

Tilastokeskuksen mukaan vä-

estö keskittyy yhä enemmän

taajamiin. Koko maassa niissä

asui 84 prosenttia väestöstä.

Tilastokeskus määrittää taa-

jamat viiden vuoden välein.

Vuodesta 2000 vuoteen 2005

taajamaväestön määrä kasvoi

2,9 prosenttiyksikköä.

Pirkanmaan taajama-aste

oli 87,2 prosenttia. Myös Pir-

kanmaalla on taajamien väki-

luku ollut nousussa. Vuoteen

2001 verrattuna maakunnan

taajamissa asui vuonna 2005

lähes 17 000 henkilöä enem-

män. Mielenkiintoista on kui-

tenkin se, että haja-asutuksen-

kin väkimäärä kasvoi vastaa-

vana aikana Pirkanmaalla lä-

hes tuhannella hengellä.

Koko maassa taajamien

määrä vähenee ja yli puolet

nykyisistä taajamista on al-

le tuhannen asukkaan keskit-

tymiä. Väheneminen johtuu

kasvukeskusalueilla tapahtu-

vasta taajamien yhteenkas-

vusta ja pienten taajamien vä-

kimäärän putoamisesta alle

200 asukkaan.

Pirkanmaalla taajamien

määrä on tällä vuosituhannel-

la säilynyt samana. Maakun-

nassa kaikissa kunnissa on

vähintään yksi taajama. Koko

maassa on yhteensä 15 kun-

taa, joissa ei ole tilastollista

taajamaa lainkaan.

Korkein taajama-aste Pir-

kanmaalla on Pirkkalan kun-

nassa, jonka väestöstä asuu

Tampereen keskustaajamassa

97,8 prosenttia.

Alhaisin taajama-aste puo-

lestaan on Kuhmalahdella,

30,4 prosenttia.

Vammalan keskustaaja-

massa asui vuonna 2005 10

212 henkilöä. Karkussa 568 ja

Pohjakylässä 530. Äetsän kir-

konkylällä asukasluku vuon-

na 2005 oli 2512, Kiikassa asui

1322 henkeä.

Satakylille oma kyläasiamies

Kyläteko-kilpailu käynnistyy

Satakunnan alueella toimi-

va SataKylät ry on palkannut

osa-aikaisen kyläasiamiehen.

Tehtävää hoitaa etätyönä tra-

denomi Karoliina Hakala Po-

markusta. Tällä hetkellä hä-

nen pääasiallisiin tehtäviinsä

kuuluvat jäsenasioiden hoito,

kuten laskutus, tiedotus ja jä-

senrekisterin ylläpito sekä yh-

distyksen kotisivujen uudis-

taminen, hallituksen sihteeri-

nä toimiminen/päätösten toi-

meenpano sekä tapahtumien

suunnittelu ja toteutus.

SataKylät ry on maakun-

nallinen kylien yhteenliitty-

mä, jonka toiminnan tarkoi-

tuksena on Satakunnan maa-

seutumaisten alueiden kehit-

täminen ja elinvoimaisuuden

vahvistaminen. Tämä siten,

että asukkaille luodaan edel-

lytykset työhön ja riittävään

toimeentuloon, hyvään ja tur-

valliseen ympäristöön, inhi-

milliseen ja sosiaaliseen hy-

vinvointiin sekä turvataan

riittävät palvelut myös vapaa-

ajan asukkaille.

Puoluepoliittisesti sitoutu-

mattomana yhdistys edistää ja

hoitaa yhteyksiä maakunnal-

lisiin ja valtakunnallisiin vai-

kuttajiin.

SataKylien kuluvan vuoden

suunnitelmiin kuuluu muun

muassa maaseutumaisten alu-

eiden elinvoimaisuuden vah-

vistaminen ja maaseututoi-

mijoiden yhteistyön tiivis-

täminen sekä yhdistyksen

toiminnan juurruttaminen

paikallistoimijoiden keskuu-

dessa. Näitä pyritään paranta-

maan muun muassa erilaisten

hankkeiden avulla.

Uutena juttuna käynnistyy

Vuoden kyläteko -kisa. Kylä-

teko valitaan tänä vuonna en-

simmäisen kerran. Vuoden

kyläteossa haetaan yksittäistä

toimenpidettä, jolla on ollut

merkittävä vaikutus kylän ja

kyläläisten elämään.

SataKylien valitseman ky-

läteon toteuttajatahon tulee

olla SataKylien jäsen. Voitta-

ja palkitaan 500 euron lahjas-

hekillä.

Osaava yrittäjä tekee tulosta

Yrittäjän tutkintoon johtava

koulutus alkaa Satakunnassa

Huittisten aikuiskoulutus-

keskus järjestää yhteistyössä

muiden satakuntalaisten ai-

kuiskoulutuskeskusten, Sata-

kunnan oppisopimuskeskuk-

sen ja Satakunnan Yrittäjät ry:

n kanssa alueen pienyrittäjille

suunnattua Yrittäjän ammat-

titutkintoon johtavaa Osaa-

va yrittäjä tekee tulosta -kou-

lutusta, jossa yrittäjät saavat

vahvistusta omaan liiketoi-

mintaosaamiseensa. Seuraava

koulutus alkaa maaliskuussa

2008.

Koulutusmalli on kehitet-

ty yhteistyönä Satakunnan ai-

kuiskoulutuskeskusten (Inno-

va, Huittisten AKK, Pohjois-

Satakunnan AKK ja Porin

AKK) kesken. Yrittäjyysalan

tutkintotoimikunta ja ope-

tushallitus myönsivät vuonna

2007 koulutusmallille Vuo-

den laatuteko -tunnustuksen.

Valtakunnallisessa tunnus-

tuksessa haluttiin kiinnittää

erityisesti huomiota oppilai-

tosten väliseen yhteistyöhön

ja yrittäjälähtöiseen toiminta-

tapaan.

Koulutuksen kohderyhmä-

nä ovat toimivat pienyrittäjät

ja heidän tarpeensa. Opiske-

lun keskeisin osa on henkilö-

kohtainen ohjaus, jota tuetaan

opiskelupäivillä oppilaitoksis-

sa sekä itsenäisellä opiskelulla.

Henkilökohtaisen ohjaajan tu-

ella yrittäjä käy läpi oman yri-

tyksensä toimintaa ja vie opit-

tuja asioita yrityksensä arkeen.

Opiskelupäivien aikana yrittä-

jät saavat verkostoitumismah-

dollisuuksia sekä voivat vaih-

taa ajatuksia toisten yrittäjien

kanssa.

Itsenäinen opiskelu on si-

dottu oman yrityksen asioiden

pohtimiseen eli ns. harjoitus-

tehtäviä ei tehdä.

Reserviläiset kisasivat

Äetsän reserviläisten perin-

teinen pakkasammunta so-

tilaskiväärillä kilpailtiin lau-

antaina 16.2. Kiikan Metsäs-

tysseuran radalla. Aamu oli

koko talven kylmin ja kilpai-

lijoita oli mukana kymmen-

kunta.

Tuloksia:

1. Mika Salovaara 89 p., 2. Ris-

to Vihuri 86 p., 3. Raimo Haa-

visto 82 p., 4. Kaarlo Kouk-

ku 82 p., 5. Vesa Yli-Hongis-

to 70 p.

OP-Pohjolalla vahva asema seutukunnalla

Osuuspankeilla ei

yhdistymisaikeita

Sastamalassa

Hannu Virtanen

Alueemme osuuspankeilla ei

ole aikeita muodostaa lähiai-

koina yhtä suurempaa pank-

kia vaikka kertoivatkin maa-

nantaina yhdessä kuulumisis-

taan Vammalassa järjestetyssä

tilaisuudessa.

Sastamalan kaupungin syn-

tymisestä ei seuraa Sastamalan

Osuuspankkia, vaan nykyiselle

kirjolle nähdään olevan tilaa.

Sastamalassa toimivat Kar-

kun, Keikyän, Mouhijärven

ja Vammalan seudun osuus-

pankit. VSOP:llä on lisäksi

konttorit Kiikassa ja Suoden-

niemellä. Näiden sivukontto-

reiden asemaa toimitusjohta-

ja Jyrki Rantala pitää hyvänä.

Yhdistymisasioissa VSOP ei

ole hänen mukaansa aloitteel-

linen.

-Mouhijärven Osuuspan-

killa ei ole suunnitelmia yh-

distyä minnekään, koska pan-

killa menee hyvin, toimitus-

johtaja Rainer Sillanpää vah-

vistaa.

Hermoilu ei

vienyt uskallusta

Korkojen nousu ja rahamark-

kinoiden maailmanlaajuinen

hermoilu eivät vieneet osuus-

pankkien mukaan uskallus-

ta parantaa asumisoloja myös

lainarahan turvin. OP-Pohjola

-ryhmä kasvatti viime vuonna

asuntoluottokantaansa 14 pro-

sentilla, mikä riitti edelleen

nostamaan asuntorahoituk-

sen markkinajohtajan mark-

kinaosuutta.



Asuntojen hinnat jatkoivat

nousuaan 2007. vanhojen ker-

rostaloasuntojen hinnat nou-

sivat lähes kuusi prosenttia.

Hinnat vaihtelevat yhä enem-

män asunnon sijainnin ja kun-

non mukaan.

Kiinteistönvälityksen kil-

pailu on kiristynyt, ja markki-

noille on tullut uusia toimin-

tatapoja.

OP-Kiinteistökeskuksien

asiakkailla oli viime vuon-

na erityisen kova kiinnostus

omakotitaloihin sekä uudis-

kohteina kerros- ja rivitaloi-

hin.

Tänä vuonna asuntojen

hintojen ennakoidaan nou-

sevan edelleen, mutta nou-

suvauhti hidastunee. Asun-

tokauppojen määrä säilynee

viime vuosien tasolla. Kasvu-

keskuksiin suuntautuva muut-

toliike ja pienten kotitalouksi-

en suhteellisen määrän kasvu

ylläpitävät kauppaa.

Sastamalaan hyvällä

markkinaosuudella

Seutukunnan osuuspankeis-

sa asuntoluotot kasvoivat 4,3-

38,4 prosentilla. Asiakasmää-

rä kasvoi 401 asiakkaalla.

Ennen vuoden vaihdetta

toteutetun tutkimuksen mu-

kaan tulevan Sastamalan kau-

pungin alueella osuuspank-

kien markkinaosuus on sel-

keästi yli 40 prosenttia. Tällä

hetkellä Vammalan kaupun-

gin alueella osuuspankkien

asiakasosuus on 43 prosenttia

ja Mouhijärvellä jopa 59 pro-

senttia.

Etenkin vuoden 2007 vii-

meisellä neljänneksellä kilpai-

lu asiakkaiden talletuksista ki-

ristyi. Erityisesti sijoitustalle-

tusten määrä kasvoi.

Kireä kilpailu yhdessä ylei-

sen trendin kanssa nosti kor-

koja, ja markkinoiden epävar-

muus lisäsi asiakkaiden kiin-

nostusta sijoittamistileihin.

Alueen osuuspankkien talle-

tuskehitys osoitti 3,9-19,4 pro-

sentin kasvua.

Pankista

finanssiyritykseksi

Vuodesta 2005 ryhmään kuu-

lunut Pohjola yhdistyi vii-

me vuoden aikana yhä kiin-

teämmin osaksi !nanssipal-

veluyrityksen kokonaisuutta.

Syyskuussa OP-ryhmästä tuli

OP-Pohjola-ryhmä. Nyt maa-

liskuun alussa ryhmän keskus-

pankista OKO Pankista tulee

Pohjola Pankki. Seutukunnan

asiakkaista vajaa 11 000 on

yhdistänyt pankki- ja vakuu-

tusasiansa OP-Pohjolaan.

Osuuspankin ja K-ryhmän

yhteinen kortti yhdisti vii-

me keväänä maksuvälineen

ja kanta-asiakaskortin. Näitä

kortteja oli vuoden loppuun

mennessä myönnetty OP-

Pohjolan asiakkaille 380 000

kappaletta.

-Aiempaa selvemmin ko-

rostuu nyt se, että olemme

täyden palvelun !nanssiyri-

tys, Jyrki Rantala sanoo.

Rantala ei epäröi nostaa

toiminnan ytimestä jalustalle

omistajajäsenyyttä ja keskit-

tämisetuja. Marraskuussa OP-

Pohjola-ryhmässä laajennet-

tiin keskittämisetuja. Pankki-

asioinnista kertyneitä bonuk-

sia voi käyttää myös Pohjolan

vahinkovakuutusten maksa-

miseen.

-Yhteensä

alueemme

osuuspankkien asiakkaat ke-

räsivät viime vuodelta 863 000

euron bonukset.

Viides vahvan

kasvun vuosi

Pankkimarkkinoiden kasvu

jatkui viime vuonna vahvana

jo viidettä vuotta peräkkäin.

Koko euroluottokannan kasvu

pankeissa ylitti 12 prosenttia,

samoin asuntoluottokannan

kasvu. Yritysluotoissa kasvu

oli vielä prosenttiyksikön no-

peampaa.

Talletuskannassa tapahtui

merkittävä rakennemuutos,

kun korkojen nousu, sijoitus-

markkinoiden epävarmuus

sekä kiristynyt kilpailu talle-

tusrahasta lisäsivät määräai-

kaistalletusten suosiota. Tal-

letuskanta kasvoi poikkeuk-

sellisesti luottokantaa nope-

ammin.

Alkanut vuosi 2008 on

osuuspankkien mukaan aiem-

pia vuosia haastavampi. kor-

kojen käänne laskuun tukee

asuntokauppaa ja -rahoitus-

ta, mutta yleisen talouskehi-

tyksen hidastuminen ylläpi-

tää asiakkaiden varovaisuut-

ta. Sama varovaisuus näkyy

säästämisessä ja sijoittamises-

sa. Pankkitoiminnassa ei tänä

vuonna ylletä viime vuosien

vahvaan kasvuun.

Op-johtajat kertoivat yhdessä tuloksestaan. Vasemmalta oikealle: Vammalan seudun Jyrki Rantala, Keikyän Heik-

ki Nelimarkka, Punkalaitumen Tapio Laine, Mouhijärven Rainer Sillanpää, Karkun Kaarina Sacklén ja Huittisten

Olli Näsi.

Huittinen Karkku Keikyä Kiikoinen Mouhijärvi Punkalaidun Vammala Yhteensä

Liikevoitto

2.232 te

+27,6 %

323 te

+14,6 %

424 te

+14 %

221 te

-19,5 %

906 te

+30 %

1.221 te

+24,5 %

1.949 te

+23,4 %

6.732 te

14-27,6 %

Bonukset

207 te

+68 %

26 te

-5,2 %

25 te

+49,1 %

36 te

+92,5 %

95 te

+63,5 %

128 te

+59,4 %

346 te

+67,2 %

863 te

49,1-92,5 %

Vakavaraisuussuhde

29,6

-2,0 %

32,9

-5,2 %

23,2

+1,1 %

26,42

-3,0 %

15,8

+0,2 %

32,0

-3,3 %

12,7

+0,2 % 12,7-32,9

Omat varat

21.826 te

+7,31 %

3.249 te

+7,1 %

3.767 te

+5,5 %

3.508 te

+5,3 %

5.357 te

+13.4 %

15.724 te

+5,8 %

13.583 te

+ 8,6 %

67.014 te

5,3-13,4 %

Henkilöstö

Page 27

Page 25

1...,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25 27,28,29,30,31,32