11
Keskiviikko maaliskuun 5. 2008
Kotiseututapahtuma
kutsuu jälleen
kesällä Kauvatsalle
Jo perinteeksi muodostunut
kotiseututapahtuma, Kauvat-
sa-päivät järjestetään tuleva-
na kesänä 24. kerran, heinä-
kuun viimeisenä lauantaina.
Tapahtuma kokoaa Kauvatsan
seuratalolle vuosittain 1000 –
1500 vierasta ympäri Suomea.
Entiset ja nykyiset kauvatsa-
laiset sekä Kauvatsalle yhte-
yksiä omaavat saapuvat tapaa-
maan ystäviä, tuttavia ja suku-
laisia, vaihtamaan kuulumisia
ja viettämään lämminhenkis-
tä kotiseutupäivää. Useimmi-
ten, muutamia poikkeuksia
lukuun ottamatta, sääkin on
ollut suosiollinen tapahtu-
malle.
Kauvatsa-päivillä kuljetaan
pääasiassa perinteistä latua,
mutta aina mukaan löytyy ri-
paus uuttakin. Yleisölle on
tarjolla ohjelmaa laidasta lai-
taan, niin aikuisille kuin lap-
sillekin. Tarkkaa ohjelmasi-
sältöä ei vielä ole, mutta van-
haa hyväksi havaittua runkoa
noudatellaan. Mukana on to-
rikauppiaita, vanhanajan työ-
näytös, vihtahuutokauppa,
kilpailuja aikuisille ja lapsil-
le, arpajaisia, poniajelua ja
tietenkin tarjolla on makeaa
ja suolaista suuhunpantavaa.
Menneen ajan tuulahdukses-
ta pääsee nauttimaan Tyrvään
Zetoristien kyydissä. Zetoris-
tit kuljettavat vieraita Uula-
Tuotteelta tapahtuma-alueel-
le ja takaisin. Toritapahtuman
jälkeen voi hetkeksi hengähtää
ja kerätä voimia Kauvatsa-päi-
vän iltamiin, jonka avaa Kau-
vatsa-valssi ja ilta jatkuu mu-
siikin, huumorin ja tanssin
merkeissä.
Kauvatsa-päivää on ensim-
mäisen kerran vietetty vuon-
na 1984. Ideaa lähti kehitte-
lemään yrittäjäkurssilta ki-
pinän saanut Esko Nykänen,
joka edelleen on toimikun-
nassa mukana. Hän on vuo-
desta 1995 lähtien toiminut
Kauvatsa-päivää organisoi-
van toimikunnan puheenjoh-
tajana. Ira-Maaria Jalli toimii
sihteerinä, Arja Kannisto ra-
hastonhoitajana, Pekka Vaha-
mäki ja Markku Kannisto vas-
taavat toripaikkavarauksista.
Toimikuntaan kuuluvat lisäk-
si Heikki Jussila, Reijo Valin,
Jari Vuortenväli, Rauno Hei-
nola, Erkki Reunamäki, Min-
na Virtanen, Heli Simula, Satu
Virtanen ja Sari Jalli.
Vammalan ammattikoululaisissa on mestari-ainesta
Neljä oppilasta
Taitaja-kisan SM-finaaliin
Maija Latva
Rehtori Antti Lahti oli tyyty-
väinen mies kertoessaan luot-
saamansa oppilaitoksen oppi-
laiden menestyksestä. -Finaa-
leihin päässeet ovat pitkälti
suuremmista oppilaitoksista,
joten saavutuksemme on jo
nyt, ennen varsinaista !naa-
liakin upea asia, Lahti heh-
kutti. Hänen mielestään tämä
kertoo siitäkin, että Vamma-
lan ammattikoulun opettajat
ovat työstään innostuneita. Ja
innostavia. -Tämän tyyppiset
kisat lisäävät aina myös am-
matillisen koulutuksen veto-
voimaa, Lahti tietää.
Samaan aikaan Ammatti-
taidon SM-kisojen kanssa Es-
poossa järjestetään myös SA-
KUstars -kulttuurikilpailu.
Siihen lähtee Vammalasta 10
oppilasta. -Yhdessä kilpailut
tuovat Espooseen noin 1400
nuorta huippuosaajaa, Lahti
selvittää. Hän kertoo Espoon
kaupungin laittavan tapah-
tumaan viisi miljoonaa eu-
roa. -Suurtapahtumakaupun-
ki nousee Tapiolan kulttuuri-
aukiolle ja 16.4.-19.4. välisenä
aikana järjestettävään tapah-
tumaan odotetaan 60 000 ih-
mistä, Lahti kertoo.
Tapahtuman avajaisjuhlaa
vietetään 16.4. ja SAKU ry:n
puheenjohtajana rehtori Antti
Lahtikin pitää juhlassa terveh-
dyspuheen. Hänen jälkeen-
sä suurtapahtuman avaa joko
presidentti Tarja Halonen tai
pääministeri Matti Vanhanen.
-Oma puheeni on ainakin vä-
rikäs, ei mikään virkamiespu-
he, Lahti paljastaa.
Hääkakkuja ja
vuolukivitakkoja
Vammalan ammattikoulun
oppilaista Johannes Nieminen
kilpailee kivityön !naalissa,
Miikka Mäkinen koneistuk-
sen !naalissa, Olli Salmi levy-
ja hitsaustyössä ja Liisa Leh-
tinen kondiittorialan !naalis-
sa. Heidän lisäkseen artesaa-
ni, kultaseppäopiskelija Laura
Nissi osallistuu ammattinäy-
tökseen.
Oppilaat saavat tietää etu-
käteen 70 prosenttia !naali-
tehtävästä, loput selviää vas-
ta paikan päällä. Esimerkiksi
levy- ja hitsaustyössä raken-
netaan tuulimylly, kivityössä
vuolukivitakka ja kondiittori-
kilpailijat tekevät ainakin nel-
jäkerroksisen hääkakun, suk-
laakorin ja sokerityön.
Musiikkia ja
kuvataidetta
SAKUstars -kulttuurikilpai-
luun Vammalan käsi- ja tai-
nen, Tero Pelto-Knuutila, Vil-
ma Simonen, Tuomas Tuo-
maala ja Miikka Vettenranta.
Osa edellämainituista kuuluu
oppilaitoksen omaan bändiin
ja kilpailussa he esittävät itse
tekemänsä kappaleen. -Nimeä
bändillä ei ihan vielä ole, mut-
ta meininki on hyvä, kertoo
porukkaa luotsaava asunto-
lanvalvoja Elina Koivuniemi.
Musiikillisen osaamisen li-
säksi Vammalan oppilaita kil-
pailee ainakin kuvataiteessa ja
korujen valmistuksessa.
Taitaja -"nalistit Miikka Mäkinen (vasemmalla), Olli Salmi, Liisa Lehtinen ja Johan-
nes Nieminen ovat jo nyt saavuttaneet paljon.
deteollisesta oppilaitoksesta
osallistuvat Joel Honkala, El-
la Jaakkola, Elina Konttinen,
Jonna Kuittinen, Laura Oja-
”
Oma puheeni on ainakin
värikäs, ei mikään
virkamiespuhe.
Rehtori Antti Lahti
Liisa Lehtinen on
harjoitellut ahkerasti
Kondiittorialan finaaliin
Vammalan ammattikou-
lusta selvinnyt mouhijär-
veläinen Liisa Lehtinen on
harjoitellut ahkerasti opet-
tajansa Tuula Selinin kans-
sa. -Koska Liisa on leipu-
ri-kondiittorilinjalla vasta
toista vuotta, niin opetus-
ohjelmassa ei vielä ole ollut
konditoriatöitä. Ne tulevat
vasta kolmantena vuonna,
Tuula Selin selvittää. Sitä
ei kyllä uskoisi, kun opet-
taja ja oppilas esittelevät
harjoitustöitään. No, on-
han Liisalla loistava opet-
tajakin, leipuri-kondiitto-
rialan ammattiopettajalla
on nimittäin itsellään kon-
diittorimestarin erikoisam-
mattitutkinto.
Liisa kertoo, että Tuula
on hyvä, mutta myös vaa-
tiva opettaja. Tuula puoles-
taan luonnehtii Liisaa hy-
väksi oppilaaksi, jolla on
luonnostaan taito hyppy-
sissä.
Kilpailussa Liisan tulee
tehdä ainakin neljäkerrok-
sinen hääkakku, suklaa-
kori try#eleillä, sokerityö,
eksklusiivisia marjakori-
leivoksia ja täytekakkuja
sekä hyydykekakku. Lii-
sa ja Tuula paljastavat mi-
nulle suuren salaisuuden
ja näyttävät suunnitelmi-
aan hääkakun koristelus-
ta. Harmi, etten voi kertoa
enempää tässä vaiheessa.
Jotakin upeaa, herkkää ja
kaunista se kuitenkin on.
Leipuri-kondiittorien opettaja, kondiittorimesta-
ri Tuula Selin (vasemmalla) opastaa Liisa Lehtistä
suklaakorin valmistuksessa.
Nenä tarkkana näytössä:
Asunnon haju on hälytysmerkki
suntoa ostaessa kannattaa
olla tarkkana. Heti sisälle as-
tuttaessa haistele, onko asun-
nossa ummehtunutta hajua.
Maakellarimainen tai pistävä
haju kertoo usein jonkinlai-
sesta kosteusvauriosta, tunk-
kainen ilma huonosta ilman-
vaihdosta. -Kosteusvaurio on
yleensä talon rakenteiden si-
sällä, jolloin päällepäin ei vält-
tämättä näy mitään, kertoo
rakennustekninen asiantunti-
ja Tuula Syrjänen Allergia- ja
Astmaliitosta.
Kosteus- ja homevauriot
ovat suurin syy asuntokaup-
pariitoihin. Hurjimpien arvi-
oiden mukaan jopa puolessa
Suomen asunnoista on jon-
kinasteisen kosteus- ja home-
vaurio. Varmaa on, että ongel-
mia on paljon. Kosteusvauriot
aiheuttavat asukkaille ikäviä
oireita, esimerkiksi jatkuvaa
%unssaa ja astmaa. Vaurion
löytäminen voi olla hankalaa
ja aikavievää, samoin sen kor-
jaaminen.
Hajun puuttuminen ei vali-
tettavasti takaa kosteusvaurio-
tonta asuntoa: homeet ja bak-
teerit eivät aina haise tai nii-
den hajua on vaikea tunnistaa.
Kiinnitä kuitenkin huomiota
ilmanraikastimien käyttöön
tai vastamaalattuihin seiniin:
raikastimella tai maalinkat-
kulla saadaan homeenhaju ja
-jäljet piiloon. Mikrobiperäi-
set hajut voivat myös vaihdel-
la ajankohdan mukaan.
Kerrostalossa
kylpyhuone tärkein
-Turvallisinta on hankkia
asunto kerrostalosta maan-
pinnan yläpuolelta mutta ei
ylimmästä kerroksesta, kertoo
Tuula Syrjänen. -Näin välttää
talon perustuksiin mahdolli-
sesti valuvista vesistä ja huo-
nosta salaojituksesta tulevat
ongelmat eikä vuotava katto-
kaan haittaa.
Kerrostaloasunnossa tär-
keintä on tarkistaa kosteiden
tilojen kunto. Kylpyhuone
kannattaa tutkia tarkasti: mil-
loin seinät ja lattiat on laatoi-
tettu. Uusissa tai putkiremon-
toiduissa asunnoissa vesie-
risteet ovat useimmiten kun-
nossa, mutta vanhemmista
remonteista kannattaa hank-
kia lisätietoja. Onko remontin
tehnyt ammattilainen? Onko
joku tarkistanut vesieristeet?
Onko lattian kaato suunnattu
kohti lattiakaivoa? Miten vesi-
kalusteet on asennettu?
Vesivahingot yleisiä
Vesivahingot ovat melko ylei-
siä, siksi on hyvä aina tarkis-
taa kaikki katto-, seinä-, ja lat-
tiapinnat kosteusjälkien varal-
ta. Näkyykö jälkiä kosteudes-
ta, hilseileekö maali tai ovatko
pinnoitteet tai saumaukset
kuprulla, tummuneet tai rik-
ki? Jos asunnossa on ollut ve-
sivahinko ja sen jälkeen tehty
korjauksia, kuka ne on tehnyt
ja miten? Onko kaikki mik-
robien saastuttama materiaali
varmasti vaihdettu?
-Toinen tärkeä asia on il-
manvaihto, Syrjänen muis-
tuttaa. -Makuuhuoneissa ja
olohuoneissa pitäisi olla kor-
vausilmaventtiilit joko ulko-
seinässä tai ikkunoissa. Niistä
saadaan raikasta ilmaa sisään.
Jos talossa on kokonaan
koneellinen ilmanvaihtojär-
jestelmä, tuloilmaventtiilit
ovat sisäseinissä. Keittiössä,
kylpyhuoneessa, saunatiloissa
ja vaatehuoneessa on poisto-
venttiili. Sen toiminta on help-
po tarkistaa A4-kokoisella pa-
perilla. Paperin pitää pysyä
venttiilissä kiinni, kun se ase-
tetaan venttiilin eteen. Silloin
ilmaa poistuu riittävästi.
Omakotitalon
perustukset ja katto
Omakotitalossa on enemmän
tarkastettavaa. Jo ulkona kan-
nattaa tarkistaa tietyt asiat.
Onko katto kunnossa, ovatko
räystäät riittävän leveät, toimi-
vatko rännit ja onko ikkunat
hyvin pellitetty. Perustuksista
ja alapohjasta johtuvat sisäil-
maongelmat ovat valitettavan
yleisiä, joten kannattaa tutus-
tua huolella näihin rakentei-
siin vaikuttaviin tekijöihin.
Viettääkö maa rakennuksesta
poispäin vai valuvatko kaikki
sadevedet rakennukseen päin
ja kastelevat perustukset? On-
ko rakennuksessa salaojia ja
niiden tarkistuskaivoja? Ovat-
ko sokkelit ehjät ja riittävän
korkealla maanpinnasta? On-
ko tuulettuvassa alapohjassa
tuuletusluukkuja?
Älä luota
kuntotarkastukseen
Myytävänä olevissa omako-
titaloissa on usein tehty kun-
totarkastus, mutta se ei ole tae
talon kunnosta. -Kuntotarkas-
tuksessa ei löydy juuri koskaan
hometta tai mikrobiologista
vauriota, koska tarkastukset
tehdään pääasiassa aistinva-
raisesti rakenteita rikkomatta,
Syrjänen muistuttaa.
Kuntotarkastukseen on saa-
tettu kirjata riskejä, kuten esi-
merkiksi alapohjan tuuletus-
luukkujen tukkiminen, mutta
asunnon ostajan täytyy tietää,
että se on huono asia, koska
näin alapohjan kuntoa ei pääs-
tä tarkastamaan. Kuntotarkas-
tusraportti kannattaakin käydä
läpi asiantuntijan kanssa, jotta
varmasti ymmärtää, mitä sii-
hen kirjatut riskit tarkoittavat.
TÄNÄÄN
Päiväkeskuksessa
naapurikahvit
Huittisten päiväkeskuksessa
juodaan tänään naapurikahvit
ja kahvittelun välissä on luvas-
sa yhteislaulua JunnoVälimaan
johdolla. Kello 14 alkavassa ti-
laisuudessa soi myös haitari.
Tunnelmointia Säkylässä
Huittisten musiikkiopisto jär-
jestää tulevana sunnuntai-
na selloleirin päätöskonsertin
Säkylän Pihlavassa. Konsert-
ti, johon on vapaa pääsy, alkaa
kello 16.
Maanantaina on luvassa
tunnelmointia lyömäsoitti-
milla Säkylän kirkossa kel-
lo 18.
Soittajat ovat Tampereen
konservatoriosta.
60 vuotta huipulla
Ahvenainen
hanureineen
Huittisiin
Risto Ryti - salissa kuullaan
tulevana sunnuntaina hanu-
rilegenda Veikko Ahvenaisen
60 – vuotta huipulla konsertti.
Mestarin lisäksi lavalla näh-
dään Carina Nordlund Ruot-
sista ja Huittisten Harmonik-
kakerho. Konsertti liittyy Ah-
venaisen laajaan kiertueeseen
Suomessa, Ruotsissa ja USA:
ssa.
Konsertissa kuullaan mo-
nia Veikon ikivihreitä sävel-
lyksiä vuosien varrelta kuten
Tavallinen tyttö, Tango Ama-
zonas, Muistoja Marseillesta,
Takametsien kaipuu sekä mui-
ta harmonikan ikivihreitä.
Ohjelmassa kuullaan myös
Malmstenin, Vesterisen ja
Godzinskyn sävellyksiä. Veik-
ko teki paljon yhteistyötä
Malmstenin ja Godzinskyn
kanssa ja hän tunsi Vesterisen
hyvin.
Väliajalla yleisö voi tutus-
tua Ahvenaisen laajaan levy-
tystuotantoon.
Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32