10
Keskiviikko maaliskuun 19. 2008
T
ämän vuoden alusta astui voimaan uusi lasten-
suojelulaki, joka korostaa lapsen hyvinvointia
puuttumalla mahdollisimman varhain ongel-
matilanteisiin. Korostetaan ennaltaehkäisevän työn tär-
keyttä.. On puututtava lapsen hätään ennen kuin kor-
jaamattomia vahinkoja pääsee syntymään. Vastuu on
meillä kaikilla lähimmäisinä. Jos minä naapurina tai ys-
tävänä näen, että lapsi kärsii, velvolisuuteni on ilmoit-
taa siitä viranomaisille, jotta asioihin voidaan puutua
ajoissa. Suurin vastuu on kuitenkin sosiaali- ja terveys-
viranomaisilla samoin kuin koululaitoksella.
Kun perheeseen odotetaan lasta, ja lapsi syntyy, tur-
vaverkon luovat lapsen ympärille äitiys- ja lastenneu-
volat. Lähes jokainen perhe käyttää neuvolapalveluja.
Haastetta on niiden perheiden kohdalla, jotka eivät
niitä käytä. Työhönsä paneutunut ja lapsesta välittävä
terveydenhoitaja tekee kotikäynnin nähdäkseen, miten
kodissa voidaan. Toivon, että työaikaa annetaan riittä-
västi kotikäyntityöhön. Vierailu kodissa antaa parem-
man kuvan lapsen voinnista kuin vastaanotolla käynti.
Ongelmana saattaa myös olla se, että on vaikea ottaa
puheeksi vaikeita asioita, mutta niin on kuitenki teh-
tävä, kun lapsen hyvinvoinnista on kysymys. Suomes-
sa on maailman huippuluokkaa oleva neuvolahenkilö-
kunta.
Jos lapsi siirtyy päivähoitoon, nähdään häntä ja per-
hettä lähes päivittäin ja voidaan havaita, jos lapsi kär-
sii. Taas tarvitaan rohkeutta puuttua kipeisiin asioihin.
Näin varmasti tehdäänkin. Käydessäni lapenlapseni
kanssa usein leikkimässä päiväkodin pihassa, näin ilok-
seni, kuinka lapsia hoidosta pois haettaessa lähes jokai-
sen vanhemman kanssa keskusteltiin päivän kuulumi-
sista. Tunnelma oli aito ja lämmin.
Koulumaailman ongelmat ovat puhuttaneet meitä tääl-
lä Vammalassa. Erityisopetusta saadaan liian vähän,
koulukuraattoritoimintaa on liian vähän. Lapset jou-
tuvat työskentelemään ylisuurissa luokissa. Esimerk-
kinä tästä on sellainen yhdistetty kolmas ja neljäs luok-
ka, jossa opiskelee 24 lasta. Luku on aivan liian suuri,
etenkin kun nämä luokka-asteet ovat kyseessä. Kolmas
luokka vaatii lapselta paljon uuden oppimista. Alakoulu
muuttuu ”oikeaksi” kouluksi, jossa on tehtävä työtä. Jos
lapsella on lahjoja ja kotona valvotaan lapsen koulun-
käyntiä, lapsi selviää. Jos on oppimisvaikeuksia ja kou-
lunkäynti jää liiaksi lapsen pienille hartioille, voi olla,
että koulunkäyntivaikeudet alkavat. Ja nämä vaikeudet
saattavat seurata mukana kaikki kouluvuodet ja vakeut-
tavat elämää myös aikuisena.
Perusopetuslaki säätää oppilashuollosta ja kodin ja
koulun yhteistyöstä. Vastuu on opetus-, sosiaali- ja
terveystoimien yhteinen. Meillä Vammalassa oli muu-
tama vuosi sitten ”Vanhempain koulu”-hanke, jossa
koottin yhteen voimavaroja ja luotiin yhteistyömalle-
ja. Nykyisen ”Perhe on paras” hankkeen tuotoksena
on esimerkiksi luotu malli, jossa ohjataan toimimaan
tilanteissa, joissa lasta tai perhettä uhkaa väkivalta.
Mallissa on konkreettisia ohjeita, miten asiohin voi-
daan puuttua. Paljon on tehty , mutta paljon on vielä
tehtävä, jotta lapsistamme kasvaisi tasapainoisia, on-
nellisia aikuisia.
Vastuu on meillä kaikilla aikuisillal
Pirkko Lahtinen
Lasten-
suojelusta
Pirkanmaa haluaa
valtiolta rahoitusta
Nokian vesikriisiin
Pirkanmaan maakuntahalli-
tus esittää valtionvarainmi-
nisteriölle, että Nokian kau-
pungille varaudutaan osoit-
tamaan rahoitusavustusta
vesijohto-onnettomuudesta
aiheutuneisiin ylimääräisiin
kustannuksiin valtion lisä-
talousarviokäsittelyn yhtey-
dessä.
Valtio on osallistunut mo-
nin viranomaistoimin No-
kian vesikriisin helpotta-
miseen ja tilanteen selvittä-
miseen. Tästä avusta, joka
muun muassa mahdollisti
puhtaan veden hätäapujake-
lun, kaupunkilaiset ovat ol-
leet kiitollisia.
Kaikkia onnettomuuden
kustannuksia ja vaikutuksia ei
kuitenkaan ole voitu vielä las-
kea.
Helmikuun loppuun men-
nessä hyvitysten ja kaupungin
omien toimintojen kassavai-
kutukset ovat olleet noin 2,6
miljoonaa euroa.
Kaupungin maksettavaksi
tulevien vahingonkorvausten
määrän on arvioitu nousevan
2-3 miljoonaan euroon. Näin
olleen vesikriisin Nokian kau-
pungille aiheuttamat taloudel-
liset vahingot olisivat koko-
naisuudessaan noin 5-6 mil-
joonaa euroa.
Tarkempi arvio tästä on
saatavissa maaliskuun aikana.
Kehitysvammaisten mittavat kisat
Tuhatta urheilijaa
odotetaan Huittisiin
Suomen kaikkien aikojen suu-
rimpaan kehitysvammaisten
urheilutapahtumaan Huitti-
siin odotetaan jopa tuhatta ur-
heilijaa sekä 200-300 valmen-
tajaa ja huoltajaa ensi kesä-
nä. Special Olympics pohjois-
maiset kisat (SONG - Special
Olympics Nordic Games) jär-
jestetään 6.-8. kesäkuuta.
-Suuren
suomalaisjou-
kon lisäksi vieraita odotetaan
Ruotsista, Tanskasta, Norjasta,
Islannista, Färsaarilta, Saksasta
sekä Itävallasta, Suomen Kehi-
tysvammaisten Liikunta ja Ur-
heilu ry:n valmennuspäällikkö
Lassi Korhonen sanoo.
Tapahtumassa kilpaillaan
bocciassa, gol!ssa, jalkapallos-
sa, judossa, lentopallossa, rat-
sastuksessa, salibandyssä, uin-
nissa ja yleisurheilussa. Urhei-
lijat majoitetaan kouluille.
Järjestelyistä vastaa Suo-
men Kehitysvammaisten Lii-
kunta ja Urheilu ry (SKLU)
yhdessä Huittisten kaupungin
sekä paikallisten urheiluse-
urojen ja yhdistysten kanssa.
Paikalla häärii noin 250 va-
paaehtoistyöntekijää.
-Mukaan on jo ilmoittau-
tunut 26 seuraa, yhdistystä se-
kä järjestöä ja lisää on tulos-
sa, Huittisten kaupungin va-
paa-aikatoimensihteeri Teuvo
Munkki kertoo.
Avajaiset järjestetään Huit-
tisten keskustassa perjantai-
iltana. Avajaisiin kuuluvat
marssi, kisatulen sytytys, kisa-
vala sekä kisalipun nosto. Ys-
tävyysjuhla järjestetään lauan-
tai-iltana.
Päättäjäisiä vietetään kes-
kusurheilukentällä sunnun-
taina.
Mitali ja menestys
tavoitteena
SONG-kisoihin osallistuvat
myös ratsastaja Jasmin Blo-
mander Huittisista ja lento-
palloilija Marko Saarinen Eu-
rasta. Molemmat ovat Shang-
hain maailmankisojen kävi-
jöitä.
Jasmin osallistui myös vii-
meksi vuonna 2006 järjestet-
tyihin SONG -kisoihin Ruot-
sin Uddevallassa, jossa muka-
na oli noin 600 urheilijaa.
Jasmin Blomander sanoo
mitalin olevan tärkein tavoi-
te, vaikka samalla muistuttaa-
kin, että tärkeintä ei ole voit-
to vaan osallistuminen. Hän
pitää tärkeänä myös sitä, että
kisoissa tapaa muita ihmisiä.
Jasmin harjoittelee kaksi ker-
taa viikossa, joskus kolmekin
kertaa.
Marko Saarinen on yk-
si lentopallojoukkueen har-
voista uusista pelaajista. Val-
mennusryhmään noussut
Marko on saanut potkua ke-
hittymiselleen lentopallovä-
en hyvin tuntemalta Jouni
Parkkalilta.
-Tekniikka on kehittynyt ja
olen oppinut lyömään, Marko
arvio kehittymistään.
Lentopallo on uni!ed-ur-
heilua, jossa kehitysvammai-
set ja vammattomat partne-
rit muodostavat joukkueen.
Uni!ed-kilpailuissa kehitys-
vammaisen urheilijan ja vam-
mattoman partnerin tulee ol-
la taitotasoltaan samantasoisia
ja mieluummin samanikäisiä.
Kilpailussa palkitaan sekä ke-
hitysvammaiset urheilijat että
partnerit. Huittisiin on tulos-
sa lentopallojoukkueet Sak-
sasta ja Itävallasta.
Kennedyn sisar perusti
Special Olympics on kansain-
välinen, ympärivuotista urhei-
lutoimintaakehitysvammaisille
henkilöille organisoiva järjes-
tö. Järjestön perusti presidentti
Kennedyn sisar Eunice Kenne-
dy Shriver vuonna 1968.
Järjestön toiminta on sit-
temmin laajentunut yli 150
maahan eri puolille maailmaa.
Toiminnan piirissä liikkuu yli
kaksi ja puoli miljoonaa kehi-
tysvammaista urheilijaa har-
rastaen, valmentautuen ja kil-
paillen 30 eri lajissa.
-Suomessa toimintaa on
ollut vuodesta 1991 lähtien,
SKLU:n valmennuspäällikkö
Lassi Korhonen kertoo.
-Tarkoitus on tarjota kil-
pailutoimintaa kaikille kehi-
tys- tai tulostasosta riippu-
matta. Tasoluokittelun avul-
la pyritään antamaan kaikille
mahdollisuus laadukkaaseen
kilpailuun.
Tasoluokittelusta ja sen
merkityksestä lopputuloksiin
Korhonen sanoo esimerkkinä
100 metrin juoksun, jossa voi-
ton voi viedä 18 sekunnin ajal-
la ja pronssille tulla 13 sekun-
nin ajalla.
Suomessa Special Olympics
-toiminnasta vastaa Suomen
Kehitysvammaisten Liikunta
ja Urheilu ry (Special Olym-
pics Finland).
Lentopalloilija Marko Saarinen, valmennuspäällikkö Lassi Korhonen ja ratsastaja Jas-
min Blomander valmistautuvat kisoihin mutta myös menestymiseen siellä.
SONG -kisapaikat Huittisissa
boccia
ympäristöpuisto
golf
avoin
jalkapallo Pellonpuisto ja keskusurheilukenttä
judo
Lauttakylän lukio
lentopallo Kuninkainen
ratsastus
Huittisten ratsastuskeskus
salibandy Huhkolinna
uinti
uimahalli
yleisurheilu keskusurheilukenttä
Pyhäjärvi Vpl esillä museossa
Tyrvään seudun museossa on
avattu näyttely, jossa esitellään
Viipurin läänin Pyhäjärven
entisiä vaikuttajia. Näyttelyn
avasi huittislainen, mutta pe-
sunkestävä pyhäjärveläinen,
Reino Äikiä, jonka avajaisis-
sa esittämiä muisteloita tässä
lainataan.
Pyhäjärven pitäjä sijaitsi
itäisellä Karjalan Kannaksel-
la, Laatokan rannalla, Käki-
salmen kaupungin eteläpuo-
lella. Keskellä pitäjää oli jär-
vi, mikä on lainannut nimen-
sä koko pitäjälle. Pyhäjärvi
oli hevosenkengän muotoi-
nen, kirkasvetinen ja syvä.
Järveen työntyvällä niemellä
seisoi uljaana kirkko, jonka
kellojen kumahdukset tyyni-
nä kesäiltoina kantautuivat
pitäjän äärimmäisille peru-
koille asti.
Pyhäjärven pitäjän naapu-
rina pohjoisessa oli Käkisal-
men maalaiskunta ja hiukan
kauempana Käkisalmen kau-
punki.
Kaupungin keskustaan ker-
tyi kirkolta matkaa kolmisen-
kymmentä kilometriä. Käki-
salmessa käytiin ostoksilla ja
kerran vuodessa - helmikuus-
sa markkinoilla.
Käkisalmi oli myös pyhä-
järveläisten koulukaupunki.
Käkisalmen yhteiskoulusta,
myöhemmin yhteislyseosta,
keväisin valkolakkinsa saa-
neiden joukossa oli joka vuo-
si keskimäärin yksi pyhäjärve-
läinen. Viimeisenä rauhan ke-
väänä v. 1939 heitä oli ennä-
tysmäärä, peräti neljä.
Pyhäjärven läntinen naa-
puri oli Räisälä. Räisälässä
oli kansanopisto, missä mo-
ni pyhäjärveläinen neitonen
tai nuorukainen kävi täyden-
tämässä tietojaan ja taitojaan,
joille kansakoulu oli luonnut
pohjan.
Etelässä Pyhäjärven naa-
purina oli Sakkola, joka var-
sinkin urheilussa antoi Py-
häjärvelle tasapäisen vastuk-
sen. Monet ottelut Sakkolan
Jäntevän ja Pyhäjärven Kai-
un välillä, sekä hiihtoladuil-
la, että yleisurheilussa oli-
vat jännittäviä kuin Suomi-
Ruotsi maaotteluissa. Paini
oli kuitenkin sellainen urhei-
lulaji, jossa Pyhäjärvi ei löy-
tänyt kunnon vastusta Kan-
nakselta.
Idässä Pyhäjärvi rajoittui
koko pituudeltaan eli 42 km:
n matkalla Laatokkaan. Tä-
män Euroopan suurimman
järven, jonka toista rantaa ei
näkynyt, Laatokan rannal-
la oli kuusi Pyhäjärven ky-
lää. Yksi näistä, Sortanlah-
ti, oli enemmän kuin kylä.
Se oli asutustaajama ja kaup-
papaikka, jossa oli myös-
kin Laatokan paras satama.
Sortanlahden edustalla Laa-
tokassa sijaitsi myöskin Py-
häjärven pitäjään kuulu-
nut Konevitsan saari, jossa
on vuonna 1392 perustettu
kreikkalaiskatolinen munk-
kiluostari. Luostari olikin
omiaan antamaan Pyhäjär-
velle eksoottista väriä. Ko-
nevitsa oli suosittu kesäisten
retkien kohde. Konevitsa tu-
li myöskin tutuksi asevelvol-
lisuuttaan suorittaville py-
häjärveläisille nuorukaisil-
le, sillä Konevitsassa majaili
myöskin RT-3 eli rannikko-
tykistön yksikkö.
Pyhäjärvellä oli 44 kylää,
näistä suurin oli kirkonky-
lä nimeltään Pyhäkylä. Ky-
listä useimmat olivat vesis-
töjen rannalla- itse asiassa
kylistä vain kaksi ei tavan-
nut järven tai Laatokan ran-
taa. Suurimman järven- Py-
häjärven rannalla oli 15 ky-
lää. Toiseksi suurin järvi oli
nimeltään Kiimajärvi, kol-
manneksi suurin Yläjärvi.
Näiden lisäksi oli lukuisa
joukko pienempiä järviä ja
lampia. Viimeksi mainituis-
ta merkillisin oli harvinaisen
kaunis kristallinkirkkaasta
vedestään kuuluisa laskujoe-
ton Kuoppalampi, jota hyvin
olisi voinut järveksikin sa-
noa, sille kun kertyi ympä-
rysmittaa 8 kilometriä.
Pyhäjärvi oli vankka ja
vakavarainen maatalouspitä-
jä. Teollisuus rajoittui muu-
tamaan myllyyn, sahaan,
nahka – ja puusepänverstaa-
seen. Käsityöläisiä - räätä-
leitä, suutareita, seppiä, kir-
vesmiehiä, nikkareita, muu-
rareita, maalareita ja salvu-
reita- oli pitäjässä runsaasti
omasta takaa.
Kalastus oli tärkeä elin-
keino ja sitä harjoitettiin niin
Laatokassa kuin pitäjän mo-
nissa järvissä. Pyhäjärven tär-
kein kala oli muikku, Pyhäjär-
ven murteella molkki tai rää-
pys. Parhaina muikkuvuosina
saattoi Pyhäjärven jäällä ah-
keroida samaan aikaan jopa
12 talvinuottakuntaa ja saa-
lista riitti kaikille. Laatokan
tärkeimmät kalat olivat lohi
ja siika.
Pyhäjärven 8000 asuk-
kaasta vajaat parisataa oli or-
todokseja, muut luterilaisia.
Pyhäjärvellä ei koskaan en-
nen talvisotaa ollut venäläistä
asutusta, ei historiallisena ai-
kana eikä sitä ennen. Pyhäjär-
vi oli – näin voi varmuudella
sanoa – ikivanhaa karjalaista
asuma-aluetta. Niin ortodok-
sit kuin luterilaisetkin olivat
yhtä ja samaa Karjalan hei-
moa, vaikkakin olosuhteiden
pakosta satoja vuosia sitten
kahden uskonnon rajamailla
joutuneet eri uskontojen lei-
riin. Ortodoksit olivat Pyhä-
järvellä vanhempaa kerros-
tumaa, luterilaiset pyhäjärve-
läisten esi-isät olivat muutta-
neet Pyhäjärvelle pääasiassa
1500-luvun lopulla ja 1600-
luvulla. 1800-luvun loppu-
puolella Pyhäjärvelle muutti
Uudeltamaalta ja Etelä-Poh-
janmaalta muutamia kym-
meniä perheitä.
Pyhäjärvellä oli Kannak-
sen kuuluisin lahjoitusmaa-
hovi Taubilan kartano, pyhä-
järveläisittäin Tuovilan ho-
vi. Sen omisti vuodesta 1918
lähtien kauppaneuvos Karl
Fazer. Sama Karl Fazer, jon-
ka nimikirjoitus on yhä vie-
lä suklaalevyjen päällyspa-
perissa.
Kun jatkosodan aikana Py-
häjärvi oli vallattu takaisin ja
kun asukkaat olivat palanneet
kotipaikoilleen - toiset sodal-
ta säästyneisiin kotitaloihin-
sa, toiset entisten kotinsa rau-
nioille pidettiin kirkon rau-
nioilla kiitosjumalanpalvelus
7.6.1942.
Toisen kerran pyhäjärve-
läiset joutuivat jättämään ko-
tinsa ja kotiseutunsa vuon-
na 1944. Virallinen matkai-
lu entiselle kotiseudulle alkoi
vuonna 1990. Pyhäjärvijuhlat
pidettiin kirkkoaholla 1998.
Useita satoja kotiseutumatko-
ja on tehty viime vuosien aika-
na kotiseudulle.
Pyhäjärven
viimeiseen
kunnanvaltuustoon kuuluivat
kauppias Mikko Lappalainen,
opettaja Vihtori Haapasalo,
maanviljelijä Juho Pärssinen
(Tiitua), maanviljelijä Juho
Pärssinen (Puikkoinen), mais-
teri ImpiWiika, kansanedusta-
ja Matti Pärssinen, herrastuo-
mari Matti Viskari, maanvil-
jelijä Juho Äijö, maanviljelijä
Heikki Musakka, opettaja Ot-
to Karjalainen, kauppias Vil-
jo Hämäläinen, kassanhoitaja
Eino Äijö, maanviljelijä Heik-
ki Inkinen, kamreeri Lau-
ri Pitkänen, maanviljelijä Ju-
ho Kaasalainen, kassanhoitaja
Juho Äikiä, maanviljelijä Tuo-
mas Kaasalainen, maanviljeli-
jä Aapro Luukkanen muurari
Tobias Huppunen.
Valtuuston viimeisenä pu-
heenjohtajana toimi opettaja
Vihtori Haapasalo. Viimei-
seen kunnallislautakuntaan
kuuluivat puheenjohtajana
Matti Pärssinen ja jäseni-
nä Juho Pärssinen, Tuomas
Kaasalainen, Juho Äikiä, Ar-
mas Savolainen ja Lauri Sir-
kiä.
Vuonna 1865 perustettu
Pyhäjärven kunta lopetettiin
Vammalassa pidetyssä koko-
uksessa 25.9.1948.
Pyhäjärveltä valittiin kun-
nan olemassaolon aikana usei-
ta kansanedustajia: Antti Kaa-
salainen 1909-1910, Oskari
Vuorivirta 1910, Esko Oranen
1910-1913, Väinö Kaasalainen
1933-1938 ja 1951-1955, Matti
Pärssinen 1939-1944 ja 1945-
1947, Enok Pusa 1945-1957,
Jalmari Pusa 1948-1950, Nes-
tori Kaasalainen 1951-1971,
Vieno Eklund 1983-1986.
Tällä hetkellä istuvista kanan-
edustajista Antti Kaikkonen
omaa pyhäjärveläiset suku-
juuret.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32