Page 10 - Alueviesti_12

10

Keskiviikko maaliskuun 19. 2008

T

ämän vuoden alusta astui voimaan uusi lasten-

suojelulaki, joka korostaa lapsen hyvinvointia

puuttumalla mahdollisimman varhain ongel-

matilanteisiin. Korostetaan ennaltaehkäisevän työn tär-

keyttä.. On puututtava lapsen hätään ennen kuin kor-

jaamattomia vahinkoja pääsee syntymään. Vastuu on

meillä kaikilla lähimmäisinä. Jos minä naapurina tai ys-

tävänä näen, että lapsi kärsii, velvolisuuteni on ilmoit-

taa siitä viranomaisille, jotta asioihin voidaan puutua

ajoissa. Suurin vastuu on kuitenkin sosiaali- ja terveys-

viranomaisilla samoin kuin koululaitoksella.

Kun perheeseen odotetaan lasta, ja lapsi syntyy, tur-

vaverkon luovat lapsen ympärille äitiys- ja lastenneu-

volat. Lähes jokainen perhe käyttää neuvolapalveluja.

Haastetta on niiden perheiden kohdalla, jotka eivät

niitä käytä. Työhönsä paneutunut ja lapsesta välittävä

terveydenhoitaja tekee kotikäynnin nähdäkseen, miten

kodissa voidaan. Toivon, että työaikaa annetaan riittä-

västi kotikäyntityöhön. Vierailu kodissa antaa parem-

man kuvan lapsen voinnista kuin vastaanotolla käynti.

Ongelmana saattaa myös olla se, että on vaikea ottaa

puheeksi vaikeita asioita, mutta niin on kuitenki teh-

tävä, kun lapsen hyvinvoinnista on kysymys. Suomes-

sa on maailman huippuluokkaa oleva neuvolahenkilö-

kunta.

Jos lapsi siirtyy päivähoitoon, nähdään häntä ja per-

hettä lähes päivittäin ja voidaan havaita, jos lapsi kär-

sii. Taas tarvitaan rohkeutta puuttua kipeisiin asioihin.

Näin varmasti tehdäänkin. Käydessäni lapenlapseni

kanssa usein leikkimässä päiväkodin pihassa, näin ilok-

seni, kuinka lapsia hoidosta pois haettaessa lähes jokai-

sen vanhemman kanssa keskusteltiin päivän kuulumi-

sista. Tunnelma oli aito ja lämmin.

Koulumaailman ongelmat ovat puhuttaneet meitä tääl-

lä Vammalassa. Erityisopetusta saadaan liian vähän,

koulukuraattoritoimintaa on liian vähän. Lapset jou-

tuvat työskentelemään ylisuurissa luokissa. Esimerk-

kinä tästä on sellainen yhdistetty kolmas ja neljäs luok-

ka, jossa opiskelee 24 lasta. Luku on aivan liian suuri,

etenkin kun nämä luokka-asteet ovat kyseessä. Kolmas

luokka vaatii lapselta paljon uuden oppimista. Alakoulu

muuttuu ”oikeaksi” kouluksi, jossa on tehtävä työtä. Jos

lapsella on lahjoja ja kotona valvotaan lapsen koulun-

käyntiä, lapsi selviää. Jos on oppimisvaikeuksia ja kou-

lunkäynti jää liiaksi lapsen pienille hartioille, voi olla,

että koulunkäyntivaikeudet alkavat. Ja nämä vaikeudet

saattavat seurata mukana kaikki kouluvuodet ja vakeut-

tavat elämää myös aikuisena.

Perusopetuslaki säätää oppilashuollosta ja kodin ja

koulun yhteistyöstä. Vastuu on opetus-, sosiaali- ja

terveystoimien yhteinen. Meillä Vammalassa oli muu-

tama vuosi sitten ”Vanhempain koulu”-hanke, jossa

koottin yhteen voimavaroja ja luotiin yhteistyömalle-

ja. Nykyisen ”Perhe on paras” hankkeen tuotoksena

on esimerkiksi luotu malli, jossa ohjataan toimimaan

tilanteissa, joissa lasta tai perhettä uhkaa väkivalta.

Mallissa on konkreettisia ohjeita, miten asiohin voi-

daan puuttua. Paljon on tehty , mutta paljon on vielä

tehtävä, jotta lapsistamme kasvaisi tasapainoisia, on-

nellisia aikuisia.

Vastuu on meillä kaikilla aikuisillal

Pirkko Lahtinen

Lasten-

suojelusta

Pirkanmaa haluaa

valtiolta rahoitusta

Nokian vesikriisiin

Pirkanmaan maakuntahalli-

tus esittää valtionvarainmi-

nisteriölle, että Nokian kau-

pungille varaudutaan osoit-

tamaan rahoitusavustusta

vesijohto-onnettomuudesta

aiheutuneisiin ylimääräisiin

kustannuksiin valtion lisä-

talousarviokäsittelyn yhtey-

dessä.

Valtio on osallistunut mo-

nin viranomaistoimin No-

kian vesikriisin helpotta-

miseen ja tilanteen selvittä-

miseen. Tästä avusta, joka

muun muassa mahdollisti

puhtaan veden hätäapujake-

lun, kaupunkilaiset ovat ol-

leet kiitollisia.

Kaikkia onnettomuuden

kustannuksia ja vaikutuksia ei

kuitenkaan ole voitu vielä las-

kea.

Helmikuun loppuun men-

nessä hyvitysten ja kaupungin

omien toimintojen kassavai-

kutukset ovat olleet noin 2,6

miljoonaa euroa.

Kaupungin maksettavaksi

tulevien vahingonkorvausten

määrän on arvioitu nousevan

2-3 miljoonaan euroon. Näin

olleen vesikriisin Nokian kau-

pungille aiheuttamat taloudel-

liset vahingot olisivat koko-

naisuudessaan noin 5-6 mil-

joonaa euroa.

Tarkempi arvio tästä on

saatavissa maaliskuun aikana.

Kehitysvammaisten mittavat kisat

Tuhatta urheilijaa

odotetaan Huittisiin

Suomen kaikkien aikojen suu-

rimpaan kehitysvammaisten

urheilutapahtumaan Huitti-

siin odotetaan jopa tuhatta ur-

heilijaa sekä 200-300 valmen-

tajaa ja huoltajaa ensi kesä-

nä. Special Olympics pohjois-

maiset kisat (SONG - Special

Olympics Nordic Games) jär-

jestetään 6.-8. kesäkuuta.

-Suuren

suomalaisjou-

kon lisäksi vieraita odotetaan

Ruotsista, Tanskasta, Norjasta,

Islannista, Färsaarilta, Saksasta

sekä Itävallasta, Suomen Kehi-

tysvammaisten Liikunta ja Ur-

heilu ry:n valmennuspäällikkö

Lassi Korhonen sanoo.

Tapahtumassa kilpaillaan

bocciassa, gol!ssa, jalkapallos-

sa, judossa, lentopallossa, rat-

sastuksessa, salibandyssä, uin-

nissa ja yleisurheilussa. Urhei-

lijat majoitetaan kouluille.

Järjestelyistä vastaa Suo-

men Kehitysvammaisten Lii-

kunta ja Urheilu ry (SKLU)

yhdessä Huittisten kaupungin

sekä paikallisten urheiluse-

urojen ja yhdistysten kanssa.

Paikalla häärii noin 250 va-

paaehtoistyöntekijää.

-Mukaan on jo ilmoittau-

tunut 26 seuraa, yhdistystä se-

kä järjestöä ja lisää on tulos-

sa, Huittisten kaupungin va-

paa-aikatoimensihteeri Teuvo

Munkki kertoo.

Avajaiset järjestetään Huit-

tisten keskustassa perjantai-

iltana. Avajaisiin kuuluvat

marssi, kisatulen sytytys, kisa-

vala sekä kisalipun nosto. Ys-

tävyysjuhla järjestetään lauan-

tai-iltana.

Päättäjäisiä vietetään kes-

kusurheilukentällä sunnun-

taina.

Mitali ja menestys

tavoitteena

SONG-kisoihin osallistuvat

myös ratsastaja Jasmin Blo-

mander Huittisista ja lento-

palloilija Marko Saarinen Eu-

rasta. Molemmat ovat Shang-

hain maailmankisojen kävi-

jöitä.

Jasmin osallistui myös vii-

meksi vuonna 2006 järjestet-

tyihin SONG -kisoihin Ruot-

sin Uddevallassa, jossa muka-

na oli noin 600 urheilijaa.

Jasmin Blomander sanoo

mitalin olevan tärkein tavoi-

te, vaikka samalla muistuttaa-

kin, että tärkeintä ei ole voit-

to vaan osallistuminen. Hän

pitää tärkeänä myös sitä, että

kisoissa tapaa muita ihmisiä.

Jasmin harjoittelee kaksi ker-

taa viikossa, joskus kolmekin

kertaa.

Marko Saarinen on yk-

si lentopallojoukkueen har-

voista uusista pelaajista. Val-

mennusryhmään noussut

Marko on saanut potkua ke-

hittymiselleen lentopallovä-

en hyvin tuntemalta Jouni

Parkkalilta.

-Tekniikka on kehittynyt ja

olen oppinut lyömään, Marko

arvio kehittymistään.

Lentopallo on uni!ed-ur-

heilua, jossa kehitysvammai-

set ja vammattomat partne-

rit muodostavat joukkueen.

Uni!ed-kilpailuissa kehitys-

vammaisen urheilijan ja vam-

mattoman partnerin tulee ol-

la taitotasoltaan samantasoisia

ja mieluummin samanikäisiä.

Kilpailussa palkitaan sekä ke-

hitysvammaiset urheilijat että

partnerit. Huittisiin on tulos-

sa lentopallojoukkueet Sak-

sasta ja Itävallasta.

Kennedyn sisar perusti

Special Olympics on kansain-

välinen, ympärivuotista urhei-

lutoimintaakehitysvammaisille

henkilöille organisoiva järjes-

tö. Järjestön perusti presidentti

Kennedyn sisar Eunice Kenne-

dy Shriver vuonna 1968.

Järjestön toiminta on sit-

temmin laajentunut yli 150

maahan eri puolille maailmaa.

Toiminnan piirissä liikkuu yli

kaksi ja puoli miljoonaa kehi-

tysvammaista urheilijaa har-

rastaen, valmentautuen ja kil-

paillen 30 eri lajissa.

-Suomessa toimintaa on

ollut vuodesta 1991 lähtien,

SKLU:n valmennuspäällikkö

Lassi Korhonen kertoo.

-Tarkoitus on tarjota kil-

pailutoimintaa kaikille kehi-

tys- tai tulostasosta riippu-

matta. Tasoluokittelun avul-

la pyritään antamaan kaikille

mahdollisuus laadukkaaseen

kilpailuun.

Tasoluokittelusta ja sen

merkityksestä lopputuloksiin

Korhonen sanoo esimerkkinä

100 metrin juoksun, jossa voi-

ton voi viedä 18 sekunnin ajal-

la ja pronssille tulla 13 sekun-

nin ajalla.

Suomessa Special Olympics

-toiminnasta vastaa Suomen

Kehitysvammaisten Liikunta

ja Urheilu ry (Special Olym-

pics Finland).

Lentopalloilija Marko Saarinen, valmennuspäällikkö Lassi Korhonen ja ratsastaja Jas-

min Blomander valmistautuvat kisoihin mutta myös menestymiseen siellä.

SONG -kisapaikat Huittisissa

boccia

ympäristöpuisto

golf

avoin

jalkapallo Pellonpuisto ja keskusurheilukenttä

judo

Lauttakylän lukio

lentopallo Kuninkainen

ratsastus

Huittisten ratsastuskeskus

salibandy Huhkolinna

uinti

uimahalli

yleisurheilu keskusurheilukenttä

Pyhäjärvi Vpl esillä museossa

Tyrvään seudun museossa on

avattu näyttely, jossa esitellään

Viipurin läänin Pyhäjärven

entisiä vaikuttajia. Näyttelyn

avasi huittislainen, mutta pe-

sunkestävä pyhäjärveläinen,

Reino Äikiä, jonka avajaisis-

sa esittämiä muisteloita tässä

lainataan.

Pyhäjärven pitäjä sijaitsi

itäisellä Karjalan Kannaksel-

la, Laatokan rannalla, Käki-

salmen kaupungin eteläpuo-

lella. Keskellä pitäjää oli jär-

vi, mikä on lainannut nimen-

sä koko pitäjälle. Pyhäjärvi

oli hevosenkengän muotoi-

nen, kirkasvetinen ja syvä.

Järveen työntyvällä niemellä

seisoi uljaana kirkko, jonka

kellojen kumahdukset tyyni-

nä kesäiltoina kantautuivat

pitäjän äärimmäisille peru-

koille asti.

Pyhäjärven pitäjän naapu-

rina pohjoisessa oli Käkisal-

men maalaiskunta ja hiukan

kauempana Käkisalmen kau-

punki.

Kaupungin keskustaan ker-

tyi kirkolta matkaa kolmisen-

kymmentä kilometriä. Käki-

salmessa käytiin ostoksilla ja

kerran vuodessa - helmikuus-

sa markkinoilla.

Käkisalmi oli myös pyhä-

järveläisten koulukaupunki.

Käkisalmen yhteiskoulusta,

myöhemmin yhteislyseosta,

keväisin valkolakkinsa saa-

neiden joukossa oli joka vuo-

si keskimäärin yksi pyhäjärve-

läinen. Viimeisenä rauhan ke-

väänä v. 1939 heitä oli ennä-

tysmäärä, peräti neljä.

Pyhäjärven läntinen naa-

puri oli Räisälä. Räisälässä

oli kansanopisto, missä mo-

ni pyhäjärveläinen neitonen

tai nuorukainen kävi täyden-

tämässä tietojaan ja taitojaan,

joille kansakoulu oli luonnut

pohjan.

Etelässä Pyhäjärven naa-

purina oli Sakkola, joka var-

sinkin urheilussa antoi Py-

häjärvelle tasapäisen vastuk-

sen. Monet ottelut Sakkolan

Jäntevän ja Pyhäjärven Kai-

un välillä, sekä hiihtoladuil-

la, että yleisurheilussa oli-

vat jännittäviä kuin Suomi-

Ruotsi maaotteluissa. Paini

oli kuitenkin sellainen urhei-

lulaji, jossa Pyhäjärvi ei löy-

tänyt kunnon vastusta Kan-

nakselta.

Idässä Pyhäjärvi rajoittui

koko pituudeltaan eli 42 km:

n matkalla Laatokkaan. Tä-

män Euroopan suurimman

järven, jonka toista rantaa ei

näkynyt, Laatokan rannal-

la oli kuusi Pyhäjärven ky-

lää. Yksi näistä, Sortanlah-

ti, oli enemmän kuin kylä.

Se oli asutustaajama ja kaup-

papaikka, jossa oli myös-

kin Laatokan paras satama.

Sortanlahden edustalla Laa-

tokassa sijaitsi myöskin Py-

häjärven pitäjään kuulu-

nut Konevitsan saari, jossa

on vuonna 1392 perustettu

kreikkalaiskatolinen munk-

kiluostari. Luostari olikin

omiaan antamaan Pyhäjär-

velle eksoottista väriä. Ko-

nevitsa oli suosittu kesäisten

retkien kohde. Konevitsa tu-

li myöskin tutuksi asevelvol-

lisuuttaan suorittaville py-

häjärveläisille nuorukaisil-

le, sillä Konevitsassa majaili

myöskin RT-3 eli rannikko-

tykistön yksikkö.

Pyhäjärvellä oli 44 kylää,

näistä suurin oli kirkonky-

lä nimeltään Pyhäkylä. Ky-

listä useimmat olivat vesis-

töjen rannalla- itse asiassa

kylistä vain kaksi ei tavan-

nut järven tai Laatokan ran-

taa. Suurimman järven- Py-

häjärven rannalla oli 15 ky-

lää. Toiseksi suurin järvi oli

nimeltään Kiimajärvi, kol-

manneksi suurin Yläjärvi.

Näiden lisäksi oli lukuisa

joukko pienempiä järviä ja

lampia. Viimeksi mainituis-

ta merkillisin oli harvinaisen

kaunis kristallinkirkkaasta

vedestään kuuluisa laskujoe-

ton Kuoppalampi, jota hyvin

olisi voinut järveksikin sa-

noa, sille kun kertyi ympä-

rysmittaa 8 kilometriä.

Pyhäjärvi oli vankka ja

vakavarainen maatalouspitä-

jä. Teollisuus rajoittui muu-

tamaan myllyyn, sahaan,

nahka – ja puusepänverstaa-

seen. Käsityöläisiä - räätä-

leitä, suutareita, seppiä, kir-

vesmiehiä, nikkareita, muu-

rareita, maalareita ja salvu-

reita- oli pitäjässä runsaasti

omasta takaa.

Kalastus oli tärkeä elin-

keino ja sitä harjoitettiin niin

Laatokassa kuin pitäjän mo-

nissa järvissä. Pyhäjärven tär-

kein kala oli muikku, Pyhäjär-

ven murteella molkki tai rää-

pys. Parhaina muikkuvuosina

saattoi Pyhäjärven jäällä ah-

keroida samaan aikaan jopa

12 talvinuottakuntaa ja saa-

lista riitti kaikille. Laatokan

tärkeimmät kalat olivat lohi

ja siika.

Pyhäjärven 8000 asuk-

kaasta vajaat parisataa oli or-

todokseja, muut luterilaisia.

Pyhäjärvellä ei koskaan en-

nen talvisotaa ollut venäläistä

asutusta, ei historiallisena ai-

kana eikä sitä ennen. Pyhäjär-

vi oli – näin voi varmuudella

sanoa – ikivanhaa karjalaista

asuma-aluetta. Niin ortodok-

sit kuin luterilaisetkin olivat

yhtä ja samaa Karjalan hei-

moa, vaikkakin olosuhteiden

pakosta satoja vuosia sitten

kahden uskonnon rajamailla

joutuneet eri uskontojen lei-

riin. Ortodoksit olivat Pyhä-

järvellä vanhempaa kerros-

tumaa, luterilaiset pyhäjärve-

läisten esi-isät olivat muutta-

neet Pyhäjärvelle pääasiassa

1500-luvun lopulla ja 1600-

luvulla. 1800-luvun loppu-

puolella Pyhäjärvelle muutti

Uudeltamaalta ja Etelä-Poh-

janmaalta muutamia kym-

meniä perheitä.

Pyhäjärvellä oli Kannak-

sen kuuluisin lahjoitusmaa-

hovi Taubilan kartano, pyhä-

järveläisittäin Tuovilan ho-

vi. Sen omisti vuodesta 1918

lähtien kauppaneuvos Karl

Fazer. Sama Karl Fazer, jon-

ka nimikirjoitus on yhä vie-

lä suklaalevyjen päällyspa-

perissa.

Kun jatkosodan aikana Py-

häjärvi oli vallattu takaisin ja

kun asukkaat olivat palanneet

kotipaikoilleen - toiset sodal-

ta säästyneisiin kotitaloihin-

sa, toiset entisten kotinsa rau-

nioille pidettiin kirkon rau-

nioilla kiitosjumalanpalvelus

7.6.1942.

Toisen kerran pyhäjärve-

läiset joutuivat jättämään ko-

tinsa ja kotiseutunsa vuon-

na 1944. Virallinen matkai-

lu entiselle kotiseudulle alkoi

vuonna 1990. Pyhäjärvijuhlat

pidettiin kirkkoaholla 1998.

Useita satoja kotiseutumatko-

ja on tehty viime vuosien aika-

na kotiseudulle.

Pyhäjärven

viimeiseen

kunnanvaltuustoon kuuluivat

kauppias Mikko Lappalainen,

opettaja Vihtori Haapasalo,

maanviljelijä Juho Pärssinen

(Tiitua), maanviljelijä Juho

Pärssinen (Puikkoinen), mais-

teri ImpiWiika, kansanedusta-

ja Matti Pärssinen, herrastuo-

mari Matti Viskari, maanvil-

jelijä Juho Äijö, maanviljelijä

Heikki Musakka, opettaja Ot-

to Karjalainen, kauppias Vil-

jo Hämäläinen, kassanhoitaja

Eino Äijö, maanviljelijä Heik-

ki Inkinen, kamreeri Lau-

ri Pitkänen, maanviljelijä Ju-

ho Kaasalainen, kassanhoitaja

Juho Äikiä, maanviljelijä Tuo-

mas Kaasalainen, maanviljeli-

jä Aapro Luukkanen muurari

Tobias Huppunen.

Valtuuston viimeisenä pu-

heenjohtajana toimi opettaja

Vihtori Haapasalo. Viimei-

seen kunnallislautakuntaan

kuuluivat puheenjohtajana

Matti Pärssinen ja jäseni-

nä Juho Pärssinen, Tuomas

Kaasalainen, Juho Äikiä, Ar-

mas Savolainen ja Lauri Sir-

kiä.

Vuonna 1865 perustettu

Pyhäjärven kunta lopetettiin

Vammalassa pidetyssä koko-

uksessa 25.9.1948.

Pyhäjärveltä valittiin kun-

nan olemassaolon aikana usei-

ta kansanedustajia: Antti Kaa-

salainen 1909-1910, Oskari

Vuorivirta 1910, Esko Oranen

1910-1913, Väinö Kaasalainen

1933-1938 ja 1951-1955, Matti

Pärssinen 1939-1944 ja 1945-

1947, Enok Pusa 1945-1957,

Jalmari Pusa 1948-1950, Nes-

tori Kaasalainen 1951-1971,

Vieno Eklund 1983-1986.

Tällä hetkellä istuvista kanan-

edustajista Antti Kaikkonen

omaa pyhäjärveläiset suku-

juuret.

Page 10 - Alueviesti_12_2008