Page 10 - Alueviesti_16

10

Keskiviikko huhtikuun 16. 2008

T

ällä hetkellä 99 % suomalaisista asuu kunnas-

sa, jossa on vähintään yksi apteekki. Tulevai-

suudessa tilanne ei välttämättä ole enää yhtä

hyvä. Ainakin välimatkat lähimpään apteekkiin uh-

kaavat kasvaa. Huoli lääkkeiden saatavuudesta nousi

esille viimeksi tammikuussa, kun Oriveden Eräjär-

vellä sijaitsevalle lääkekaapille ei myönnetty enää jat-

kolupaa. Lääkekaapit toimivat esimerkiksi kyläkau-

pan yhteydessä ja korvaavat varsinaisen apteekin toi-

mintaa. Nykyisin niistä saa myydä vain ilman resep-

tiä saatavia itsehoitolääkkeitä.

Lääkekaappien osalta asiat ovat menneet hienosti

eteenpäin. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

tarttui ripeästi toimeen, kun pirkanmaalaisista kan-

sanedustajista koostunut ryhmä vetosi häneen Erä-

järven lääkekaapin säilymisen puolesta. Totesimme,

ettei lääkekaapin jatkoluvan estämiselle löytynyt pe-

rusteluja.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on nyt esitys sivuap-

teekkien aseman kehittämiseksi. Vuonna 2003 voi-

maan tullut lääkelain piti olla vain tekninen, mutta

tosi asiassa se heikensi apteekkipalveluja. Uudessa

laissa tullaan määrittelemään lääkekaappien perus-

tamisedellytykset nykyistä selvemmin. Jatkossa on

otettava huomioon esimerkiksi kulkuyhteydet. Ta-

voitteena on lisätä lääkekaappien määrää ja paran-

taa palvelua.

Siitä olen kuitenkin yhä huolissani, miten maaseu-

dun vanhuksille käy, jos apteekkipalvelut siirtyvät

yhä etäämmälle isompiin keskuksiin. Apteekkimat-

kat eivät välttämättä tunnu pitkiltä, kun asiaa tarkas-

telee terveenä konttoripöydän takaa, mutta jos ottaa

huomioon esimerkiksi riittämättömät julkiset kul-

kuyhteydet ja ikäihmisen raihnaisuuden, matka on-

kin jo paljon pidempi. Pienistä eläkkeistä voi tulevai-

suudessa kulua enemmän rahaa lääkekuluihin, mi-

käli apteekit joutuvat tulevaisuudessa laskuttamaan

oheispalveluista.

Apteekit ovat niitä harvoja paikkoja, joista palvelua

ja asiantuntemusta saa ilmaiseksi. Apteekit tekevät

paljon näkymätöntä työtä: reseptejä uusitaan tai vie-

dään terveyskeskuksiin uusittaviksi, tarkistetaan ko-

konaislääkehoitoa ja pyritään toimimaan asiakkaan

parhaaksi. Tarvittaessa lääkkeet toimitetaan jopa ko-

tiin asti, mikäli vanhuksella on vaikeuksia päästä kir-

konkylään asioille. Potilaan lääkeasioita hoidetaan

yhteistyössä lääkäreiden ja kotisairaanhoidon kans-

sa.

Apteekeilla on myös työllistävä vaikutus. Farma-

seutin lisäksi apteekki tarjoaa työtä muillekin. Maa-

seutuapteekkien lopettamisen myötä luvassa on vain

lisää työttömyyttä tai työn perässä muuttamista. Lä-

hiapteekin lopettaessa seuraavaan apteekkiin voi ol-

la liian pitkä matka. Apteekkikäynti on monelle myös

sosiaalinen kohtaamispaikka, jossa kynnys keskus-

tella asiantuntijan kanssa on matala. Ainakin ikäih-

miset osaavat vielä arvostavat sitä, että saavat ostaa

lääkkeensä omasta tutusta apteekista, jossa saa yksi-

löllistä ja laadukasta palvelua.

Lääkelain uudistamisessa on oltava kaukonäköisiä.

Väestön ikääntyminen tulee väistämättä lisäämään

lääkkeiden käyttöä. Toisaalta me haluamme lisätä

ikäihmisten kotona selviytymistä mahdollisimman

pitkään. Apteekkien ja lääkekaappien tarve tulee siis

kasvamaan. Valtiovallan toimin on huolehdittava, et-

tä lääkkeiden saatavuus ei muodostu mahdottomak-

si; eihän terveet lääkkeitä tarvitse, vaan sairaat.

• Mikko Alatalo

Maaseudun

apteekki-

palvelut

turvattava

Karkussa

suomalainen

lukioharvinaisuus

Lukion ja kympin

henkilökunta

sekä opiskelijat

Karkun evankelisen opiston

lukio juhlii jälleen pian yliop-

pilaitaan. Tällainen kansan-

opistolukio on suomalainen



harvinaisuus, niitä on koko

valtakunnassa vain kuusi.

Nämä erikoislukiot pitävät

Karkussa yhteisen seminaa-

rin toukokuun alkupuolel-

la. Kansanopistojen lukioissa

nautitaan opetuksen lisäksi

ilmaisesta asumisesta, ateri-

oista ja harrastuksista. Kark-

kuun voi tulla jopa kesken lu-

kuvuoden.

Evankelinen opisto valit-

see oppilaansa haastattelussa

ilman yhteishaun kiemuroita.

Jos ajan varaa vaikka ensi vii-

kolle, saa päätöksen opiskelu-

paikasta saman tien.

Nuori voi siis jo nyt saada

varmuuden syksystään opis-

ton lukiossa, kymppiluokal-

la sekä luonto- ja eräoppaan

koulutuksessa.

Koulumatkaa

muutama askel

Karkun evankelisen opiston

lukiota käy yli neljäkymmen-

tä nuorta.

Oskari Hirvikoski Kiikoi-

sista toivoo pääsevänsä pian

valkolakkiostoksille.

Hän siirtyi aikanaan ta-

vallisesta päivälukiosta Kark-

kuun juuri tähän vuodenai-

kaan, huhtikuussa.

- Päätökseen vaikuttivat

pitkä koulumatka ja riippu-

vuus bussivuoroista. Kotimat-

kalle pääsyä piti joskus odot-

taa tuntikaupalla. Äiti soitte-

li opistolle ja kävimme siellä

yhdessä tutustumassa. Lukio-

opintoihin tuli lopulta vain

parin päivän katkos. Karkussa

matka tunneille on taittunut

asuntolasta minuutissa, Hir-

vikoski kertoo.

Kursseja vähemmän

kuin päivälukiossa

Oskari Hirvikoski kertoo, että

aikuislukion opetusohjelmaan

kuuluu kursseja hieman vä-

hemmän kuin päivälukiossa.

- Opettajat jaksavat selit-

tää ja auttaa tuntien jälkeen-

kin. Tarjolla on henkilökoh-

taista tukiopetusta, jota mo-

ni ihan viisaasti myös käyttää

hyväksi.

Nuori mies mietti aikoi-

naan, lähteäkö ammattikou-

luun vai lukioon.

- Olen selkeästi tekijä- ja

näkijätyyppiä, en lukija. Luki-

oon päädyin varmaankin sik-

si, että vanhemmat sitä toivoi-

vat, enkä itsekään sitä niin pa-

hana pitänyt. Ilman Karkkua

en varmaan olisi jaksanut vie-

dä lukiota loppuun, hän poh-

tii.

Karkun Kymppi

nostaa arvosanoja

Osa valkolakin tavoittelijoista

on saanut kipinän lukio-opin-

toihin saman talon kymppi-

luokalta eli Karkun Kympistä,

jonka päätavoite on korottaa

todistuksen numeroita.

Linjanjohtaja Martti Risto-

lainen kertoo, että keskimää-

rin lukuaineiden keskiarvo

korottuu vuoden aikana 1,3:

lla.

- Vuoden aikana nuoren

kanssa käydään paljon keskus-

teluita hänen tulevaisuudes-

taan. Kympiltä lähtiessä nuo-

rella on varma opiskelu- tai

työpaikka, Ristolainen tietää.

Helsinkiläinen Eila-Helena Ylenius (vas.) ja nokialainen

Ida Pitkämäki käyvät kansanopistolukion toista luok-

kaa. Vammalalainen Fanni Eronen juhlii mitä todennä-

köisimmin pian valkolakkia.

Ystävyyden Pilvi -nimisessä bändissä soittava Oskari

Hirvikoski tuli Karkun kansanopistolukioon kesken lu-

kuvuoden. Yksi ratkaiseva syy oli lyhentää pitkät kou-

lumatkat muutamaan minuuttiin. Nuori mies pukeutui

asiaankuuluvasti opiston juhlatilaisuuteen.

Karkun evankelinen opisto juhlii 90 vuoden ikää kuluvana vuonna. Pihapiiri Rautaveden rannalla on kauneimmillaan kevät- ja kesäaikaan.

Mestaripelimanni

jakoi stipendejä

Satakuntaan

Mestaripelimanni Kalevi Kan-

tola on jakanut jälleen stipen-

dejä nuorille musiikinharras-

tajille.

Suurin osa stipendin saa-

neista on satakuntalaisia nuo-

ria. Stipendin saivat muun

muassa Miia Reko Säkyläs-

tä, Janette ja Sonja Levan Sä-

kylästä sekä Elina Nieminen

Köyliöstä.

Stipendejä jaettiin 21 nuo-

relle, yhteensä 3000 euron ar-

vosta.

Kelirikkokaudesta tulossa vaikea

Kelirikko tuo vaaroja moottoripyöräilyyn

Kelirikko näkyy jo suurissa

osissa Suomea. Tiehallinto on

jo asettanut painorajoituksia

pehmenneille teille maan ete-

lä- ja keskiosissa.

Suurin osa rajoituksista on

sorateillä.

Tämänvuotisesta kelirikos-

ta odotetaan pahaa, ja paino-

rajoituksia on paikoin asetettu

tavallista aikaisemmin.

Hämeen tiepiiri on yk-

si piireistä, joilla painorajoi-

tuksia on jo ryhdytty asetta-

maan. Rajoitusten alle saattaa

tänä keväänä joutua tavallis-

ta enemmän tieosuuksia. Ke-

lirikkokauden kestoa on vielä

tässä vaiheessa vaikea arvioi-

da.

-Se kestää pahimmillaan

toukokuun loppuun, kesäkuun

alkuun ihan keleistä riippuen.

Tuuliset ja aurinkoiset päivät

ja pienet yöpakkaset helpot-

tavat tilannetta, mutta jos sa-

taa vettä niin se on huono asia,

sanoo tienpidon suunnittelija

Aleksi Haapavaara Hämeen

tiepiiristä.

Motoristeilta vaaditaan

erityistarkkuutta

Moottoripyöräilykauden al-

ku vaatii motoristeilta tänä

vuonna erityistä varovaisuut-

ta vaikean kelirikkokevään

vuoksi.

Suomen Motoristit -yh-

distys muistuttaa moottori-

pyöräilijöitä siitä, että vähä-

lumisen talven jäljiltä teiden

päällysteet ovat erityisen ku-

luneita ja routavauriot suu-

ria.

Yhdistys muistuttaa myös

pölynsidonta-aineiden liuk-

kaudesta. Sen mukaan kal-

siumkloridilla

puhdistet-

tu tienpinta voi märkänä olla

vaarallisen liukas moottori-

pyöräilijälle.

Renkaan ja tienpinnan vä-

linen sivukitka voi heiketä jo-

pa 30 prosenttia ja jarrutus-

kitka 36 prosenttia, jos tie

on käsitelty kalsiumkloridia

sisältävällä pölynsidonta-ai-

neella.

Lisäksi yhdistys toivoo mo-

toristien muistavan jokake-

väiset riesat, lian, pölyn ja ir-

tohiekan.

Autoilijoille huomaute-

taan, että moottoripyörä-

kauden alku tuo liikentee-

seen pieniä ajoneuvoja, joi-

den havaitseminen on haas-

tavaa.

Page 10 - Alueviesti_16_2008