Page 15 - Alueviesti_16_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko huhtikuun 16. 2008

Propsia poikki

ja pinoon

Metsänhoitoyhdistys-viikolla

kannustetaan harventamaan

metsiä.

Metsänhoitoyhdistykset

käynnistivät kampanjan har-

vennushakkuiden lisäämisek-

si MHY-viikolla, jota viete-

tään parasta aikaa. Viikon ai-

kana metsänhoitoyhdistykset

järjestävät metsänomistajille

tapahtumia ympäri Suomea.

MHY-viikko on lähtölaukaus

koko vuoden kestävälle har-

vennushakkuiden edistämis-

kampanjalle.

Harvennushakkuu on kas-

vatusmetsien tärkein hoito-

toimenpide, jolla vaikutetaan

metsän kehitykseen. Hoidet-

tu metsä tuottaa. Oikein ajoi-

tetut ja mitoitetut harvennuk-

set takaavat metsänomistajalle

hyvät hakkuutulot ja paranta-

vat jäljellejäävän puuston ar-

vokasvua.

Taloudellisen tuloksen li-

säksi harvennushakkuilla tor-

jutaan metsätuhoja ja hoide-

taan metsäympäristöä. Met-

sänomistaja turvaa metsiensä

kestävän käytön oikein teh-

dyillä harvennuksilla.

Harvennushakkuu onmyös

edellytys tulevaisuuden tukki-

sadolle.

Metsänhoitoyhdistys Kar-

hu järjestää hakkuunäytöksen

tulevana perjantaina Laviassa

kello 14-17. Opastus tieltä 44.

Ohjelmassa on harvennus-

hakkuunäytös, vinkkejä ja

ohjeita ennakkoraivaukseen,

metsäaiheinen kisailu sekä no-

kipannukahvit ja makkaraa.

Parasta aikaa vietetään Metsänhoitoyhdistys-viikkoa.

Äidit salaavat väsymistään

Äidit väsyvät huolien kasau-

tuessa. Epävarmuus kasvat-

tajana, parisuhteen haasteet,

arjen yksitoikkoisuus tai työ-

elämän kovat paineet ahdis-

tavat. Pienten lasten perheillä

on usein myös toimeentulo-

ongelmia.

Äidit kokevat jäävänsä yk-

sin monien paineiden keskel-

lä: tukiverkosto puuttuu tai

ongelmista on vaikea puhua.

Mannerheimin Lastensuoje-

luliitto julkaisi Vanhempain-

puhelimen ja netin vuosira-

portin viime viikon keskiviik-

kona.

Yhteydenotot MLL:n Van-

hempainpuhelimeen ja net-

tiin ovat lisääntyneet. Vuonna

2007 vapaaehtoiset päivystäjät

vastasivat 1 567 puheluun ja

nettikirjeeseen. Kasvua edel-

lisvuoteen verrattuna on 13,5

prosenttia. Viime vuonna ti-

lastoitiin 40 prosenttia edel-

lisvuotta enemmän yhteyden-

ottoja, joissa vanhempi oli ah-

distunut elämäntilanteensa

vuoksi.

Lähes 90 prosenttia Van-

hempainpuhelimeen ja nettiin

yhteyttä ottavista oli äitejä.

Tyypillisin soittaja oli 30–39-

vuotias äiti, joka oli huoles-

tunut omasta jaksamisestaan.

Vanhempainnettiin puoles-

taan kirjoittivat eniten 20–29-

vuotiaat, pienten lasten äidit.

Tukea parisuhteelle

Äitien yhteydenotoista huo-

kuu jaksamiseen, epävarmuu-

teen ja psyykkiseen hyvin-

vointiin liittyvät huolet. Suu-

rin ongelma on tuen vähäi-

syys: sosiaaliset verkostot ovat

ohuet tai puuttuvat kokonaan.

Äitiyteen liittyy myös onnis-

tumisen paineita.

Väsymistä tai turhautumis-

ta perhe-elämään ei ole help-

po myöntää edes omille ystä-

villeen. Kotona olevat äidit ei-

vät myöskään halua kuormit-

taa työelämän paineissa olevia

isiä perheen arjella ja omilla

huolillaan.

Isätkin ovat huolissaan niin

omasta kuin puolisonsa jaksa-

misesta. He kuitenkin hake-

vat tukea vasta erotilanteessa.

Perheissä ei ole riittävästi ai-

kaa keskustella arjen asioista

tai hoitaa parisuhdetta. Pien-

ten lasten isät tekevät eniten

ylitöitä, vaikka heitä tarvittai-

siin kotona.

– Lapsi tarvitsee sekä isää

että äitiä. Jokaisella neuvola-

käynnillä pitäisi ottaa puheek-

si myös parisuhdeasiat ja van-

hempien jaksaminen. Isiä tuli-

si myös kannustaa käyttämään

perhevapaita ja olemaan läsnä

perheen arjessa. Isien olisi hy-

vä osallistua myös neuvola-

käynteihin, kertoo Vanhem-

painpuhelimen ja netin suun-

nittelija Janne Telén.

Palvelujen lisäksi tarvitaan

ennaltaehkäisevää työtä. Ver-

taistuki, eli samassa tilantees-

sa olevien vanhempien yhtei-

set keskustelut, on osoittautu-

nut toimivaksi tavaksi tukea

vanhemmuutta. Vanhempia

lohduttaa tieto siitä, että muut

painivat ihan samojen ongel-

mien kanssa.

Kaikki yhtä aikaa?

MLL rohkaisee vanhempia va-

raamaan aikaa vanhemmuu-

teen ja hakemaan tarvittaessa

rohkeasti apua. Vanhemmuu-

den ei pitäisi olla suoritus, jo-

ta jatkuvasti arvioidaan. Sii-

tä pitäisi voida myös iloita ja

nauttia.

– Jokainen äiti ja isä tar-

vitsee joskus tukea. Vanhem-

muus on vaativaa ja se haas-

taa uusiin tilanteisiin. Se on

myös hyvin antoisaa. Lapsen

synnyttyä omia valintoja on

mietittävä uudelta pohjalta.

Toivoisimme, että vanhem-

mat uskaltaisivat myös luo-

pua jostakin perheen ja lasten

vuoksi, että kaikesta ei yritet-

täisikään suoriutua yhtä aikaa.

Lasten kanssa on elettävä tässä

hetkessä, sanoo Auttavien pu-

helinten päällikkö Anne Ry-

hänen.

MLL vaatii

lapsiperheille

enemmän tukea

MLL vetoaa kuntiin ja valti-

oon lapsiperheiden palvelui-

den ja taloudellisen tilanteen

parantamiseksi. Perheillä tu-

lisi olla käytettävissään sekä

lastenhoitoapua että riittäväs-

ti tukea toimeentuloon. Lap-

siperheiden kohtuullisen toi-

mentulon turvaamiseksi MLL

ehdottaa, että lapsilisiä koro-

tetaan ja ne sidotaan elinkus-

tannusindeksiin. Lisäksi MLL

haluaa, että lapsivähennys ote-

taan takaisin tuloverotukseen

ja että yksinhuoltajien erityi-

sen tuen tarve huomioidaan.

Vanhempainpuhelin

ja -netti vanhempien

tukena

Vanhempainpuhelimessa ja -

netissä vanhempien kanssa

pulmia ratkovat vapaaehtoiset

päivystäjät, jotka ovat itsekin

vanhempia. Yhteyttä voi ottaa

nimettömänä ja yhteydenotot

ovat luottamuksellisia. Van-

hempainpuhelimeen voi soit-

taa missä tahansa vanhem-

muuteen liittyvässä asiassa.

Puhelin päivystää nume-

rossa 0600 122 77 tiistaisin

klo 10–13 ja 17–20, torstaisin

klo 14–20 ja sunnuntaisin klo

17–20. Puhelun hinta on 0,08

e /min + pvm.

Vanhempainnettiin voi kir-

joittaa milloin vain osoitteessa

www.mll.!/vanhempainpuhe

lin. Vastauksen kirjeeseen saa

viimeistään kahden viikon ku-

luessa.

Vesiliittymien

riskiselvitys

paljasti puutteita

Riskialttiiden vesiliittymien

tarkastus on paljastanut run-

saasti pieniä puutteita Saspen

alueen kunnissa. Yleisin on-

gelma kiinteistöissä oli takais-

kuventtiilin puuttuminen ve-

sipisteistä.

Myös kunnan jätevesi-

pumppaamoista puuttui vent-

tiileitä, jotka estävät käytetyn

veden takaisinvirtauksen vesi-

johtoverkostoon.

Yhdessä teollisuuslaitok-

sessa oli vaarana kemikaali-

liuoksen pääseminen vesijoh-

toverkostoon.

- Muutamassa teollisuus-

laitoksessa oli vesijohtover-

kostoon putkiyhteys, josta voi

aiheutua terveyshaittaa. Yh-

dessä oli vaarana, että emäk-

sistä kemikaaliliuosta pääsee

verkostoon. Puutteet on jo

korjattu, kertoo terveysval-

vonnan johtaja Risko Ekonen

Sastalaman perusturvakun-

tayhtymästä, joka toimii Lou-

nais-Pirkanmaalla ja Pohjois-

Satakunnassa.

Vesiliittymien riskiselvityk-

set aloitettiin Nokian vesikrii-

sin takia. Nokian jäteveden-

puhdistamolla oli vesijohto-

verkostoyhdistet-

ty venttiilillä

kiintoai-

neksista puhdistettuun jäte-

veteen.

Ekosen mukaan viiden

kunnan alueella tavatut puut-

teet eivät ole samanlaisia kuin

Nokialla.

Vesijohtoverkostoon

liitetyt kiinteistöt

tarkastetaan

Sosiaali- ja terveysministeriö

on pyytänyt kuntien tervey-

densuojeluviranomaisia tar-

kastamaan vesilaitosten ja ra-

kennusvalvontaviranomaisten

kanssa ettei vesijohtoverkos-

toon liitetyissä kiinteistöissä

ole käytetty sellaisia teknisiä

ratkaisuja, joista voi aiheutua

terveyshaittaa. Tarkastukset

kohdistettiin pääasiassa vesilai-

tosten omiin kohteisiin, paljon

paineenalaista vettä käyttäviin

teollisuuslaitoksiin ja kiinteis-

töjen palonsammutusjärjestel-

miin. Tarkastusten tulokset on

raportoitu lääninhallituksel-

le 2.4.2008. Lääninhallitukset

toimittavat tulokset Sosiaali-

ja terveydenhuollon tuoteval-

vontakeskukseen sekä sosiaali-

ja terveysministeriöön.

Sastamalan perusturvakun-

tayhtymän alueella Kiikoisissa,

Laviassa, Mouhijärvellä, Vam-

malassa ja Äetsässä tehtiin

147 tarkastusta. Vesilaitosten

omiin kohteisiin tehtiin näistä

97 tarkastusta. Vesilaitosten

omissa kohteissa 76 % (74

kohdetta) oli määrä-

ysten mukaisia. Kai-

kissa vesilaitosten

omissa kohteissa

määräystenvastai-

suus oli puuttuva

takaiskuventtiili.

Muista kuin ve-

silaitosten omis-

ta kohteista 38 %

(19 kohdetta) oli

määräysten mu-

kaisia. Yli 70 % an-

netuista määräyksistä

koski puuttuvia takais-

kuventtiileitä. Muita

syitä olivat virheelliset

piirustukset tai virheel-

liset liitokset.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32