Page 11 - Alueviesti_19

11

Keskiviikko toukokuun 7. 2008

K-maatalous ja

Satarehu Oy yhteistyöhön

Satarehu Oy aloittaa rehuse-

oksien valmistuksen Vampu-

lassa tämän vuoden lopussa.

Uusi broilerrehuseoksia val-

mistava tehdas tarvitsee vuo-

sittain vehnää 20-30 miljoo-

naa kiloa ja kauraa 5-10 mil-

joonaa kiloa. K-maatalous

ja Satarehu Oy ovat sopineet

viljatoimituksista ja sopimus-

toiminta alueen viljelijöiden

kanssa on aloitettu.

Alueen broilerikasvattajien

omistama Satarehu Oy sijoit-

tuu Etelä-Satakunnan ja Var-

sinais-Suomen rajan tuntu-

maan Vampulaan. Yhtiö tulee

valmistamaan omistajilleen

korkeatasoisia ja hygieenisiä

broilerinrehuseoksia noin 50

miljoonaa kiloa vuodessa.

Uuden tehtaan vaikutus

alueen viljakysyntään on mer-

kittävä, erityisesti vehnän ja

kauran tarve kasvaa. Lisäk-

si kokonaisen vehnän käyttö

ruokintaan broilertiloilla kas-

vaa tuotannon laajentuessa.

Yhtiö panostaa alueelliseen

yhteistyöhön ja haluaa ostaa

tarvitsemansa viljan yhteis-

työkumppaniensa välityksellä

lähialueelta kustannustehok-

kaasti.

Alueen K-maatalous-ver-

kosto on aloittanut sopimus-

toiminnan raaka-aineen han-

kintaan ja tavoitteena on var-

mistaa hyvälaatuisen raa-

ka-aineen saanti Satarehun

tuotantoon.

Satarehu Oy:n toimitusjoh-

taja Jukka Haikonen koros-

taa, että toiminnan pitää olla

kannattavaa viljelijän, rehun-

valmistajan ja viljakauppiaan

kannalta. Se vaatii suoravii-

vaisia toimintamalleja, joita

kehitetään yhteistyössä. -Ly-

hyet etäisyydet vähentävät se-

kä viljan viljelijöiden että re-

hun käyttäjien kustannuksia,

Haikonen toteaa.

Nykyaikaisen tehtaan tuo-

tantokapasiteetti tulee ole-

maan noin 50 miljoonaa kiloa

vuodessa ja viljankäyttö kuu-

kaudessa on noin 3 miljoo-

naa kiloa. Tehdas tulee työl-

listämään kuusi henkilöä. Evi-

ran tietojen mukaan broilerre-

hunjen valmistus kasvoi viime

vuonna 8.5 %.

K-maatalous-kauppias Kari

Mylénin mukaan Satarehu Oy

on erittäin tervetullut toimija

alueen viljakauppaan ja sopi-

mustoiminta on otettu hyvin

vastaan. -Uuden rehutehtaan

toimialueen vehnäala on noin

23500 hehtaaria ja kaura-ala

tulee olemaan tänä vuonna

noin 47400 hehtaaria, joten

tarjontaa on, arvioi Mylén.

Huittislainen Sammun koulu

on turvallinen kuuluisuus

Maija Latva

Sammun ala-asteella Huitti-

sissa vietettiin vapunaattona

liikenneturvallisuuspäivää.

Koulun alueelle oli oppilaiden

ja opettajien toimesta raken-

nettu erilaisia tehtäväpisteitä

liikennemerkkeineen. Tilai-

suudessa Rahtarit ry:n Laut-

takylän osasto lahjoitti kou-

lulle 20 laadukasta pyöräily-

kypärää sekä 16 virallista lii-

kennemerkkiä. Virkavaltaa

paikalla edusti ylikonstaapeli

Jarmo Rantanen, joka kertoi

oppilaille liikenteen vaaroista

ja tarkisti oppilaiden kulkupe-

lejä eli polkupyöriä.

Sammun koulun rehtori

Kari-Pekka Lax kertoo, että

heillä liikenneturvallisuusasi-

at ovat paljon esillä. -Koulu ei

niissä asioissa voi kuitenkaan

olla ainoa kasvattaja, vaan esi-

merkki tulee kotoa, hän pai-

nottaa.

Sammun mallia

toteutetaan koko

Suomessa

Sammun koulu on valtakun-

nallisestikin kuuluisa siitä, et-

tä siellä liikenneturvallisuu-

den eteen on tehty töitä. Kii-

tos tästä kuuluu paikallisil-



le rahtareille, joiden ansiosta

”Sammun mallia” toteutetaan

nykyään ympäri Suomea, Hel-

singistä Sodankylään. -Syksyl-

lä 1985 Sammun ala-asteella

järjestettiin ensimmäinen hei-

jastintapahtuma, jonka tavoit-

teena oli tuoda konkreettises-

ti esille jalankulkijan ja pyö-

räilijän mahdollisuudet sel-

viytyä liikenteessä pimeällä

liikuttaessa.

Lapset ja vanhemmat vie-

tiin linja-autoilla pimeälle tiel-

le ja näytettiin, miten huomaa-

maton heijastimeton henkilö

siellä on. Kuten arvata saattaa,

ilman heijastinta ollut nuk-

ke jäi auton alle, kertoo idean

isä, Unto Pentinmäki. Vuon-

na 1988 Pentinmäki esitteli

”Sammun mallin” Liikenne-

turvan koulutustilaisuudessa

Kajaanissa. Sen seurauksena

Liikenneturva yhdessä Rahta-

reitten kanssa hyväksyi ohjel-

man omaan toimintasuunni-

telmaansa.

Tapahtuman järjestäminen

ei ole mikään pikkujuttu, vaan

sen läpi viemiseen tarvitaan

kaikkiaan lähes neljäkym-

mentä henkilöä.

Huittisissa Rahtareiden

kanssa tapahtumaa on ollut

toteuttamassa Huittisten Ai-

kuiskoulutuskeskus.

-Vapaaehtoistyömme jat-

kuu, mutta mistä löytyy yri-

tysmaailman edelläkulkija,

joka olisi valmis sijoittamaan

näkyvyyteen ja tulevaisuu-

teen, siis lastemme hyvinvoin-

tiin ja turvallisuuteen, Pentin-

mäki kyselee.

Hänen mukaansa uusia-

kin yhteistyökumppaneita

kaivataan. -On erittäin tär-

keää, että nuorille tulevai-

suudessakin annetaan mah-

dollisuus omakohtaiseen ko-

kemukseen ja esimerkkiin,

joka on luomassa nuorille

tärkeitä oikeita malleja, hän

lisää.

Takarivissä Rahtarit ry:n Lauttakylän osaston puheenjohtaja Ville Kutila (vasemmal-

la), rahastonhoitaja Unto Pentinmäki ja Sammun koulun rehtori Kari-Pekka Lax.

Ylikonstaapeli Jarmo Rantanen totesi, että 3.luokkalaisen

Topias Savijoen pyörä oli asianmukaisessa kunnossa.

Kuudesluokkalaiset tenttasivat nuoremmilta oppilailta liikennemerkkien selityksiä.

Jenny Hongisto ja Janne Suittio kertoivat, että ”Ajoneuvolla ajo kielletty” tunnettiin

melko hyvin. Jenna Rauvala Jennyn ja Jannen tentissä.

VamSA:n Urho Rossille

muistokilpailun

kiertopalkinto

Vammalassa, Matinsuon am-

pumaradalla ammuttiin lau-

antaina 25. kerran mestariam-

puja Uuno Ulvion muistokil-

pailu. Lisäksi kilpailun kuu-

si parasta ampuivat #naalin

kiertopalkinnosta.

Yleisen sarjan voittajak-

si 75-kiekon kilpailussa am-

pui A-HA:n Esa Rantala(65k)

ennen saman seuran Ans-

si Hemmoa(63k). Sarjan

kolmas oli VamSA:n Mika

Visuri(61k) ja neljäs L-HA:n

Pauli Pietarila(61k). Sarjan Y-

50 voitti järjestävän VamSA:

n Urho Rossi(62k). Hän voit-

ti myös kiertopalkinnon vuo-

deksi haltuunsa. Sarjan Y-60

voittajaksi ampui LL:n Jorma

Hacklin(63k) ja Y-70 voittaja

oli Esko Kauppila(51k). Nuor-

ten sarjan voitti A-HA:n Paa-

vo Hemmo(59k).

Millainen on sinun Köyliösi?

Kaikesta saa runon

Köyliö-seura haastaa kaik-

ki suomalaiset mukaan runo-

kilpailuun, jonka aiheena on

yksinkertaisesti Köyliö. Olet-

ko nykyinen tai entinen köy-

liöläinen, kesäkuntalainen tai

muistatko Köyliön hämärästi

koulun historiankirjoista? Vai

edustaako sana Köyliö saman-

laista suomenkielen kauneut-

ta kuin vanhan Aapisen runo:

”Öisin yököt ääntelevät, päivi-

sin paremmat linnut”? .

Joillekin Köyliö on koulu-

kirjojen pätkä tapahtumista

20.1.1156, jolloin yksinäinen

reki ajoi Köyliönjärven jäällä

kylmässä talvi-ilmassa. Rees-

sä oli Piispa Henrik ajomie-

hineen. Piispa valitteli pitkän

matkan rasituksia ja nälkään-

sä. Kauniiden maisemien kes-

kellä osui heidän eteensä ny-

kyisen Kirkkosaaren niemellä

sijaitseva Lalloila, talonpoika

Lallin koti. He päättivät syödä

ja levätä siellä. Lalli oli metsäl-

lä ja ansoja tarkistamassa. Lal-

lin talossa ilkeä emäntä Kerttu

tarjosi talon huonointa ruo-

kaa ja tästä tulistuneena käski

Piispa ajuriaan ottamaan pais-

tin uunin päältä, olutta kella-

rista ja heiniä ladosta hevosel-

le. Nämä Piispa käski maksaa

Kertulle kultarahoilla. Piispalle

katkerana Kerttu piilotti rahat

ja Lallin tullessa kotiin Kerttu

valehteli Piispan vieneen ruo-

kaa ja heinää ja maksaneen ki-

villä ja tuhkalla. Lalli lähti kir-

veineen hurjaan takaa-ajoon

ja saavutti Piispan Henrikin -

loppu onkin historiaa.

Jonkun Köyliö on opettaja

kansakoulussa, joka hämmensi

kysymällä tunnilla, kenet Piispa

Henrik tappoi Köyliönjärven

jäällä. Joku toinen on käynyt

bongaamassa lintuja – tai ai-

nakin sitä kuuluisaa arokiurua,

joka sai lehdet otsikoimaan: -

Suurin tapahtuma Köyliössä

sitten Lallin. Linnun kohtaloksi

koitui nälkäinen varpushaukka,

joka tappoi Köyliön talvinähtä-

vyyden 6.2.1994 ja lehdet otsi-

koivat: - Taas murha Köyliössä.

Joku muistaa Lallintalon ja

upeat konsertit, kun kuunnel-

tiin Kirkaa tai niitä maailman-

tähtiä, joita siellä joskus esiin-

tyi. Yksi eksyi ”punttiksella”

ollessaan Säkylän varuskun-

nasta ja käveli koko järven

ympäri, toinen muistaa KGB:

n (edesmennyt Köyliön Grilli-

Baari) kitaraillat.

Räisälästä Köyliöön evak-

koon tulleilla on myös oma

Köyliönsä – kuten jokaisel-

la suomalaisella. Kaikesta saa

runon.

Runot tulee palauttaa 15.6.

2008 mennessä osoitteeseen

Köyliön kunnantalo/Ulla Ko-

lu, Köyliöntie 9, 27710 Köy-

liö. Palautuskuoreen merkintä

”runokilpailu”.

Osallistua voi nimimerkillä

(ikä kuitenkin mukaan), mut-

ta toivomme jokaisen osallis-

tujan laittavan mukaan kuo-

ren, jossa ovat hänen tarkat

yhteistietonsa, nimi, osoite,

puhelinnumero, mahdollinen

sähköposti, suhde Köyliöön ja

mahdolliset muut tiedot, joi-

ta runoilija haluaa itsestään

antaa. Kilpailun raati pidät-

tää itselleen oikeuden kilpai-

luun osallistuneiden runojen

jatkokäyttöön julkaisussa ja/

tai internet-sivuilla. Kilpailun

tulokset julkistetaan runon ja

suven päivänä eli Eino Leinon

päivänä 6.7.2008 Köyliö-päi-

vien pääjuhlassa Polsussa.

Veli-Matti Tapio liikuttaa esimerkillään

Vammalan kaupungin va-

paa-aikatoimen päällikkö

Veli Matti Tapio täyttää en-

si perjantaina, 9. toukokuuta

60 vuotta. Hän tuli Vamma-

laan vuonna 1981 liikutatoi-

men johtajaksi. Ilpo Tiitisen

jätettyä kulttuuritoimenjoh-

tajan viran Tapion toimenku-

va muuttui nykyiseksi vajaa

kymmenen vuotta sitten.

Veli-Matti Tapio on syn-

tyisin Varkaudesta, mistä ra-

kenusmestari-isän työ toi per-

heen ensin Tampereelle ja sit-

ten Kangasalle, missä Tapio kir-

joitti ylioppilaaksi Kangasalan

Yhteiskoulusta vuonna 1970. -

Musiikkiharrastus jarrutti kou-

lunkäyntiä, kertoo Tapio. - Soi-

tin silloin rumpuja tamperelai-

sessa rockbändissa, joka keik-

kaili pitkin etelä-Suomea.

Musiikista ei tullut kuiten-

kaan nuorukaisen ammattia,

vaan hän valmistui liikunnan-

ohjaajaksi Suomen Urheilu-

opistosta 1974. Nykyisin laitos

on osa Vierumäki-instituuttia.

Sen jälkeen hän on käynyt ly-

hyempiä alan kursseja. Tut-

kinto on nykyisin ammatti-

korkeakoulututkinto.

Ensimmäinen alan työn-

antaja oli Eräjärven Urheilijat,

jonne Tapsa Valve hänet pes-

tasi. Sittemmin hän siirtyi am-

mattikoulun ja yhteiskoulun lii-

kunnanopettajaksi Orivedelle

ja Kangasalle. Ennen Vamma-

laan siirtymistä hän ehti oli pa-

ri vuotta vastaavissa tehtävissä

Savitaipaleella. Kesäkuun alus-

sa tulee kuluneeksi jo 27 vuot-

ta Vammalan kaupungin palve-

luksessa. Pestiä riittää vuoteen

2012, jolloin Tapio on ilmoitta-

nut jäävänsä eläkkeelle.

Ilmoitus liittyy uuden suur-

kunnan perustamiseen. Samaa

asiaa on kysytty myös muilta

johtavassa asemassa olevilta

liitoskuntien virkamiehiltä.

Pururata ei

nuorille riitä

Veli-Matti Tapio vastaa siis

vielä vuosia tulevan Sastama-

lan kaupungin liikuntapalve-

luista. Tapio toteaa, että lii-

kuntapaikkoja jää suurkun-

taan varmasti sama määrä

kuin niitä on nykyisin, pois

lukien kuitenkin leutojen tal-

vien sulattamat jääkentät. -

Kouluissa on myös runsaasti

liikuntatiloja jotka ovat nuori-

son käytettävissä, hän sanoo. -

Minun nähdäkseni nykyisten

tilojen käyttö ei vaarannu.

Veli-Matti toteaakin, et-

tä lapsille ja nuorille nimen

omaan on tarjottava monipuo-

lisia liikuntaharrastuksia ja -

mahdolllisuuksia. - Pururata

ei nuorisoa puhuttele. On hyvä

että kaupunki osti Vinkin pal-

loiluhallin ja viimeksi nyt Vam-

malan jäähallin. Liikuntapaikat

ovat kunnossa ja toimivat. Äet-

sän puolella on kaksi uimahal-

lia, ja Vammalaan nousee vih-

doin uudenaikainen ja mitat

täyttävä uimahalli, jonka ra-

kennustöiden alkamisajaksi on

merkitty vuoden 2009 touko-

kuu ja valmistusajankohdaksi

vuoden 2011 helmikuu.

Tapio elää oppiensa mu-

kaan. Hän on aktiivinen kun-

toliikkuja, joka lähtee lenkille

töitten jälkeen.

- Aamulenkki ei kiinnosta,

se aika tarvitaan työpäivään

virittäytymiseen, hän sanoo.

- Hölkkäilen omaksi ilokse-

ni ja myös kunnon vuoksi, sa-

noo sitkeän maratoonarin nä-

köinen mies.

Hän painaa 65-67 kiloa ei-

kä paino ole tästä poikkeillut

vuosikymmeniin. Hölkkää-

misestä hän sanoo, että se on

samalla myös henkistä tyhjen-

täytymistä.

Liikunnallisuuden hän on

perinyt osaksi isältään, joka oli

Varkauden Pallo 35:n perus-

tajia ja eli 90-vuotiaaksi. Ve-

li-Matti Tapion puoliso Mir-

ja on nähty usein lenkillä, ja

pariskunnan kaksi poikaa pe-

laavat lentopalloa. Vaimo on

ammatiltaan sisätautikirurgi-

nen sairaanhoitaja. Tytär rat-

sastaa. Harrastus lie vaikutta-

nut myös hänen ammatinva-

lintaansa. Hän valmistuu ensi

vuonna eläinlääkäriksi.

Vammalassa tunnetaan hy-

vin Kulttuuria Kaikille -yh-

distys, KuKa. Tapiot kuulu-

vat Hannu Nikkilän kanssa

sen perustajajäseniin, ja Mir-

ja Tapio on toiminut muuta-

maan otteeseen yhdistyksen

puheenjohtajanakin.

KuKa järjesti peräti 18

vuotta Horniolla Akselin vael-

luksen. Nyt perinnettä jatkaa

Vammalan Retkeilijät.

Kuusikymppinen

pitää

synttärivastaanottonsa Vam-

malan Seukulla ylihuomen-

na perjantaina kello 14-17.

Kukkien ja muiden muista-

misen sijasta hän toivoo kar-

tutettavaksi matkakassaansa,

jonka tilinumero on 566006-

246003.

- Pururata ei riitä nuorten ja lasten liikuntaharrastuk-

siin, sanoo Veli-Matti Tapio, joka kiittelee kaupungin

viimeaikaisia liikuntapaikkahankintoja.

Page 11 - Alueviesti_19_2008