Page 19 - Alueviesti_19

19

Keskiviikko toukokuun 7. 2008

vv



• Jukka Tuori

Kanahaukan elämää

seurataan Kokemäellä

Kanahaukan elämää seurataan

ensi kertaa Suomessa lähes re-

aaliaikaisesti GPS satelliitti-

paikannustekniikan avulla.

Tähän tarjoutui tilaisuus Har-

javallassa toimivan Oinosen

Terästuotteen toimitusjohta-

jan Kalle Murtasaaren lupau-

duttua kustantamaan Yhdys-

valloista hankitun North Star

GPS-paikannuslähettimen.

-Alun perin tarkoitukse-

na oli saada laite asennettua

naaras kanahaukalle jo kesäl-

lä 2007 pesintöjen tarkistusten

yhteydessä, mutta laitteen saa-

vuttua Suomeen kesäkuun lo-

pussa emme enää onnistuneet

saamaan yhtään naarasta kiin-

ni, joten laite jäi odottamaan

talven uutta yritystä, rengasta-

ja Jukka Kivelä kertoo.

-Kuluneen talven pyyn-

neissä saatiin vihdoin Koke-

mäeltä kauan kaivattu naa-

ras kanahaukka. Se olikin mi-

tä parhain yksilö kantamaan

30-grammaista lähetintä, sillä

sen elämä tunnetaan vuodesta

1999 lähtien, jolloin itse ren-

gastin sen pesäpoikasena Ko-

kemäellä.

-Linnusta on neljä tapaa-

mista ennen 19.3.2008 tapah-

tunutta lähettimen asennusta.

Asensin lähettimen Professori

Pertti Saurolan antamien oh-

jeiden mukaan veljeni Jouko

Kivelän ja Risto Vilenin kans-

sa. Naaraskanahaukka sai ni-

mekseen Jose!ina 19.3. olleen

nimipäivän mukaan.

-Jose!inan paino oli lähet-

timen asennushetkellä 1675

grammaa. Odotettavissa ole-

van pesinnän aikana sen pai-

no putoaa noin neljänneksen

verran omien talvisten ja pe-

sivien haukkojen pyynneis-

sä saamieni kokemusten mu-

kaan.

-Lähettimen paino on siis

alle 3 prosenttia naaras ka-

nahaukkojen minimipainos-

ta eikä se siten oleellisesti li-

sää haukan rasitusta. Muualla

maailmassa satelliittilähetti-

miä on asennettu jo tuhansil-

le linnuille, eikä niistä ole ha-

vaittu olevan linnuille haittaa.

-Lähetin on asennettu niin,

että se putoaa itsestään seläs-

tä muutaman vuoden kulu-

essa. Mahdollisesti saamme

haukan kiinni uudelleen vii-

meistään ensi talvena, jolloin

lähetin voidaan ottaa pois ja

ladata uudelleen uutta käyt-

töä varten.

-GPS-paikannus tulee anta-

maan uutta tietoa mahdollisen

pesinnän etenemisestä ja var-

sinkin pesinnän päättymisen

jälkeisistä liikkeistä. Lähetti-

men toiminta on ohjelmoitu

siten, että se on päällä 8 tuntia

ja sen jälkeen pois päältä 108

tuntia. Uutta paikannustietoa

tulee siis neljän ja puolen vuo-

rokauden välein.

Tutkijat seuraavat Jose!ina-kanahaukan elämää paikannuslähettimen avulla.

Tornikisan voitto

Kristiinankaupunkiin

BirdLife Suomen Tornien

taisto -tapahtumaan osallis-

tuttiin ennätyksellisesti 270

lintutornissa ympäri maan.

Eniten lajeja, 115, havaittiin

Kristiinankaupungin Siipyys-

sä. Alueviestin alueelta eni-

ten lajeja havaitsi Köyliönjär-

vellä kisannut Lallin ornitalli

-joukkue, jonka listalle kertyi

86 lintulajia.

Sadan lajin raja rikkoontui

Kristiinankaupungin lisäksi

Pyhäjoella (112), Mynämäellä

(102), Porvoossa (101), Hel-

singissä (100), Kiteellä (100),

Siikajoella (100) ja Virolah-

della (100).

Torneista havaittiin kes-

kimäärin 67 lajia. Kilpailun

pohjoisimmassa tornissa Ina-

rin Kaamasjoella havaittiin 38

lajia.

Kilpailun harvinaisin laji

oli Tohmajärvellä pohjoiseen

matkannut keisarikotka. Mui-

ta torneista raportoituja har-

vinaisuuksia olivat jalohaika-

ra Pukkilassa ja Urjalassa sekä

tulipäähippiäinen Hangossa.

Tornien taisto on vuodes-

ta 1994 järjestetty leikkimie-

linen kilpailu, jossa joukkueet

pyrkivät havaitsemaan mah-

dollisimman monta lintulajia

lintutornista kahdeksan tun-

nin aikana. Samalla torneis-

sa esitellään yleisölle lintuja ja

lintuharrastusta sekä kerätään

varoja linnustonsuojeluun.

Tänä vuonna varat käytetään

kansainvälisesti tärkeiden lin-

tualueiden (IBA) lintulasken-

toihin.

Poimintoja tuloksista

Tuloksissa näkyvät sijoitus,

kunta, paikka, joukkue, laji-

määrä sekä harvinaisimmat

lajit.

38. Köyliö, Köyliönjärvi,

Vinnari, Lallin ornitalli, Rau-

li Holm, Ilkka kuvaja, Jarmo

Holm, 86, liejukana, lapin-

tiira.

65. Huittinen, Vankilan

pellot, Häkkikarkurit, Marko

Dahlman, Tapio Aalto, Soili

Leveelahti, Esko Gustafsson,

Jouko Metsälä, Matti Härmä,

79, lyhytnokkahanhi, muutto-

haukka.

99. Säkylä, Sarvonlahti,

Säkylän Sorsat, Erkki Kallio,

Markus Kallio, Heikki Näpä-

rä, Jarmo Huhtanen, Jari Tai-

vainen, 73, lyhytnokkahanhi,

punakuiri.

103. Nokia, Siuro, Knuuti-

la, Siuron Staiji, Timo Havi-

mo, Hannu Kosonen, Markku

Pulakka, 72, pikkukuovi, mus-

tavaris.

107. Eura, Vaaljärvi, Hin-

nerjoen Hiirihaukat, Toni

Tainio, Vesa Raitanen, Juha-

ni Valtanen, Lassi Valtanen,

71, lyhytnokkahanhi, pikku-

kuovi.

130. Hämeenkyrö, Kirkko-

järvi, Kurppakomppania, Ha-

kala Kari, Hakala Helge, Kia-

nen Hannu, Salonen Risto,

Pessa Jukka, Palomäki Timo,

67, merihanhi, uuttukyyhky.

134. Vammala, Keskisten-

järvi, Tunnelma katossa, Kim-

mo Pihlava, Petri Seppälä, Ee-

tu Myllymäki, Meri Öhman,

Kirsi Nisula, 67, luhtakana,

pikkukuovi.

138. Eura, Koskeljärvi,

Honkilahden homenokat,

Tuomo Hurme, Tuomas Hal-

minen, Inkeri Hurme, Pent-

ti Kulmala, Simo Nurminen,

Jouni Valtonen, Kari Ylijoki,

65, merimetso, pikkutikka.

171. Hämeenkyrö, Sarkki-

lanjärven eteläisempi torni,

Pinnat kireällä, Tommi Mer-

ta, Petri Merta, Juha Lehtinen,

60, heinätavi.

180. Urjala, Kortejärvi, Sa-

tavarikset, Marika Linnamäki,

Stina Ahvenjärvi, Sari Jaak-

si, Isa Lindqvist, Bengt Lind-

qvist, Jouko Uusi-Laitila, 60,

jalohaikara, luhtakana.

194. Huittinen, Isosuon

torni, Norpat, Niina Uusi-

Seppä, 57, harmaapäätikka,

lapasorsa.

196. Kokemäki, Puurijär-

vi, Satakuntalainen Osakunta,

Tuomas Aivelo, 57, lapinsirri,

harmaasorsa.

198.Kiikoinen, Kuorsu-

maanjärven lintutorni, Kuor-

sumaan Kyläkiikarit, Hannu

Virtanen, Jari Valkama, Matti

Tuominen, Asko Koski, Tapio

Rautava, 56, luhtakana, pikku-

kuovi.

224. Vammala, Ekojärvi,

Ekolokonomit, Timo Järven-

pää, Ari Jokinen, Kimmo Vi-

rolainen, Jouko Mustalahti,

Aleksi Virolainen, Saana Jär-

venpää, 51, pikkutikka, nuo-

lihaukka

225. Vesilahti, vähajärven

torni, Pohjantähden Alla, Su-

vi Sergeje", Timo Peltoniemi,

Pirjo Peltoniemi, Merja Kuis-

ma, Zhigang Yang, Aarni Haa-

panen, 51, harmaasorsa, pik-

kulokki.

265. Nokia, Markluhdan-

lahden lintutorni, Bubopop-

poo, Jari Mattila, Riitta Virta-

nen, Ville Virtanen, Tino Mat-

tila, 36, sääksi, valkoviklo.

Puurijärvi-Isosuo sai

hoito- ja käyttösuunnitelman

Hannu Virtanen

Huittisissa ja Kokemäellä si-

jaitsevalle Puurijärven ja Ison-

suon kansallispuistolle sekä

siihen liittyville Natura 2000

-alueille on laadittu hoito- ja

käyttösuunnitelma, jonka ta-

voitteena on alueen luontoar-

vojen turvaaminen.

Suunnittelutyötä on johta-

nut Metsähallitus, jonka hal-

lintaan kansallispuisto kuu-

luu.

Suunnitelma on laadit-

tu osallistavana suunnittelu-

na eli yhteistyössä eri käyttä-

järyhmien ja maanomistajien

kanssa.

Suunnitelma korvaa enti-

sen Puurijärven ja Isonsuon

kansallispuiston runkosuun-

nitelman, joka on vuodelta

1995.

Suunnitelmatyö kuuluu

Kokemäenjoki-LIFE -hank-

keen töihin.

Sovittaa suojelun ja

virkistyskäytön

Alueen luontoarvojen tur-

vaaminen edellyttää erilaisia

luonnonhoitotöitä, joita suun-

nitelmassa on esitetty ja arvi-

oitu. Lisäksi suunnitelmassa

sovitetaan yhteen alueen eri

käyttömuotoja suojelutavoit-

teiden kanssa.

Suunnitelmassa esitettyjen

tavoitteiden ja toimenpitei-

den ansiosta alueen merkitys

myös virkistys- ja luontomat-

kailukohteena kasvaa. Alueel-

le esitetään rakennettavaksi

kaksi uutta lintutornia, jotka

toteutetaan vielä Kokemäen-

joki-LIFE -hankkeen aikana.

Aluetta kehitetään palvele-

maan entistä paremmin myös

liikuntaesteisiä kävijöitä sekä

veneilijöitä ja melojia.

Hoito- ja käyttösuunnitel-

ma esitellään tänään keski-

viikkona kello 17 alkavassa

avoimessa yleisötilaisuudes-



sa Huittisten kaupungintalol-

la. Suunnitelmasta voi antaa

palautetta kesäkuun loppuun

asti.

Hoito- ja käyttösuunnitel-

ma löytyy Metsähallituksen

verkkosivuilta (

www.metsa.

!/

hks) sekä Kokemäenjoki-LI-

FE -hankkeen verkkosivuilta

www.ymparisto.!/kokemaen-

jokilife.

Kokemäenjoki-LIFE

Kokemäenjoki-LIFE -han-

ke (2006-2011) keskittyy vii-

den Natura 2000 -verkostoon

kuuluvan kohteen kunnosta-

miseen, hoitoon ja suojelun

suunnitteluun Satakunnassa.

Hankkeella edistetään luonto-

arvojen säilymistä ja virkistys-

käyttömahdollisuuksia.

Alueiden kunnostus ja hoi-

to parantavat myös ihmisten

elinolosuhteita ja viihtyvyyt-

tä.

LIFE Luonto -rahasto tukee

hankkeita, joiden tavoitteena

on hoitaa ja suojella Euroo-

palle erityisiä eläin- ja kasvila-

jeja sekä elinympäristöjä. Ra-

hasto tukee Euroopan unionin

lintu- ja luontodirektiivien to-

teuttamista sekä Natura 2000

-alueiden kehittämistä.

Näiden tavoitteena on

luonnon monimuotoisuuden

säilyttäminen.

Puurijärven ja Isonsuon

3 655 hehtaarin alue muo-

dostaa luonnonsuojelullises-

ti merkittävän suojelualueko-

konaisuuden, johon kuulu-

vat Etelä-Suomen oloissa erit-

täin edustava ja monipuolinen

suoluonto, kansainvälisesti ar-

vokas Puurijärven lintujärvi

sekä alueen läpi kulkeva Ko-

kemäenjoki.

Alue on suosittu retkikoh-

de lintuharrastajien ja luon-

toretkeilijöiden keskuudessa.

Kansallispuiston alueella ar-

vioidaan käyvän vuosittain 12

000 kävijää.

S

uomessa on ollut ”taistolais-taustainen” perinne 70-lu-

vulta asti, että syytetään maataloutta vesistöjen ja erityi-

sesti Itämeren saastuttamisesta. Poliitikkojen, tukijoiden

ja viranomaisten puheista ja kynistä olemme tämän väitteen

kuulleet niin useasti, että olemme maatiloillakin alkaneet us-

koa tähän pääsaastuttajan rooliin. Kuitenkaan väitteen esit-

täjillä ei ole ensimmäistäkään virallista tutkimustulosta, joka

osoittaisi esimerkiksi vesistä mitattavan fosforin tulevan maa-

tiloilta.

Usein käytetty termi, hajakuormitus on markkinoitu niin, että

se tarkoittaisi samaa kuin maatalouden ravinnepäästöt. Se on

sanan kuitenkin varsin kuvaava, hajakuormitus. Se kertoo, että

kuormitusta tulee eri lähteistä.

Maatalouden harjoittaminen aiheuttaa toki osansa tähän ra-

vinteiden huuhtoutumiseen. Meritutkija Seppo Knuuttila lan-

seerasi AlmaMedian viestimissä kevättalvella 2008 väittämän,

että Saaristomeren fosforipäästöistä on 80 prosenttia maata-

louden aiheuttamia. Jos minä väitän, että maatalouden osuus

on alle 15 prosenttia, olen yhtä vahvoilla. Toki minua ei tue

mainitsemani pitkään masinoitu yleinen mielipide.

Pitkään fosforipäästöistä on syytetty teollisia lannoitteita.

Syyttäminen on ollut niin voimakasta, että 15 vuodessa Suo-

messa käytössä olleista hyvistä seoslannoitteista on fosfori-ra-

vinne jätetty lähes kokonaan pois. Nyt peltojen sadonmuodos-

tus kärsii jo fosforin puutteesta ja viljasadon laatu ja määrä

alenee.

Kuitenkin mittaukset Itämereltä kertovat, että fosforia virtaa

jokivesissä entiseen malliin. Dramaattinen lannoituksen vä-

hentäminen ei ole vaikuttanut mitään ja samalla on peltojen

pintavalumia on ollut estämässä vesistöihin rajoittuvissa pel-

loissa viljelemättömät kasvipeitteiset suojakaistat.

Vieläkään ei olla valmiita edes harkitsemaan saati sitten tieteel-

lisesti tutkimaan mistä fosfori virtauksiin tulee. Nyt ympäris-

töviranomaiset väittävät, että viljelijöiden ympäristönsuojelu-

toimet ovat olleet virheellisiä.

Väitän, että pelloilta huuhtoutuva fosfori edustaa vain murto-

osaa siitä fosforimäärästä, mitä irtoaa savipohjaisten jokien

pohjasta ja rantamaista. Siksi muutosta ei näy mereen huuh-

toutuvissa ravinnemäärissä. Asun Punkalaitumenjoen ran-

nalla ja olen seurannut 30 vuotta joen käyttäytymistä ja sen

kemiaa.

Nämä Länsi-Suomen joet kulkevat veden syövyttämissä savi-

ränneissä, laaksoissa. Järvialtaiden puuttuessa voimakkaat sa-

teet nostavat joen virtaaman ja vesimäärän nopeasti. Tällainen

sykli irrottaa hienojakoista savea mukaansa, esimerkiksi Pun-

kalaitumenjoki suorastaan ”kiehuu” harmaan savivellinä sade-

päivän jälkeen. Huomioitavaa on, että samanaikaisesti pelloil-

ta tuleva sadevesi tulee salaojien laskuaukoista jokirannoissa

kirkkaana ja ei sisällä savea eikä fosforia.

Mielestäni jokivesistä mitattava fosfori on valtaosin peräisin

saviaineksesta. Saviaineksessa on luontaisesti hiukkasiin sitou-

tunutta fosforia. Tämä epä-orgaaninen fosfori ei merkittäväs-

ti liukene veteen vaan kulkee sameana savihiukkasmassana ja

laskeutuu virtaaman vähetessä merenlahtiin muodostaen sin-

ne vähitellen uuden savikentän, samanlaisen kuin Länsi-Suo-

men peltojen savitasangot. Nämä ovat samanlaisen virtaaman

tulosta tuhansien vuosien takaa.

Tämä on mielestäni luonnon omaa osuutta hajakuormituk-

seen. Uskon kyllä, että lauhat talvet ovat lisäämässä tätä, ku-

vaamaani jokilaaksojen eroosiota ja saviaineksen ja myös fos-

forin kiertokulkua vesistöissä.

Väittämäkeskusteluissa ja uutisoinneissa unohdetaan aina or-

gaaninen fosfori, joka on peräisin kuolleista kasveista, eläimis-

tä, ulosteista ja mikro-organismeista. Tämä fosfori on liukoi-

semmassa muodossa ja on osaltaan luonnon itsensä tuotta-

maa. Suurin fosforimäärä kertyy jokaisessa kunnassa jätevesi-

en puhdistamoille. Puhdistamoliete sisältää kymmenkertaiset

kokonaisfosforimäärät peltomultaan verrattuna.

On huomioitavaa, että tämä valtava puhdistamolietemäärä

levitetään myös takaisin luontoon. Ympäristörakentaminen,

puistot ja teiden luiskat maisemoidaan tällä orgaanista fosfo-

ria valtavasti sisältävällämassalla. Kysyn, mitä ovat näiden alu-

eiden valumat, niitä on kaikissa kunnissa.

Orgaanista fosforia sisältävät myös yhteiskunnan vesiin pää-

sevät likavedet, pesuvedet ja eläinten lannan sisältämä fosfori.

Kotieläinten lannan säilytystä ja levitystä säännellään ja valvo-

taan tarkasti.

Omamielipiteeni on, että tulevaisuudessa suurten kotieläinyk-

siköiden lanta samoin kuin jätevedenpuhdistamoiden saos-

tuslietteet tulisi hyödyntää ensin biokaasureaktoreissa Saksan

mallin mukaisesti, jolloin saadaan talteen ilmakehään karkaa-

vat kaasut ja tuotetaan biokaasulla energiaa. Ja jäljelle jäävä

humus laimennetaan ja käytetään ravinteiden kiertoon vilje-

lyssä.

Toivon, että jatkossa Suomessa käsitellään ravinteiden kierto-

kulkua tieteelliseen tutkimukseen ja talonpoikaiseen käytän-

nön osaamiseen perustuvalta pohjalta. Puoluepoliittinen ja

ideologinen ympäristöpropaganda on vahingoittanut meillä

tärkeän ympäristönsuojelun uskottavuutta.

En tiedä muita eurooppalaisia valtioita, joissa oma ruuantuo-

tanto olisi ideologisena lyömäaseena. Ei ole Venäjällä, ei Rans-

kassa ja Kiinakin on ylpeä omasta maataloustuotannostaan.

Kirjoittaja on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri sekä

maatalousyrittäjä Huittisista.

Vesistöjen

puolue-poliittinen

hajakuormitus

Page 19 - Alueviesti_19_2008