Page 23 - Alueviesti_20_2008

23 Keskiviikko 14. toukokuuta 2008
Työtarjouksia
Koulut ja kurssit
Vuokralle tarjotaan
Pekka Niemi ja Henri Pohjala
Kiikoisten Vuoden urheilijat
Kiikoisissa Vuoden urheili-
jaksi 2007 on valittu hiihto- ja
pyöräsuunnistaja Pekka Nie-
mi ja Vuoden nuoreksi kehit-
tyväksi urheilijaksi shakinpe-
laaja Henri Pohjala.
Kankaanpään Suunnista-
jia edustavan Pekka Niemen
meriitteihin lukeutuu muun
muassa pyöräsuunnistuksen
nuorten maajoukkuepaikka
sekä edustuspaikka Italiassa
pyöräsuunnistuksen Euroop-
pa-cupissa H17-sarjassa. Suo-
mesta alle 17-vuotiaista pojis-
ta mukana oli vain kaksi edus-
tajaa. Niemen sijoitukset olivat
sprintissä 4., pitkällä matkalla
5. ja keskimatkalla 8. Lisäksi
Niemi nappasi pyöräsuunnis-
tuksen SM-viestissä hopeaa ja
henkilökohtaisen SM-prons-
sin pitkällä matkalla.
Hiihtosuunnistuksen puo-
lella Pekka Niemi valittiin
SSL:n nuorten A-valmennus-
ryhmään ainoana satakunta-
laisena poikana. Hiihtosuun-
nistuksen SM-kisoissa alle
18-vuotiaiden sarjassa hänen
paras sijoituksensa henkilö-
kohtaisilla matkoilla oli sprin-
tin 6. sija.
Vammalan Shakkikerhon
Henri Pohjala on pelitaidoil-
laan noussut kerhon ykkös-
joukkueeseen, voittanut kou-
lulaisten SM-kisat Mäntässä
marraskuussa 2007 sekä kou-
lujoukkueiden SM-kisoissa
Tampereella viime huhtikuus-
sa.
Koululaisten PM-kisoissa
Reykjavikissa Pohjalan sijoi-
tus oli 5. Lisäksi hän oli mu-
kana joukkuepikashakin SM-
kisoissa VammSK:n kakkos-
joukkueessa Vammalassa elo-
kuussa.
Satakunnan mestaruuskil-
pailuissa Henri sai pronssia
normaalipelissä, pikashakis-
sa hopeaa, joukkuepikasha-
kissa kerhon ykkösjoukku-
eessa kultaa. Lisäksi Pohjala
saavutti viime vuonna mesta-
riehdokkuuden, joka on askel
kohti shakkimestaria.
Raudat lujilla ja
ennätykset rikki
Arto Kontturi
Itä-Suomessa Juvalla pidettiin
5. huhtikuuta FPO:n SM-kisa,
jonka järjesti Metal Pro. Ran-
tasen tallin porukka lähti mat-
kaan kahdeksan nostajan kans-
sa. Kilpailu järjestettiin tilavas-
sa kaarihallissa, jossa oli hyvät
lämmittelypaikat. Ottaen huo-
mioon kisojen järjestäjien huo-
novointisuuden vatsatautivi-
ruksesta johtuen, sujui kisojen
organisointi tosi hyvin.
Päivän kovin näyte tuli Ju-
hani Läätiltä, joka putsasi ko-
ko pöydän ja näytti miten rau-
ta ”taittuu”. Hänen tuloksen-
sa sarjassa alle 90 kiloa oli:
jalkakyykky 300 kg, penkki-
punnerrus 210 kg ja maasta-
veto 260 kg. Tällä 770 kilon
yhteistuloksella Juhani voitti
SM-kultaa ja oli junioreiden
pisteissä paras. Koko kilpailun
pisteissä sijoitus oli 14.
Sarjassa alle 82,5 kg Timo
Oksa otti SM-hopeaa. Jalka-
kyykky 180 kg, penkkipun-
nerrus 107,5 kg ja maastaveto
170 kg. Yhteistulos 457,5 kg.
Sarja alle 100 kg Arto Kont-
turi; jalkakyykky 235 kg, penk-
kipunnerrus 180 sekä maasta-
veto 220 kg. Arto ylsi omassa
sarjassaan tällä 635 kilon yh-
teistuloksellaan SM-hopealle.
Sarja alle 110 kg Iiro Jaak-
kola; jalkakyykky 200 kg,
penkkipunnerrus 160 kg ja
maastaveto 250 kg. Iiro oli
omassa sarjassaan SM-prons-
silla yhteistuloksella 610 kg.
 Alle 125-kiloisten sarjassa
kilpaili Otto Selin. Jalkakyykky
260 kg, penkkipunnerrus 170
kg jamaastaveto 212,5 kg. 642,5
kiloa ja SM-hopeaa Otolle. Hä-
nen jalkakyykky-, penkkipun-
nerrus- sekä yhteistuloksensa
olivat 13-15-vuotiaiden sarjas-
sa ME-tulokset. Maastavedon
tulos puolestaan Euroopan en-
nätys. Kaikkien junioreiden tu-
lokset ovat heidän omia henki-
lökohtaisia ennätyksiään.
Yleisessä sarjassa Juval-
la kilpaili kaksi tallin jäsentä.
Sarja alle 110 kg Lasse Pajuno-
ja; jalkakyykky 380 kg, penk-
kipunnerrus 305 kg ja maas-
taveto 315 kg. Lasse sai rikki
maagisen 1000 kg:n rajan ja
tällä yhteistuloksella hän voitti
SM-hopeaa. Pajunoja oli pis-
teissä yleisen sarjan kuudes.
Samassa sarjassa kilpaili Jar-
no Niemi sijoittuen neljännek-
si yhteistuloksella 865 kg, joka
koostui tuloksista jalkakyykky
310 kg, penkkipunnerrus 225
kg sekä maastaveto 330 kg. Hän
oli yleisen sarjan 11. pisteissä.
Tarja Rantanen nosti kaksi
kertaa jalkakyykkyä, mutta jäi
harmillisesti tuloksetta. Hän
siirtyi kuitenkin kisojen tär-
keimpään hommaan, eli huol-
tamaan tallin nostajia. Hän
teki miehensä Pekan kanssa
mahtavan työn päivän aikana
ja iso kiitos kuuluu heille. Päi-
vä oli pitkä, mutta onnistunut.
Vaikka kesä lähenee, niin har-
joitukset jatkuvat ja seuraavat
kisat ovat taas edessä.
Kovaa kärkeä neljännen kerran
Vammalassa
maan tuloksellisin
työvoimatoimisto
Vammalan seudun työvoima-
toimisto kipusi viime vuoden
toiminnan perusteella maan
tuloksellisimmaksi toimistok-
si. Työ- ja elinkeinoministe-
riön asettamat tulostavoitteet
ylitettiin reilusti jo neljännen
kerran tämän vuosikymme-
nen puolella.
Tuloksellisuuden mittari-
na ovat olleet mm. täyttyneet
työpaikat, toimiston työnha-
kijoilla täyttyneiden osuus,
nopea työllistyminen, työvoi-
makoulutuksen ja palkkatuki-
työn vaikuttavuus sekä raken-
netyöttömyyden aleneminen.
Vammala kunnostautui viime
vuonna erityisesti toimenpi-
teiden vaikuttavuudessa ja ra-
kennetyöttömyyden alenemi-
sessa.
Vammalan seudun työttö-
myysprosentti on Pirkanmaan
alhaisimpia ja kieppunut vii-
me kuukausina 4-5 prosentin
paikkeilla.
Toimistonjohtaja Regina
Salkovic kertoo, että Vamma-
lan hyvä tulos perustuu am-
mattitaitoiseen henkilökun-
taan ja seudun vahvaan ver-
kostoyhteistyöhön.
- Hyvän tuloksen takana
on koko henkilökunta ja mai-
niot yhteistyökumppanit.
Köyliössä paloi
hehtaareittain metsää
Syttymissyy vielä epäselvä
Köyliön Järvenpään kylässä
roihusi sunnuntai-iltana ra-
ju metsäpalo. Metsää paloi
kaikkiaan arviolta 7-8 hehtaa-
ria. Puustolle aiheutuneiden
vahinkojen määrä ei ole vie-
lä tässä vaiheessa poliisin tie-
dossa.
Tulipalo ei edennyt mis-
sään vaiheessa latvapalon
vaiheeseen, vaan palo eteni
metsän aluskasvillisuudessa.
Havupuiden runkoja vahin-
goittui liekeistä ja kuumuu-
desta enimmillään muuta-
man metrin korkeudelta.
Tulipaloalueella on useam-
man eri metsänomistajan
maita. Henkilövahingoilta
vältyttiin.
Tulipalon syttymissyystä ei
ole vielä tietoa. Kokemäen po-
liisin mukaan palo saattaa olla
tahallaan sytytetty, mutta ta-
hattoman syttymisen mahdol-
lisuutta ei sitäkään voida vielä
sulkea pois.
Aiemmin sunnuntai-ilta-
päivänä alueella oli ollut koi-
raharrastajia ja heidän osuut-
ta palon syttymiseen joudu-
taan myös selvittämään.
Tutkinnan tässä vaihees-
sa ei ole kuitenkaan ilmennyt
mitään seikkoja, joiden pe-
rusteella koiraharrastajia voi-
taisiin epäillä palon sytyttä-
misestä.
Aikaisemmin julkisuuteen
annettua tietoa palopesäkkei-
den lukumäärästä poliisi ei voi
vahvistaa. Pesäkkeitä on saat-
tanut olla joko yksi tai useam-
pia.
Köyliön kunnan alueella on
tapahtunut 2000-luvulla usei-
ta metsä- ja maastopaloja, joi-
den syttymissyytä ei ole kyetty
selvittämään. Suurin osa tuli-
paloista on tahallaan sytytet-
tyjä.
Kokemäen poliisi pyytää
edelleen yleisöltä vihjeitä tuli-
palojen selvittämiseksi.
Kirjan keskukseen lisää Vammalan omaa rahaa
Hannu Virtanen
Vammalan kaupungin oma-
rahoitusosuus Kirjan keskus
-hankkeessa kasvaa 300 000
eurosta 472 250 euroon, kos-
ka ympäristökeskuksen 50
prosentin avustus on alempi
kuin lääninhallitukselta haet-
tu 75 prosenttia.
Kaupunginhallitus hyväk-
syi maanantaina hankkeen ja-
kamisen kahdeksi hakemuk-
 seksi. Lääninhallitukselle jä-
tetty hakemus on päivitetty ja
ympäristökeskukselle on val-
misteltu kokonaan uusi hake-
mus.
Hankkeiden kokonaiskus-
tannusarvio on entinen 1 490
000 euroa.
Haettujen avustusten yh-
teissumma on 1 017 750 eu-
roa.
Vammala kehittää Kirjan
keskus -hanketta kunnosta-
malla Bäckmanin kiinteistöä,
jonka Vammalan kaupunki
osti syksyllä Marttilankadun
varrelta keskustasta. Paikka si-
jaitsee Herra Hakkaraisen ta-
lon naapurissa.
Tontilla on 1920-luvun
alussa rakennettu asuin- ja lii-
kerakennus sekä lisäksi kaksi
talousrakennusta.
Lääninhallitus ja Pirkan-
maan ympäristökeskus näki-
vät tarpeelliseksi jakaa hanke
kahdeksi erilliseksi hakemuk-
seksi.
Lääninhallitus ei voinut
osallistua rakennuksen ulko-
puolisten töiden rahoittami-
seen.
Ympäristökeskus osallis-
tuu 50 prosentilla kuntotut-
kimuksien ja rakennuksen
ulkopuolisten töiden kustan-
nuksiin. Lääninhallitus osal-
listuu hankkeen rahoittami-
seen muilta osin.
Vammalan kaupungin
omarahoitusosuus oli alkupe-
räisen hakemuksen mukaan
300 000 euroa kolmen vuoden
aikana. Tänä vuonna tarvitaan
70 000 euron lisäksi 27 500 eu-
roa. Seuraavien vuosien rahoi-
tus tulee Sastamalan kaupun-
gin talousarvioista.
Kaupungin omarahoi-
tusosuus vuonna 2009 on
258 750 euroa ja 116 000 eu-
roa vuonna 2010.