6
Keskiviikko kesäkuun 18. 2008
Nro 25. 26. vuosikerta. Keskiviikkona 18.6.2008
www.alueviesti
.!
JSN
www. alueviesti.! • Kaupunkilehtien Liitto ry:n jäsen, ISSN 1236-0619
KaupunkilehtienLiittoonmukana
hyvän lehtimiestavan vaalinnassa
ja sananvapauden puolustamises-
sa. Liitto on yksi Julkisen Sanan
neuvoston taustayhteisöistä.
Toimitus, konttori, myynti
03-514 1416
TELEFAX 03-511 3097
E-MAIL:
Toimituksen aineisto:
toimitus@alueviesti.!
Ilmoitusaineisto:
ilmoitukset@alueviesti.!
Seurakuntatiedot:
seurakunnat@alueviesti.!
Järjestöpalstailmoitukset:
jarjestot@alueviesti.!
ILMOITUKSET
MAANANTAIHIN
KLO 14 MENNESSÄ.
Aluetori-ilmoitukset,
järjestöpalstat ja srk-tiedot
maanantaihin klo 12 mennessä.
ILMOITUSHINNAT
alv0%
Etusivu
! 1,40/pmm
väri-ilmoitus ! 1,75/pmm
Takasivu
! 1,30/pmm
väri-ilmoitus ! 1,60/pmm
Tekstisivut
! 1,10/pmm
väri-ilmoitus ! 1,30/pmm
Hintoihin lisätään alv. 22 %.
Puhelimitse vastaanotettuun il-
moitukseen mahdollisesti tulevis-
ta virheistä ei lehti vastaa.
Muiden virheiden osalta lehden
vastuu rajoittuu kokonaan ilmoi-
tushintaan.
Toimitus ei vastaa sitoumuksetta
lähetetystä
toimitusaineistosta;
käsikirjoituksista, valokuvista tai
ääninauhoista eikä säilytä niitä tai
palauta niitä lähettäjälle.
TOIMITUS
03-514 1416
Päätoimittaja
Erkki Petman
0500-235 725
Toimituspäällikkö
Maija Latva
050-555 6290
Toimittajat:
Hannu Virtanen
050-5633424
Pauliina Parto
040-7636021
JormaWesterholm
03-5141 416
ILMOITUSMYYNTI
Jerry Stenberg
050-593 0620
Eeva Rasinperä
050-593 0621
Heli Suominen
050-436 5068
Mainospäällikkö
Matti Tolonen
0500-769 261
TOIMISTO
Hopunkatu 1, 38200 VAMMALA
MA-PE klo 8.00-16.00
JULKAISIJA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Toimitusjohtaja
Seppo Lehtinen
0500-634 032
SIVUNVALMISTUS
Keskuskuva Ky, Vammala
PAINOPAIKKA
Allatum Oy, Pori
Mikäli lehden jakelussa on
häiriöitä, ottakaa yhteys
postiin
p. 0200 71000
Lehden voi tilata jakelualuiden
ulkopuolelle Suomessa
! 39,00/vuosikerta
! 12,00/ 3 kk.
Sammaljoki
saa taas
kyläkaupan
!
s. 3
Kiikoisten
purpureilla
kunnioitetaan
perinteitä
!
s. 15
Juhannus
muuttaa tuttuja
aikatauluja
!
s. 22
Pirkanmaalla syntyi opas vierimetsien hoitoon
Asianmukainen metsänhoito
ehkäisee sähkökatkoja hyvin
Asianmukainen metsänhoi-
to on yksi parhaita keinoja
ennaltaehkäistä sähkökatko-
ja. Metsänhoitoyhdistykset,
Metsäkeskukset ja Vatten-
fall tekevät yhteistyötä joh-
toalueiden vierimetsien te-
hokkaammaksi hoitamiseksi.
Pirkanmaalla Vattenfall lä-
hettää yhteistyössä Pirkan-
maan Metsäkeskuksen kans-
sa metsänhoitoyhdistyksien
jaettavaksi metsänomistajil-
le oppaan johtokatujen vieri-
metsien hoidosta.
-Yhteistyöllä
voimme
merkittävästi ennaltaehkäis-
tä sähkökatkojen syntymis-
tä. Vattenfall kantaa osal-
taan vastuuta investoimalla
mittavasti verkon uudista-
miseen. Tämä ei kuitenkaan
riitä, sillä sähkökatkojen
yleisin syy maaseutuverkos-
sa on johtoalueen ulkopuo-
lelta sähköjohdon päälle
kaatunut tai siihen nojaava
puu, sanoo Vattenfall Ver-
kon käyttöpäällikkö Markku
Vänskä.
Valtaosa Suomen
sähköjohdoista
sijaitsee metsissä
Suomessa on sähkönjakelu-
verkkoa kaikkiaan 360 000
kilometriä, josta 275 000 ki-
lometriä on ilmajohtoja. Joh-
dot ovat alttiita kovien tuuli-
en, myrskyjen tai lumikuor-
mien aiheuttamille puiden
kaatumisille tai taipumisille
niiden päälle. Myös hakkuis-
sa saattaa tapahtua vahinko-
ja, joissa varotoimenpiteistä
huolimatta puu kaatuu joh-
don päälle.
-Sähkönjakelun varmuus
on yhä tärkeämpää sekä yri-
tystoiminnalle, työnteolle
että kodeille elämän sujumi-
seksi. On koko yhteiskun-
nan etu vähentää sähkökat-
kojen määrää ja kestoa myös
ehkäisemällä niitä johtoalu-
eiden vierimetsien oikealla
hoidolla, Vänskä toteaa.
Metsänhoitoyhdistykset
viestinviejinä
Hakkuita tehdään ympäri
vuoden sähkölinjojen lähei-
syydessä. Harvennushakkuis-
sa puulajivalinnat ja jäävän
puuston tiheys vaikuttavat
puuston lumi- ja myrskykes-
tävyyteen. Hakkuiden suun-
nittelun yhteydessä metsän-
omistajat saavat neuvontaa
vierimetsien hoidosta.
- Sähkölinjojen vierihoidos-
sa voidaan lumituhoja ehkäis-
tä parhaiten harventamalla
harvennushakkuissa voimak-
kaammin lehtipuustoa, jonka
latvusto on herkin taipumaan
linjojen päälle lumikuorman
voimasta. Täällä Kurussa oli
nyt keväällä pitkät sähkökat-
kot juuri märän lumen paina-
mien koivujen vuoksi, toteaa
alueneuvoja Vesa Kastari met-
sänhoitoyhdistys Pohjois-Pir-
kasta.
- Puuston myrskykestävyyt-
tä voi parantaa jättämällä lin-
jojen lähimetsät tiheämmik-
si tuuliherkissä paikoissa sekä
suosimalla mäntyä. Uudistus-
hakkuiden yhteydessä jätettä-
vät säästöpuut on sijoitettava
vähintään puunmitan etäisyy-
delle linjoista, Kastari jatkaa.
Yhteistyöllä opas
vierimetsien hoitoon
Häiriöttömämmän sähkönja-
kelun varmistamiseksi Maa-
ja metsätaloustuottajain Kes-
kusliitto, Svenska Lantbruks-
producenternas Centralför-
bund ja Energiateollisuus ovat
yhteistyössä laatineet oppaan,
jonka tavoitteena on edistää
johtoalueiden vierimetsissä
metsänhoito- ja hakkuutöi-
tä, joilla puiden aiheuttamia
sähkökatkoja voidaan vähen-
tää nykyisestään. Vattenfallin
käyttöpäällikkö Vänskä osal-
listui oppaan tekoon. Metsä-
keskukset ovat myös lisänneet
oppaan omille internetsivuil-
leen.
-Vierimetsien asianmukai-
nen hoito on myös metsän-
omistajan etu, eikä siitä yleen-
sä aiheudu lisäkustannuksia
tai menetyksiä metsänomis-
tajalle, Pirkanmaan Metsäkes-
kuksen kehittämispäällikkö
Veikko Iittainen kannustaa.
- Oppaan opit ovat tärkei-
tä ennakoivia toimenpiteitä
myrsky- ja lumituhoriskien
vähentämiseksi. Pirkanmaan
myrskytuhovalmiuspäällikkö-
nä toivon metsänomistajilta
myönteistä suhtautumista ja
metsäalan toimijoilta innos-
tusta asian hoitamiseen. Tä-
mä yhteistyö on meille kaikil-
le ensiarvoisen tärkeää, sillä
kaikkien yhteinen tavoitehan
on mahdollisimman vähäiset
tuhot metsissä, Iittainen ko-
rostaa.
SAMK:n Huittisten
yksikkö sai yrityksistä
yhteistyökumppaneita
Yritysyhteistyö on ollut yk-
si merkittävä painopistealue
Satakunnan ammattikorkea-
koulussa usean vuoden ajan.
Tätä painopistettä tukemaan
käynnistettiin Huittisten toi-
mipisteessä Joutsenten reit-
ti ry:n tuella lyhytkestoinen
kartoitus, jonka tarkoitukse-
na oli löytää Huittisten, Hä-
meenkyrön, Mouhijärven,
Punkalaitumen, Vampulan,
Vammalan ja Äetsän alueel-
ta mikroyrityksiä, jotka olisi-
vat kiinnostuneita toimimaan
yhteistyökumppaneina Sata-
kunnan ammattikorkeakou-
lun kanssa.
Yritys –
tuletko yhteistyö-
kumppaniksemme?
Yhteistyöyrityksiä lähestyt-
tiin sanomalehti-ilmoittelul-
la, sekä satunnaisotannalla
noin viittäsataa alueen yri-
tystä markkinointikirjeel-
lä, minkä jälkeen Huittisten
toimipisteen yritysyhteistyö-
henkilöt: T&K-koordinaat-
torit Mikko Lehtonen ja Lee-
na Sääski ja yliopettaja Ari
Pitkäranta ottivat yhteyttä
yrityksiin.
Kartoituksen aikana Sata-
kunnan ammattikorkeakou-
lun sai yli 20 yhteydenottoa
yrityksiltä ja noin 50 toimek-
siantoa, joita opiskelijat rat-
kovat yhdessä yritysten ja
asiantuntijaopettajien kans-
sa osana opintojaan opin-
näytetöinä, työharjoitteluna
tai pienempänä tai suurem-
pana projektityönä.
Yhteistyöstä
hyötyvät kaikki
-Olemme erittäin tyytyväi-
siä saadessamme tehdä työ-
tä alueen yritysten kanssa,
sanoo tutkimus- ja kehitys-
koordinaattori Leena Sääs-
ki SAMK:sta. -Yritysyhteis-
työssä opiskelijat pääsevät
tekemään ’oikeita töitä’ ja
voivat tuoda osaamistaan
näkyville. Käytännön työelä-
mäosaaminen lisääntyy, kun
teoriaopetuksen lisäksi opis-
kelijalla on kytkös todelli-
siin tilanteisiin, jossa saatu-
ja oppeja voi soveltaa, Sääs-
ki lisää.
Uskon myös, että opiske-
lijayhteistyöstä yrityksetkin
saavat konkreettista hyötyä,
kehittämistyöhön apuväli-
neitä ja uusia näkökulmia,
joten kyllä kaikki tässä viime
kädessä hyötyvät, lisää tutki-
mus ja kehityskoordinaatto-
ri Mikko Lehtonen SAMKil-
ta ja toivoo yritysten ottavan
yhteyttä edelleen.
Jatkuva
kumppanuussuhde
Työelämälähtöiset projek-
tit edesauttavat myös ke-
hittämään opetusta ja työtä
todellisten yritystarpeiden
pohjalta. -Yhteistyöprojek-
teissa yritysten, opiskelijoi-
den ja opettajien on yhdessä
pohdittava ja suunniteltava
ratkaisut. Käytännön työssä
myös ammattikorkeakoulun
henkilöstön työelämäyhtey-
det ja -osaaminen vahvistu-
vat, sanoo koulutusjohtaja
Pirjo Heilala.
-Pitkän tähtäimen tavoit-
teena on, että yritysten kans-
sa syntyisi jatkuva, kiinteä
kumppanuussuhde niin, et-
tä yritykset ottaisivat yh-
teyttä ammattikorkeakou-
luun niin pienissä kuin suu-
rissakin asioissa ja tarpeis-
sa. Vain näin voidaan kytkeä
yrityselämän todelliset tilan-
teet ja opetus toisiinsa, lisää
Heilala.
Sastamalan
Sosialidemokraatit
järjestäytyivät
Sastamalan Sosialidemokraat-
tisen kunnallisjärjestön perus-
tamista koskeva kokous pi-
dettiin Keikyän paloasemalla
8.6.2008. Kokouksessa päätet-
tiin, että Äetsän sosialidemo-
kraattisen kunnallisjärjestöön
liittyvät Sastamalan alueen
sosialidemokraattiset yhdis-
tykset. Äetsän kunnallisjär-
jestön nimi ja säännöt muute-
taan Sastamalan Sosialidemo-
kraattisen kunnallisjärjestö
ry:n säännöiksi vuoden 2009
alusta.
Kunnallistoimikuntaan va-
littiin vuodelle 2008 puheen-
johtaja, varapuheenjohtaja ja
seitsemän jäsentä. Puheen-
johtajaksi valittiin Veikko Ha-
kanen (varalla Marko Naskali)
Mouhijärveltä ja varapuheen-
johtajaksi Samueli Seljänpe-
rä (varalla Merja Helander)
Vammalasta.
Jäseniksi Aatto Salo (va-
ralla Olavi Toivonen) Mouhi-
järveltä, Jarmo Metsälä, (va-
ralla Reino Nummi), Raimo
Kinnari (varalla Maija Virta-
nen), Mauri Salminen (varalla
Kristo Korpela) Äetsästä, Hel-
jä Leppäniemi (varalla Irme-
li Kulonpää) ja Alpo Jokinen
(varalla Jukka Tahvanainen)
Vammalasta.
Tyrvään yhdistykselle va-
rattiin yksi paikka johon hen-
kilöt nimetään myöhemmin.
Sastamalan sosialidemokraa-
tit valmistautuvat syksyn kun-
nallisvaaleihin, joihin ehdok-
kaiden hankinta on parhail-
laan käynnissä.
Roismalan
kaavaluonnos
nähtäville
Roismalan palvelualueen
asemakaava- ja asemakaa-
van muutosluonnos asete-
taan nähtäville 13.-30.6. yh-
dyskuntasuunnitteun yksi-
kössä kaupungintalolla sekä
internetissä Vammalan koti-
sivuilla.
Palvelualue sijaitsee valta-
tie 12:n ja Punkalaitumentien
risteyksen lounaispuolella.
Uudella kaavalla ja muutok-
sella on tarkoitus ratkaista lä-
hivuosina tyhjentyvän Hyrkin
sairaala-alueen ja sen lähellä
olevan Hyrkin tilakeskuksen
käyttö, samoin niiden pohjoi-
puolella sijaitsevien peltoalu-
eiden käyttö.
Tästä ja keskustan raken-
neosayleiskaavan kehitysku-
vavaihtoehdoista järjestetään
yleisötilaisuus keskiviikkona
18. kesäkuuta vanhalla ka-
uungintalolla Puistokatu 10:
ssä kello 17-19. Suunnitelmi-
en laatijat ja kaupungin edus-
tajat ovat paikalla. Samassa
tilaisuudessa esitellään Pun-
kalaitumentien liittymäjär-
jestelyjä koskevan tiesuunni-
telman luonnoksia.
Kunhan kukaan
ei nyt valittaisi
V
ammalan kaupunginvaltuusto
hyväksyi keskusteluitta Ellivuo-
ren hiihtokeskuksen alueen ase-
makaavan maanantaina. Tämä tapahtui
jolloinkin kello 22.30 tai vähän jälkeen-
kin, jolloin valtuutetut itsekin saattoivat
olla pian viisituntisesta istunnosta pyör-
ryksissä. Mahdollinen lehteriyleisö ja ra-
dionkuuntelijat ynnä televisionkatsojat
ainakin olivat. Ihmeellistä valtuutettu-
jen yksituumaisuus joka tapauksessa oli.
Suorastaan pelottavaa. - Mietinkin, mi-
tä olisi tapahtunut jos asia olisi ollut lis-
talla ensimmäisenä. Nyt tarkastuskerto-
mus saatteli osaa valtuutetuista jo hyvään
unen alkuun.
Ellivuoren kaava on niin suuri asia, ettei
sitä hitaampi heti huomaa. Kaava-alue on
jo poikkeuksellisen suuri, lähes 50 heh-
taaria, ja sille rakennettavat kohteet sel-
laisia, että ne vetävät vain ostovoimaisia
ostajia, yksityisiä ja yrityksiä. Saariselkiä
tai Rukan kaltaisia keskuksia voi jatkossa
nousta muuallekin kuin pohjoiseen.
Nyt vain täytyy toivoa, ettei kukaan lähti-
si pelkän ajantapon eli kiusanteon vuok-
si kaavasta valittamaan vaan se saisi rau-
hassa odotella lainvoimaisuutta ja sitten
toteuttamista.
Kirjoitin lähes samassa hengessä saman-
laisia ajatuksia viikko sitten pääkirjoituk-
sessa. Älkää panko pahaksenne lievästä
toistosta, sillä kyse on koko seutukun-
nan eli tulevan Sastamalan kaupungin
kannalta merkittävästä hankkeesta. Tie-
dämme jo, mitä Vammala on menettänyt
yksisilmäisen kaavoituspolitiikan vuoksi,
joten nyt kannattaa katsella, mitä suun-
nanvaihdos voisi tuoda tullessaan. Peli ei
sittenkään ole vielä pelattu.
Kiusanteoksi tarkoitettu jarrutus on kuin
haistattaisi pitkät yritykselle, joka vielä in-
vestoisi rahaa kaupunkiimme. Sana tällai-
sesta käytöksestä leviää, ja on jo levinnyt,
kuten olemme huomanneet. Hyvä kello
kauas kuluu, paha vielä kauemmaksi.
Erkki Petman
1,2,3,4,5 7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,...28