9
Keskiviikko kesäkuun 18. 2008
Hautauspalvelut
!
"
! #$$ %$#&
Kallionpää ja Viitanen.
Lauttakylänkatu 15 Huittinen,
p. 02-566 222, 0440-566390
Kiviedustus
Keikyän Kivi Oy
Peipohjan
kiviveistämö Oy
Juhannuksena muistetaan
Johannes Kastajaa
Juhannus on suomalaisille va-
loisan ajan huipentuma, ja tä-
nä vuonna sen ajankohta osuu
kesäpäiväntasaukseen 21. ke-
säkuuta. Silloin muistetaan
Johannes Kastajaa, vietetään
Suomen lipun päivää ja keski-
kesän luonnonjuhlaa.
Juhannusta on vietetty Suo-
messa lauantaisin vuodesta
1955 lähtien. Nykyisen sään-
nön mukaan ajankohta on ke-
säkuun 19. päivää seuraavana
lauantaina.
Alun perin ”jussia” vietet-
tiin 24.6. Ajoitus tulee Raama-
tusta, jonka mukaan Johannes
syntyi puoli vuotta ennen Jee-
susta. Odotuksensa alussaMa-
ria kävi tervehtimässä vanhaa
sukulaistaan Elisabetia, joka
myös Jumalan armosta odotti
lasta. Kuullessaan viestin tule-
van Vapahtajan syntymästä
lapsi Elisabetin kohdussa hy-
pähti ilosta.
Tulisieluinen julistaja
Johanneksesta varttui tuli-
sieluinen Jumalan valtakun-
nan julistaja, ja hän sai li-
sänimen Kastaja. Ihmiset
pohdiskelivat, oliko Johan-
nes ehkä Messias, mutta tä-
mä sanoi: ”Minä kastan tei-
dät vedellä, mutta on tuleva
minua väkevämpi. Minä en
kelpaa edes avaamaan hänen
kenkiensä nauhoja. Hän kas-
taa teidät Pyhällä Hengellä ja
tulella”.
Johannes Kastaja oli sa-
nansaattaja, joka raivasi tie-
tä Jeesukselle. Hänen toimin-
tansa jatkui siihen saakka,
kun hän sai Jeesuksen kas-
tettavakseen. Pian sen jäl-
keen Johannes joutui van-
keuteen.
Johannes Kastajan muis-
tojuhlaa on vietetty 400-lu-
vulta saakka. Pohjolassa juh-
la on sulautunut valoisan ajan
luonnonjuhlaan. Ruotsissa
juhlan nimi onkin midsom-
marfest, keskikesän juhla. Ju-
hannuskoivut, kokkojen polt-
to, juhannussalko ja kansan-
tanhut ovat kuvastaneet juh-
lan iloista luonnetta.
Luonnon pyhä kirja
Juhannuksena kirkot on ko-
risteltu usein luonnonkuk-
kasin. Virsien joukossa ovat
Suvivirsi (571) ja muita ajan-
kohtaan sopivia, kuten Taas
kukkasilla kukkulat (572).
Päivän rukouksissa yliste-
tään: ”Me kiitämme sinua
luonnon kauneudesta ja ke-
sän ihmeestä, kaikesta mikä
kasvaa ja kukoistaa” ja muis-
tetaan Johannes Kastajaa:
”Tee meistä sanansaattajia,
valon todistajia.”
Moni suomalainen etsii
Jumalaansa luonnosta. Ru-
nossaan ”Raamatuita” Aaro
Hellaakoski puhuu kahdesta
pyhästä kirjasta, virallisesta
mustakantisesta sekä toises-
ta, joka ei mahdu lasikaap-
peihin ja jonka kannet ovat
avarat kuin maa. Luonnon
pyhästä kirjasta huokuu nur-
mien vihreys, metsien hämy,
ja tuuli ja ulapan kimmellys.
Hellaakoski päättää ru-
nonsa: ”Herra, se on hyvä kir-
ja. Mieleeni muistuu nyt: sitä
kun luin, olet aina hymyten
nyökännyt.”
Jehovan todistajilla
piirikonventti
Pirkkahallissa
Noin kymmenentuhatta Jeho-
van todistajaa kerääntyy per-
jantaina vuosittaiseen piiri-
konventtiin Tampereelle. Kon-
ventti kestää kaksi peräkkäis-
tä viikonloppua. Tänä vuonna
tapahtuman teemana on ”Ju-
malan henki opastaa”.
Konventissa käsitellään si-
tä, miksi nykyään tarvitaan
luotettavaa opastusta ja mistä
sitä voi saada kaikkia elämän
alueita varten.
Suomessa pidetään viisi
suomenkielistä, yksi ruot-
sinkielinen ja yksi englan-
ninkielinen piirikonventti.
Jehovan todistajia on kautta
maailman noin 700 000 ja he
kuuluvat yli 101 000 seura-
kuntaan.
Viime vuonna kautta maa-
ilman pidettyihin yli 3 200
konventtiin osallistui yli 12
miljoonaa ihmistä.
Konventti Tampereen Pirk-
kahallissa alkaa perjantaina
kello 9.20 ja sinne on vapaa
pääsy. Kolehteja konventissa
ei kerätä.
Vammaisneuvosto
jakoi stipendejä
Vammalan vammaisneuvos-
ton stipenditoimikunta ja-
koi viime perjantaina vuon-
na 2008 myönnetyt stipendit.
Yhteensä stipendejä jaettiin
14, ja jaettu summa oli 2 550
euroa.
Stipendin saivat mm. Se-
pän kodit/SPR hyvät ystävät,
Muistolan koulun EHA1-luo-
kat, Kalle Reunanen, Liisa Jo-
kinen, Vesa Koivuniemi, Hen-
ry Ahola, Roope Ahola, Sebas-
tian Gröstrnd, Vilma Vieras,
Arto Visanen ja Jore Visanen
sekä kaksi henkilöä, jotka ei-
vät halua nimiään julkisuu-
teen.
Nuoria kannustetaan mukaan
päätöksentekoon riparileireillä
Seurakunnat
kannustavat
nuoria vastuuseen yhteisistä
asioista. Tämän kesän ripari-
laiset halutaan mukaan vuo-
den 2010 seurakuntavaalei-
hin. Päätöksentekoa tehdään
nuorille tutuksi muun muassa
riparipelein ja -leikein.
-Nuoriin uskotaan luteri-
laisessa kirkossa. Äänestysinto
herää luonnostaan, kun nuori
kokee asian itselleen tärkeäk-
si, painottaa Nuorten Keskuk-
sen pääsihteeri Eija Kallinen.
Nuoriso- ja rippikoulutyön
ensisijainen haaste on luoda
sellainen ilmapiiri, että nuoret
kokevat tulevansa kuulluiksi.
-Nuoria kannustetaan ole-
maan toiminnan subjekteja ei-
kä kohteita, objekteja. Jos nuo-
ret kokevat olevansa täysival-
taisia seurakuntalaisia, he ovat
epäilemättä halukkaita osallis-
tumaan myös kirkon päätök-
sentekoon, hän arvioi.
Seurakunta on ripari-ikäi-
selle usein tuttu ja luonte-
va toimintaympäristö. Ääni-
oikeusikärajan alentaminen
tarjoaakin kirkolle mahdol-
lisuuden tavoittaa nuori sii-
nä elämänvaiheessa, kun hän
osallistuu muutenkin aktii-
visesti seurakunnan toimin-
taan. Osallisuutta edistämällä
myönteinen kokemus seura-
kunnasta seuraa myös myö-
hemmälle iälle.
Nuorten Keskus
tukee nuoria päättäjiä
Nuorten Keskus on tukenut
nuorten vaikuttamismahdolli-
suuksia kuluneen viiden vuo-
den ajan. Järjestössä käynnis-
tyy vuoden 2009 alussa kak-
sivuotinen hanke, jonka tar-
koituksena on edistää 18-29
-vuotiaiden osallistumista
vuoden 2010 seurakuntavaa-
leihin.
Hankkeen painopiste on
nuorten kannustamisessa ak-
tiiviseen seurakuntalaisuu-
teen. Projektia vetävät Kaisa
Aitlahti ja Kari Kanala.
Jo kesällä rippikoululeireil-
lä voi pelata Nuorten Keskuk-
sen ideoimia rasteja ja leikke-
jä, jossa harjoitellaan yhteis-
kunnallista vaikuttamista.
Nuorten Keskus on aikai-
semmin kampanjoinut muun
muassa nuorten ehdokkaiden
puolesta seurakunta- ja kir-
kolliskokousvaaleissa sekä or-
ganisoinut nuorten omaa tu-
levaisuusseminaaria yhdessä
Kirkon kasvatus ja nuoriso-
työn kanssa.
Riparimateriaalista löytyy
vinkkejä erilaisten oppimis-
tuokioiden toteuttamiseksi ri-
pareilla.
NAVIn riparimateriaali on
osoitteessa
www.nuortenkes
-
kus.!/navi.
Eduskunta hyväksynee
äänioikeusikärajan
alentamisen syksyllä
Hallituksen esitys kirkollisko-
kouksen päätöksen mukaisesti
äänioikeusikärajan alentami-
sesta seurakuntavaaleissa 16
vuoteen tuli eduskunnan täys-
istunnon käsiteltäväksi viime
viikon tiistaina. Esitys lähe-
tettiin hallintovaliokuntaan.
Eduskunta äänestänee asiasta
syksyllä.
Lainmuutos tulisi voimaan
ensi vuoden alusta.
Kirkolliskokousaloitteen
perusteluissa äänioikeusikära-
jan laskemisen arvioidaan li-
säävän nuorten kirkollista ää-
nestysaktiivisuutta.
Tavoitteena on, että seu-
rakuntien toiminta ja hallin-
to vastaisivat nykyistä parem-
min nuorempien ikäluokkien
tarpeita.
Kirkkovaltuustoihin ja seu-
rakuntaneuvostoihin halutaan
enemmän nuoria jäseniä. Vai-
kutusmahdollisuuden toivo-
taan lujittavan sitoutumista
kirkon jäsenyyteen sekä seu-
rakunnan tarjoamiin palve-
luihin.
Haavistoille uusi sukukirja
Kirja Iisakki Erkinpoika Haa-
viston sukua julkistettiin Haa-
viston suvun sukukokoukses-
sa Hoikan opistolla Karkussa
viime lauantaina. Kirjan tekijä
on FM Marja-Liisa Putkonen,
joka jo aiemmin onjulkaissut
useita sukututkimuksia. Kir-
joittaja on syntynyt Kiikoisten
Haavistossa ja hän on Iisakki
Haaviston pojantyttärentytär.
Sukukirja kertoo satakun-
talaisesta talonpoikaissuvus-
ta 1500-luvulta nykypäivään.
Painopiste on kuitenkin 1800-
ja 1900-luvuissa. Lähtöhenki-
lönä on Heikki Mikonpoika
Hoipo Kiikasta. Hänen jälke-
läisensä 10. polvessa oli torp-
pari Iisakki Erkinpoika Haa-
visto (1825-1896) Kiikoisista.
Kirja sisältää myös tiedot
Iisakki Haaviston vävyjen ja
miniöiden esipolvista viisi
polvea taaksepäin. Heitä oli
yhteensä yhdeksän.
Kirjan alussa on laajahko
yleiskatsaus suvun asuinaluei-
siin ja elinolosuhteisiin. Jälki-
polvitaulujen ohessa on pie-
niä lukukappaleita. Kirjassa
on myös useita suvun jäsen-
ten muistelmia ja suvun histo-
riaan liittyviä vanhoja asiakir-
joja. Mukana on mm. torpan
sopimuksia, perukirjoja, lain-
huutoja ja kruununtilan hal-
lintaan liittyviä asiakirjoja.
Suvun tärkeimmät asuin-
paikat ovat vuosisatoja olleet
vanhan Sastamalan alueella,
erityisesti Tyrvään läntisissä ja
luoteisissa osissa, joista sittem-
min muodostui Kiikka ja Kii-
koinen. Mutta luonnollisesti
kosketuskohtia on useisiin alu-
een pitäjiin. Myös pääosa Ii-
sakki Haaviston vävyjen ja mi-
niöiden esipolvista on asunut
samalla alueella, mutta poik-
keuksiakin on, esim. yhden
miniän kaikki esipolvet ovat
asuneet Kokemäellä ja toisen
Kuhmoisten seudulla. Mitä lä-
hemmäksi nykyaikaa tullaan,
sen laajemmalla alueella suvun
jäsenet asuvat, tosin etupäässä
Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Vanhemmissa polvissa pää-
osa suvun jäsenistä oli talolli-
sia, mutta 1700-luvulla jouk-
koon tuli sotilaita ja 1800-
luvulla suvussa oli paljon
torppareita. Sittemmin elin-
keinorakenne on yhteiskun-
nallisten olojen myötä muut-
tunut, vaikka maanviljelijöi-
tä lienee edelleen enemmän
kuin väestössä keskimäärin.
Tilastollista tutkimusta asias-
ta ei ole tehty, mutta näyttää
siltä, että suvussa on paljon
kaksosia ja iäkkäiksi elänei-
tä henkilöitä. Parin viime su-
kupolven aikana on joukossa
ollut paljon aktiiviurheilijoi-
ta, muutama varsin hyvin me-
nestynytkin.
Sukuseuran hallituksen pu-
heenjohtaja on Anja Hokajär-
vi, joka on Iisakki Haaviston
pojantyttären tyttärentytär.
Jatkuva kuivuus
hidastanut
kasvustojen kehitystä
Jatkuva kuivuus on ProAgria
Satakunnan mukaan hidasta-
nut kasvustojen kehitystä var-
sinkin poutivilla maalajeilla.
Orastuminen on ollut epäta-
saista ja orastuneillakin pel-
loilla näkyy jo kuivuudesta
johtuvia oireita.
Sateet olisivat nyt todella
tarpeen, jotta kasvustojen ke-
hitys turvattaisiin.
Osalla pelloista kasvustojen
elpymiskyky on heikentynyt ja
sateetkaan eivät enää pysty el-
vyttämään kasvustoja hyvään
kasvukuntoon.
Jos kuivuus jatkuu pitkään,
lisääntyy heikkokuntoisten
kasvustojen määrä. Hikevim-
millä maalajeilla maaperän
vettä on riittänyt pitempään ja
kasvustojen kunto on selvästi
parempi.
Eri lohkoilla
suuret erot
Eri viljelylohkojen välillä voi-
kin olla suuria eroja kasvuston
kunnossa.
Sadetuksella ei juuri saada
apua kuivuuteen, sillä sade-
tuskalustoa on tiloilla vähän ja
vesistöjä, joista saataisiin kas-
teluvettä, ei usein ole peltojen
läheisyydessä.
Säilörehun korjuu on alka-
massa kuluvalla viikolla. Kui-
vuudesta ja toukokuun kyl-
mistä öistä johtuen sadosta
odotetaan keskimääräistä pie-
nempää.
Korjuun jälkeiset sateet
ovat tärkeitä myös nurmille,
jotta toinen säilörehusato pää-
see kasvuun.
Kuivuus on vaikuttanut
myös laitumien kasvuun ja
suunnitellut laidunalat eivät
ole pystyneet tuottamaan tar-
vittavaa rehumäärää.
Vihannesmailla on
tuholaisia liikkeellä
Vihanneksilla kuivuuden ta-
kia itäminen on ollut heikkoa
ja taimettuminen on epäta-
saista.
Myös tuholaisia, kuten lu-
teita, kirppoja ja kaali- ja
porkkanakärpästä on ollut
keskimääräistä enemmän.
Tuholaisten torjuntaan on
kiinnitetty tavallista enem-
män huomiota ja tuholaisti-
lanne ammattiviljelyksillä saa-
taneen pysymään kurissa.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28