7
Keskiviikko syyskuun 3. 2008
HAKK kouluttaa alan realiteetteihin:
”Sisustussuunnittelija on paljon muutakin kuin sisustaja”
Marianna Langenoja
Sisustusarkkitehti Johanna
Koskinen-Koski seisoo asia-
kaspariskunnan olohuonees-
sa.
Pariskunnan naispuolinen
henkilö kertoo haluavansa
huoneen sisustukseen kirjavia
värejä, mutta mies sanoo, että
sisustuksessa saa olla vain yh-
tä sävyä.
Naisen mielestä tapetin pi-
tää ehdottomasti olla kukka-
kuvioinen, kun mies ei halua
tapettia ollenkaan. Mehevän
riidan ainekset ovat kasassa.
Tappelun keskeltä jompikum-
pi riidan osapuolista tajuaa
kääntyä Johanna puoleen: ”No
sano sinä nyt sisustussuunnit-
telijana, että kumman näke-
mys on oikea”.
–Ne ovat niitä hetkiä, kun
tulee olo, että apua, auttakaa
nyt joku minua, Koskinen-
Koski nauraa.
Sisustussuunnittelijalta
siis vaaditaan muutakin kuin
tarkkaa värisilmää, sormi-
näppäryyttä, kärsivällisyyt-
tä ja tilanhahmottamistaitoja.
Huittisten aikuiskoulutuskes-
kuksella sisustusalan koulut-
tajana toimiva Koskinen-Kos-
ki sanoo, että toisinaan sisus-
tussuunnittelija joutuu toimi-
maan avioliittoneuvojana ja
tunkeutumaan ihmisten yksi-
tyisalueelle.
–Joskus pitää työn vuok-
si muun muassa kurkistella
asiakkaiden makuuhuoneen
kaappeihin. Se saattaa ol-
la todella inhottavaa, jos asi-
akas sattuu olemaan äärettö-
män tarkka yksityisyydestään.
Haastavaa on myös löytää
kompromissi kaikkien talou-
dessa asuvien toiveiden välil-
le. Varsinkin kun ei ole ole-
massa yhtä ainoaa oikeaa ta-
paa sisustaa.
Vastaavanlaiset ongelma-
tilanteet ovat sisustajan työs-
sä arkipäivää, mutta onnek-
si niistäkin selviää tarpeeksi
vankalla koulutuspohjalla.
Uusi linja
sisustuspuolelle
Huittisten Aikuiskoulutuskes-
kus on tarjonnut sisustusalan
koulutusta jo kymmenkunta
vuotta.
Tällä hetkellä Huittisissa
sisustamispuolella on yli 40
opiskelijaa.
Alan suosio on koko ajan
kasvussa.
–Kun ihmiset ovat entis-
tä vauraampia, he haluavat
myös sisustaa hyvin. Näin si-
sustusalan työpaikkoja tulee
enemmän, Koskinen-Koski
tietää.
Toimialajohtaja Matti Uu-
sitalo lisää, että TV:stä tulee
yhä enemmän sisustusohjel-
mia ja sisustuslehtiä luetaan
paljon, joten sen kautta ih-
misten kiinnostus alaa koh-
taan kasvaa.
Huittisten Aikuiskoulutus-
keskuksella voi opiskella kak-
sivuotisen sisustussuunnitteli-
jan perustutkinnon sekä vuo-
den kestävän sisustusmyyjän
ammattitutkinnon.
Tulevaisuudessa sisustus-
puolelle ponnahtaa uusi linja,
sisustusalan ammattitutkinto.
Huittisissa siihen tulee kuulu-
maan neljä osa-aluetta: teks-
tiilit, kalusteet, rakentaminen
ja pintakäsittely. Uusitalon
mukaan on mahdollista, että
linja aloitetaan jo ensi vuoden
tammikuussa, jos kaikki me-
nee hyvin.
Työelämälähtöistä
koulutusta
Tänä vuonna sisustusartesaa-
neiksi valmistuva ryhmä tai-
teilee luokassa, joka on täyn-
nä ompelukoneita, kankaita ja
pöytiä.
Jokainen on keskittynyt tu-
hertamaan lyijykynäluonnok-
siaan.
Eräs porukka pohdiskelee
huomista matkaa Tampereelle
valo-oppia saamaan.
Muut suunnittelevat Va-
najanlinnan kylpyhuoneen si-
sustusta.
Linjalla opiskelevia Katri
Partasta ja Elina Männistöä
on aina kiinnostanut sisusta-
minen.
Elina muistelee, kuinka jo
lapsena kävi valitsemassa äi-
din kanssa verhoja kaupasta ja
piti aina tavarat järjestyksessä
huoneessaan.
Sisustuksessa Elinaa vie-
hättää se, että siinä on täysin
vapaat kädet. Saa itse päättää
asioista.
Elinan on tarkoitus opis-
kella vielä puusepäksi, jolloin
voi tehdä koko sisustuksen
itse, aina huonekaluista ver-
hoihin.
Katri sen sijaan sanoo, et-
tä koulussa parasta on ollut
piirustushommat ja väriop-
pi.
Parturi-kampaajana toimi-
va nainen rakastaa värejä, ja
varsinainen sisustusinspiraa-
tio lähti liikkeelle, kun hän
kolme vuotta sitten rakennut-
ti omakotitalon.
Naisten opintoihin on kuu-
lunut muun muassa raken-
nus- ja perspektiivipiirtämis-
tä, sisustusmateriaalioppia ja
tuotesuunnittelua, ompelua,
asiakastöitä, pintakäsittelyä
sekä visuaalista markkinoin-
tia eli somistamista.
–Meidän koulutuksemme
on hyvin työelämälähtöistä, ja
se on kehittynyt lähivuosina
valtavasti, Johanna Koskinen-
Koski toteaa.
Vanajanlinnan kylpyhuoneen sisustussuunnitelma nou-
see Huittisten Aikuiskoulutuskeskuksen sisustussuun-
nittelijaopiskelijoiden paperille. Tyylinä on 1920-luvun
uusbarokki.
Poliisin piiristä
Kortiton rattijuoppo
kiinni Säkylässä
Kokemäen poliisin partio
pysäytti lauantaina kello
17.55 Säkylän Rantatiellä
henkilöauton, jota kuljet-
ti paikallinen vuonna 1977
syntynyt mieshenkilö. Hän
puhalsi alkometriin 2,95
promillea.
Miehellä ei ole ajo-oike-
utta ja autokin oli katsasta-
matta.
Miehen epäillään syyl-
listyneen törkeään ratti-
juopumukseen, kulkuneu-
von kuljettamiseen oikeu-
detta ja ajoneuvorikko-
mukseen.
Kuljettajan vieressämat-
kustajana oli auton omista-
ja, jonka epäillään syyllis-
tyneen kulkuneuvon luo-
vuttamiseen juopuneelle.
Kolme autoa
kolaroi Kokemäellä
Kolme autoa kolaroi Koke-
mäellä lauantaina kello 13
jälkeen. Kolari sattui Sata-
kunnantien ja Sonnilantien
risteyksessä, eli niin kutsu-
tussa perunajauhotehtaan
risteyksessä.
Tapahtumat saivat alkun-
sa, kun henkilöauto kääntyi
kolmion takaa suoraan pa-
kettiauton eteen. Henkilö-
auton kuljettaja loukkaan-
tui kolarissa, ja hänet kulje-
tettiin ambulanssilla sairaa-
lahoitoon. Paikalla oli myös
palokunta, joka auttoi siirtä-
mään loukkaantuneen tur-
vallisesti ambulanssiin ja sii-
vosi kolaripaikan.
Rengasratsiat alkavat
Syksyn rengasratsiat ovat al-
kaneet. Poliisin ratsioissa tar-
kastetaan kesärenkaiden kun-
to. Laki edellyttää niiltä vähin-
tään 1,6 millin urasyvyyttä,
mutta turvasuositus sadeke-
lillä on vähintään neljä milliä.
Autonrengasliitto ja Liikenne-
turva neuvovat ja keräävät rat-
sioissa tutkimusaineistoa.
Liikenneturvan turvalli-
suusinsinööri Ari-Pekka Elo-
vaara neuvoo ennakoivaan
ajoon syksyn nopeasti vaihtu-
vissa olosuhteissa. Hän huo-
mauttaa, että leveät ja kulu-
neet renkaat lisäävät vesiliir-
ron mahdollisuutta maantie-
nopeuksissa. Märällä tiellä on
siis perusteltua pudottaa no-
peutta.
Kampanjaviikon tavoit-
teena on tarkastaa tien pääl-
lä vähintään 13 000 rengas-
sarjaa 80-90 paikkakunnalla.
Rengasratsia kuuluu Europe-
an Road Safety Charterin pii-
riin osana Euroopan komis-
sion liikenneturvallisuusoh-
jelmaa.
MOT: Patria maksoi
Slovenian pääministerille
Yleisradion MOT-ohjelman
mukaan puolustusvälineyhtiö
Patria on maksanut Sloveni-
assa tehtyjen vaunukauppo-
jen yhteydessä lahjuksia myös
maan pääministerille Janez
Jansalle. Asiasta kertonut oh-
jelma nähtiin maanantai-ilta-
na.
MOT:n mukaan Patria
maksoi lahjuksia yhteensä 21
miljoonaa euroa.
Rahaa päätyi myös Sloveni-
an puolustusministeriön vir-
kamiehille.
Suomen ja Slovenian vi-
ranomaiset aloittivat Patri-
an panssariajoneuvokauppo-
ja koskevat tutkimukset ke-
väällä.
Slovenian hallitus lakkautti
sittemmin lahjusjutun parla-
mentaarisen tutkinnan.
Slovenian pääministerin
kanslia on ilmoittanut, ettei se
toistaiseksi kommentoi MOT:
n väitteitä.
Patria vaihtoi toimitusjoh-
tajaa elokuun puolivälissä.
Jorma Wiitakorven tilalle tuli
Heikki Allonen.
Suomessa keskusrikospo-
liisi jatkaa lahjusepäilyjen tut-
kintaa.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...32