Page 26 - Alueviesti_37_2008

26 Keskiviikko syyskuun 10. 2008




 
 
 



 









 














Lämpöä syyspihaan
hohdekukilla ja
mongolianvaahteralla
Tulen väreissä hehkuvat mon-
golianvaahtera ja hohdekukat
ovat tämän kuukauden nimik-
kokasveja. Molemmat viihty-
vät aurinkoisilla, kuivahkoilla
tai tuoreilla paikoilla. Pienek-
si puuksi varttuvan mongo-
lianvaahteran lehdistö muut-
tuu syyskylmissä kirkkaanpu-
naiseksi. Samaan aikaan pe-
rennapenkissä kukkivat vielä
syyshohdekukat keltaisen,
oranssin ja tiilenpunaisen sä-
vyissä. Näistä monivuotisis-
ta kukista tulee keskimäärin
metrin korkuisia.
Kaunein
pikkupuuna
Mongolianvaahtera (Acer ta-
taricum subsp. ginnala) on
yleisin pienikokoiseksi jää-
vä vaahteralajimme. Siitä voi-
daan muotoilla leikkaamalla
matalan pensasmainen, mutta
vapaasti kehittyvästä kasvis-
ta tulee koristeellisen mutkit-
televaoksainen ja jopa kuusi
metriä korkea pikkupuu. La-
ji puhkeaa kukkaan kesäkuun
loppupuolella. Kukkatertut
ovat pienehköt ja hillityn kel-
lanvalkoiset.
Mongolianvaahtera onkin
upeimmillaan syysasussaan,
josta kehittyy kirkkain valoi-
salla paikalla hikevässä maas-
sa. Tyypillisin ruskaväri on pu-
nainen, mutta toisinaan lius-
kaiset lehdet muuttuvat kel-
taisiksi. Kestävimmät kannat
menestyvät Pohjois-Suomessa
VI-vyöhykkeellä saakka.
Aurinkoa kaipaavat
hohdekukat
Pystyvartiset, 60–120-senttiset
hohdekukat ovat tyypillisiä ryh-
mäperennoja eli monivuotisia
kukkakasveja, jotka eivät leviä
koskaan liikaa. Ne viihtyvät au-
rinkoisella paikalla kuivahkossa
maassa. Mykerökukinnot hou-
kuttelevat puutarhaan perhosia,
mehiläisiä ja kimalaisia.
Varhaisimmat syyshohde-
kukat (Helenium Autumnale-
ryhmä) avaavat nuppunsa hei-
näkuussa, mutta etenkin korke-
at lajikkeet vasta syksyllä. Läm-
pimänsävyiset laitakukat ovat
yleensä eri väriä kuin kukinnon
nappimainen keskusta. Koska
talvimärkyys tuhoaa herkästi
nämä kauan kukkivat peren-
nat, etenkin Pohjois-Suomessa
kannattaa istuttaa mieluummin
koreahohdekukkaa (Helenium
hoopesii). Sen oranssinkeltaiset
kukat avautuvatmaamme etelä-
osassa jo ennen juhannusta.
Hohdekukat viihtyvät au-
rinkoisella paikalla kui-
vahkossa maassa. Ne ovat
tyypillisiä ryhmäperenno-
ja eli monivuotisia kukka-
kasveja.
ALUEVIESTILLÄ
TAVOITAT KAIKKI!