Page 19 - Alueviesti_37

19

Keskiviikko syyskuun 10. 2008

Myydään

Yleisöltä

Kiikoisten kunnan

tiloista ja tilasta

Kävin katsomassa Kiikoisten

kunnan kotisivulla olevan gal-

lupin siitä, pitäisikö uusi kun-

nantalo rakentaa vai vanhaa

korjata. Äänestäjiä oli tuol-

loin (5.9.) 1254. Vajaan 1300

asukkaan kunnassa ilmeises-

ti sylivauvat ja vuodepotilaat-

kin ottavat kantaa nettigallu-

peihin. Jokin kunnantalolla

ilmiselvästi on pielessä. Vuo-

den sisällä kunnasta on läh-

tenyt kanslisti ja nuoriso-lii-

kuntasihteeri, kunnansihteeri

on vaihtunut kahdesti, ja vii-

meisimpänä lähtijänä on pe-

rusturvajohtaja. Ymmärtääk-

seni kyseiset ihmiset ovat hoi-

taneet työnsä hyvin ja lähte-

neet omasta halustaan.

Olisiko kunnantalo niin

huonossa kunnossa, että se

ajaa kunnan työntekijöi-

tä pois? Vai olisiko Kiikoisis-

sa pahasti pielessä jotain ihan

muuta, jotainmitä kunnan ny-

kyinen johto ei voi eikä halua

ratkaista – ei edes keskustella

asiasta. Ahdistava ilmapiiri on

onneksi mahdollisuus vaihtaa

avoimempaan kunnallisvaa-

leissa. Näin pienessä kunnassa

jokainen ääni vaikuttaa.

Reima Välimäki

Kiikonen/Turku

Kiikoisten kunnanjohtaja vastaa

Kunnan kotisivuilla olevat gal-

lupit ovat lähinnä leikkimie-

lisiä kyselyitä ajankohtaisiin

asioihin. Niiden perusteella ei

pitemmälle meneviä johtopää-

töksiä voi tehdä. Gallupit ovat

avoimia ja niihin voivat osallis-

tua muutkin kuin kiikoislaiset.

Kokemusten perusteella kyl-

lä- ja ei-vastaukset jakaantuvat

näissä nettigallupeissa lähes-

tulkoon aina jokseenkin tasan.

Kiikoisten kunnanviraston

henkilökunta on pääsääntöi-

sesti suhteellisen nuorta mo-

niin muihin kuntiin verratta-

essa. On täysin luonnollista,

että nuoret viranhaltijat pyrki-

Teräslusikastako puulusikkaan?

Vastineena Erkki Petmanin

6.8.2008 Alueviestissä ollee-

seen kirjoitukseen ja muuten-

kin yleisenä informaationa

Vammalan ympäristön asuk-

kaille haluan tuoda esille ylei-

siä kaivostoimintaa koskevia

ajatuksia ja erityisesti Polar Mi-

ning Oy:n malminetsintään,

malmien louhintaan ja rikasta-

miseen liittyviä näkökohtia.

Petmanin kaivostoimintaan

liittyvä kirjoitus ei sinällään

anna aihetta kommentointiin

asenteellisen ja osin aiheen

otsikosta poikkeavan tyylin

takia. Nokian kaupungin ve-

siasia ei liittyne mitenkään

Stormin kaivostoimintaan ei-

kä kaivosalueelta tule Petma-

nin mainitsemia ”myrkkyjä”

vesistöön. Kaivosalueen vesi-

en mukana tulee pieniä mää-

riä metalleja vesistöön samoin

kuin luonnon vesienkin mu-

kana, mutta myrkyistä ei kui-

tenkaan voida puhua.

Polar Mining Oy on austra-

lialaisen Dragon Mining Ltd:

n 100-prosenttisesti omistama

suomalainen tytäryhtiö, joka

aloitti toimintansa marraskuus-

sa 2003, kun Outokumpu Mi-

ning Oy myi Oriveden kaivok-

sen, Vammalan rikastamon ja

lukuisia malminetsintäkohtei-

ta ympäri Suomea Dragon Mi-

ning Ltd:lle. Polar Mining Oy

aloitti ulkomaisen rahoituksen

turvin projektien kehittämisen

edelleen, mikä johtikin vuonna

2006 Oriveden kaivoksen uu-

delleen avaamiseen ja Vamma-

lan rikastamon käynnistämi-

seen kesäkuussa 2007. Vuoden

2007 lopussa Polar Mining Oy

työllisti suoraan 65 henkilöä,

joista 29 Oriveden kaivoksella,

18 Vammalan rikastamolla ja

18 malminetsinnässä sekä yhti-

ön hallinnossa, joka on keskit-

tynyt pääosin Vammalaan. Vä-

lillisesti Polarin toiminta työllis-

tää vähintään yhtä suuren jou-

kon ihmisiä.

Polar Mining Oy on toistai-

seksi kullan etsintään ja tuo-

tantoon keskittynyt yhtiö. Täl-

lä hetkellä kultamalmia ajetaan

Oriveden kaivoksesta Vamma-

laan rikastettavaksi. Lähitule-

vaisuudessa on tarkoitus aloit-

taa louhinta myös Huittisten

Jokisivun kultaesiintymästä,

mihin yhtiö sai ympäristöluvan

2007 vuoden lopussa. Vamma-

lan rikastamo soveltuu hyvin

erilaisten malmien käsittelyyn

ja sijoittuu toiminnan kannal-

ta keskeiselle alueelle. Polarin

malminetsintä pyrkiikin hyö-

dyntämään tätä etua ja paikan-

tamaan uusia malmioita noin

100km:n säteellä rikastamosta.

Koska Vammalan rikasta-

mo sijaitsee vanhan Vammalan

nikkelikaivoksen läheisyydes-

sä ja nikkelin maailmanmark-

kinahinta on ollut viime vuo-

sina korkea, aloitti yhtiö viime

vuonna Vammalan vanhaan

nikkelikaivokseen mahdolli-

sesti jääneen nikkelimalmin

arvioinnin. Osa tästä työstä on

mahdollista tehdä arkistoja ja

vanhoja raportteja kaivelemal-

la, mutta varantojen varmista-

miseksi myös uutta näytteenot-

toa tarvitaan. Koska näytteenot-

to on helpompaa ja halvempaa

suorittaa maan alta vanhois-

ta kaivoksen tunneleista käsin,

haettiin Länsi-Suomen Ympä-

ristökeskukselta lupaa kaivok-

sen osittaiseen tyhjennykseen

vedestä. Kaivoksen tyhjennys

mahdollistaa kairauksen ja an-

taa samalla mahdollisuuden ar-

vioida vanhojen kaivostunne-

leiden uudelleen käytön, mikä-

li tutkimukset johtavat jossain

vaiheessa tuotannon aloittami-

seen. Kaivoksesta pumpattavan

veden laatu on selvitetty. Tyh-

jennyslupa myös määrittelee

tarkoin Ekojokeen laskettavan

veden laadun, jota myös tark-

kaan jatkuvasti seurataan. On

lisäksi huomioitava, että osa ve-

destä päätyy rikastamolle pro-

sessivedeksi.

Tutkimusten aloittaminen

Stormin kaivoksessa ei vie-

lä merkitse kaivostoiminnan

uudelleen avaamista. Olemas-

sa olevat malmivarat tulee en-

sin huolellisesti arvioida ja nii-

den louhimisen tulee myös ol-

la taloudellisesti kannattavaa,

eli nikkelin ja kuparin maail-

mamarkkinahintojen tulee ol-

la riittävän korkealla. Kaivok-

sen avaaminen uudelleen vaa-

tii myös ympäristöluvan sekä

huolellisen suunnittelun rikas-

tehiekan sijoittamiseksi. Tämä

ja kaikki muu työ vie lyhim-

milläänkin pari vuotta. Toteu-

tuessaan hanke toisi kuitenkin

mukanaan merkittävän mää-

rän uusia työpaikkoja paikka-

kunnalle.

Vaikka kaivostoiminta aihe-

uttaakin paikallisesti muutok-

sia ympäristöön, ei se ole lä-

heskään niin ”villiä” toimintaa,

kuten usein julkisuudessa an-

netaan ymmärtää. Kaivostoi-

minta on nykyisellään erittäin

tiukasti viranomaisten valvo-

ma tuotannonala, jossa mah-

dolliset ympäristöä koskevat

vahingot jo ennakkoon pyri-

tään tiukasti minimoimaan.

Jos vahinko kuitenkin sat-

tuu, sen vaikutukset ovat ym-

päristölle yleensä tarkkojen

varotoimien ansiosta mini-

maaliset. Uusien kaivosaluei-

den ympäristövaikutukset sel-

vitetään tarkasti paljon ennen

toiminnan aloittamista ja alu-

een jälkihoitosuunnitelma tu-

lee myös tehdä jo ennen toi-

minnan alkamista.

Vaikka kaivostoimintaa pi-

detään nykyään jonkinlaisena

”mörkönä” eikä sitä monikaan

tunnu oikein haluavan omalle

kotiseudulleen tai naapuriin, on

kuitenkin syytä muistaa, että se

on elinkeinoala, joka työllistää

merkittävän määrän ihmisiä ja

useimmiten paikkakuntalaisia.

Tämä johtuu siitä, että malmin

paikkaa ei pystytä siirtämään ja

siksi ainakin louhinta tapahtuu

siellä, missä malmiesiintymä

sijaitsee. Valitettavasti kaikki

malmit eivät sijaitse aina syrjäi-

sillä seuduilla, poissa näkyvistä,

vaan joskus niiden lähellä voi

olla tiheääkin asutusta. Tällöin

malmiesiintymän tutkiminen

ja hyödyntäminen vaatii moni-

en asioiden yhteensovittamista,

kuten eri elinkeinojen toiminta,

ympäristön vaikutukset, asutus,

liikenne jne. Malmiesiintymän

tutkiminen ja mahdollisen kai-

voksen toiminta on kuitenkin

mahdollista, jos joustavuutta

löytyy kaikissa osapuolissa.

Aivan kuten muitakin elin-

keinoja ei kaivostoimintaa-

kaan kukaan tee huvin vuok-

si tai toisten kiusaksi, vaan tar-

peeseen. Jos katselemme ym-

pärillemme, huomaamme, että

joka päivä käytämme erilaisia

metalleja monessa muodossa.

Raakana metalleja ei juuri syö-

dä, mutta työkaluissa ja erilai-

sissa esineissä niitä on runsaas-

ti. Jos kaivostoiminta loppuisi,

loppuisivat metallia sisältävät

tavaratkin kauppojen hyllyiltä.

Tuskin syöminenkään pelkällä

puulusikalla enää nykypäivänä

onnistuisi. Elintarviketuotan-

to on myös täysin riippuvainen

kaivostoiminnasta lannoittei-

den takia. Tältä osin kaivostoi-

minnan rajoittaminen aiheut-

taisi koko ihmiskunnalle valta-

vat inhimilliset kärsimykset.

Kaivostoiminta on siis elin-

keino muiden joukossa, josta

monet saavat suoraan ja vielä

useammat välillisesti toimeen-

tulonsa. Erilaisten elinkeinojen,

kaivostoiminta mukaan luettu-

na, tulisi pystyä samallakin alu-

eella toimimaan yhdessä. Erkki

Petman laittoi kirjoituksessaan

kaivostoiminnan omantunnon

olemassaolon kyseenalaisek-

si. Uskaltaisin kuitenkin sanoa,

että malminetsijöillä ja yleensä

kaivosteollisuudessa toimijoilla

on omatunto tukevasti paikal-

laan ja luontoarvot keskiarvoa

paljon paremmin arvossaan.

Urpo Kuronen

Polar Mining Oy

vät etenemään urallaan, hake-

maan uusia haasteita tai hank-

kimaan lisäkoulutusta. Esi-

merkiksi eikö olekin, Reima

– sinäkin maisteriksi parhail-

laan opiskelevana, hyvä, että

kunnanhallitus myönsi liikun-

ta- ja nuorisosihteerille virka-

vapautta, jotta hän voi opiskel-

la liikuntatieteitä ja pätevöityä

samalla liikuntatieteen maiste-

riksi. Kiikoisten kunnantalo on

yli 40 vuotta vanha rakennus ja

vuosikymmenten aikana on

tehty vain pieniä pintaremont-

teja. On täysin perusteltua, että

myös kunnanviraston henkilö-

kunnan työtilat saadaan asian-

mukaiseen kuntoon. Nykyises-

sä kunnantalossa ei ole oikeas-

taan lainkaan ilmanvaihtoa,

mikä vaikuttaa suuresti työs-

kentelytilojen ilmanlaatuun,

tilojen äänieristys on huono ja

vesijohdot vuotavat tämän täs-

tä ja voivat aiheuttaa koska ta-

hansa suuretkin kustannukset,

joitakin tosiasioita talosta mai-

nitakseni. Toukolan kouluko-

konaisuuden vahvistaminen

uuden kunnantalon tiloilla,

joihin sijoitettaisiin myös kir-

jastolle nykyisiä asianmukai-

semmat tilat, on selvittämisen

arvoinen asia ja sitä suunnit-

telutyötä tehdään parhaillaan.

Toukolan koulun yhteydes-

sä saavutettaisiin samalla mo-

nia synergiaetuja paitsi tilojen

myös henkilöstön käytössä.

Tarkoituksena ei todellakaan

ole rakentaa mitään prameaa

julkista rakennusta, vaan koh-

tuuhintaiset, toimivat ja moni-

käyttöiset tilat, jotka palvelisi-

vat pitkälle tulevaisuuteen. To-

dettakoon vielä, että kunnanta-

lon mahdollinen peruskorjaus

tai uuden rakentaminen ei hei-

kennä kunnan voimavarojen

kohdentamista kuntalaisten

jokapäiväisiin palveluihin ja

niiden kehittämiseen. Kunnan

niin opetus-, sosiaali- kuin ter-

veydenhuoltopalvelutkin hoi-

detaan kunnan käyttötalous-

budjetin puitteissa ja tuo bud-

jetti on vuosi vuodelta selvästi

kasvanut. Sen lisäksi kunnalla

on investointibudjetti, jossa nyt

on tullut kunnantalon inves-

toinnin vuoro monien muiden

investointien (mm. Toukolan

koulu, paloasema, vesihuolto-

hankkeet ja kunnallistekniikan

hankkeet) jälkeen.

Kirjoittaja olisi saanut kysy-

myksiinsä helposti vastaukset,

jos olisi avoimesti ottanut yh-

teyttä esim. allekirjoittaneeseen

tai kunnan muihin viranhalti-

joihin. Ilmeisesti on kuitenkin

houkuttelevampaa heitellä spe-

kulatiivisia väitteitä ilmaan leh-

tien mielipidepalstoilla ja esiin-

tyä kaikkien alojen asiantunti-

jana ottamatta itse ensin selvää

tosiasioista ja niiden taustoista.

Kunnantalon ilmapiiristäkin

sinulla, Reima, tuntuu olevan

vankka mielipide. Minä en ai-

nakaan muista nähneeni sinua

kymmeneen vuoteen kunnan-

talolla. Pienessä kunnassa kun-

nantalon kynnys on normaalia-

kin matalampi, joten toivotan

sinut niin kuin muutkin kun-

talaiset kunnantalon aukioloai-

koina tutustumaan kunnanta-

loon ja sen elämään.

Tapio Rautava

kunnanjohtaja,

Kiikoinen

Page 19 - Alueviesti_37_2008